Lucas 4

Kashinawa NT (CBS_WBT) vs NTLH

Sair da comparação
NTLH Nova Tradução na Linguagem de Hoje 2000
1 Janua Juanen Jesús nashimaya Diosun jawen Yushin Pepawen kushipajaida wa jene Jordán anua Jesús kai janu tsua jiweabumanu Diosun Yushin Pepatun Jesús iyushina kauanaya yushin chakabu xanen ibu diablon padankin kanemanun ikaya janua 40 día janu jiwexun jawa piama binukainaya jaskakainaya Jesús bunijaidai
1 Jesus, cheio do Espírito Santo, voltou do rio Jordão e foi levado pelo Espírito ao deserto.
2 — ausente —
2 Ali ele foi tentado pelo Diabo durante quarenta dias. Nesse tempo todo ele não comeu nada e depois sentiu fome.
3 uinkin unanti wanun, iwanan, yushin chakabu diablon Jesús yunukin: —¿Jaska min Diosun bakemenkain? Na mishki damiwakin misi wawe, min buniai ja pixunan— aka
3 Então o Diabo lhe disse: — Se você é o Filho de Deus, mande que esta pedra vire pão.
4 januxun Jesúsun nemakin: —Jaskakidi Diosun jancha kenenibudan, ninkawe. “Piti besti shinain yudabu jawens jiwetidubumaki. Jakia Diosun jancha yuini ninkakin chibain yudabu pei jiwetidubuki”, aniki— iwanan —Jaskawen taexun ja min ea yunuaidan, en akamaki— akaya
4 Jesus respondeu:
5 jaska ninkatan januxun mati keyatapajaida anu yushin chakabu diablon Jesús iyuxun mai jidabi anu mai pakea jawendua tibi inun jawen damiwati kushipawen jawaida xabakabi uinmakin
5 Aí o Diabo levou Jesus para o alto, mostrou-lhe num instante todos os reinos do mundo
6 yuikin: —Na mai jidabi mai pakea tibi anu inun jawen xanen ibubu dasibi mebinixun en mekeawen taexun tsuada en kushipa inankatsi en jaska wamiswen taexun jau mia kenwanxanunbun en mia jatu xanen ibu wamatiduki.
6 e disse: — Eu lhe darei todo este poder e toda esta riqueza, pois tudo isto me foi dado, e posso dar a quem eu quiser.
7 Jaskawen taexun eki mesei danti ixun ea kenwankin min ea xanen ibu waya dasibi mia inantan en mia jatu mekemakubainxanaii— aka
7 Isto tudo será seu se você se ajoelhar diante de mim e me adorar.
8 Jesúsun ana nemakin: —Na Diosun jancha kenenidan, ana ninkawe. ‘Matun medabenan Yavé Dios ja besti duawakin kenwankubainkanwen, yushin betsa ninkamadan’, aniki. Jaska keneniwen taexun ja min jaska yuiaidan, en mia akamaki— aka
8 Jesus respondeu:
9 januxun Jerusalén anudi iyuxun Templo keyatapa mamaki nichinxun diablon ana yuikin: —Na Diosun jancha kenenidan, miandi ninkawe.aniwen taea jaska min Diosun bake kayamenkain ea uinmai nenua ishchuwe— aka
9 Depois o Diabo o levou a Jerusalém e o colocou na parte mais alta do Templo e disse: — Se você é o Filho de Deus, jogue-se daqui,
10 — ausente —
10 pois as Escrituras Sagradas afirmam: “Deus mandará que os seus anjos cuidem de você.
11 — ausente —
11 Eles vão segurá-lo com as suas mãos, para que nem mesmo os seus pés sejam feridos nas pedras.”
12 ana nemakin Jesúsun yuikin: —Jaska kenenibu min dama yuiai chanimabiaken ana betsa entsedi mia yuinun ninkawe. ‘Matun Yavé Dios unanti wayamakanwen’, akin kenekin yusindianiki. Jaskawen taexun min ea ana yunuaidan, en ikamaki— aka
12 Então Jesus respondeu:
13 ana jawawen padankin unanti watima janu tsua jiweabumanu ana iyuxun chipu ana padankatsi Jesús diablon jeneyubainaya
13 Quando o Diabo acabou de tentar Jesus de todas as maneiras, foi embora por algum tempo.
14 janua Galilea anu kaxun mae tibi anu jatun ichati jiwe anu jikia akeakekin Diosun Yushin Pepatun kushipa jayawen taexun Jesúsun jatu yusiain ninkai jakidi janchakin dasibibun kenwankubaunibukiaki.
14 Jesus voltou para a região da Galileia, e o poder do Espírito Santo estava com ele. As notícias a respeito dele se espalhavam por toda aquela região.
15 — ausente —
15 Ele ensinava nas sinagogas e era elogiado por todos.
16 Jaskakunkauntani janua yumei ewaima Nazaret anudi ka jaskai jatube ichai beyamis juindukuntitian janu ichamisbu jiwe anu jatube jikia Diosun jancha kenenibu yuixunun ika Jesús benia niken
16 Jesus foi para a cidade de Nazaré, onde havia crescido. No sábado, conforme o seu costume, foi até a sinagoga . Ali ele se levantou para ler as Escrituras Sagradas ,
17 Diosun jancha yuixunika Isaíasin keneni jancha una inanbu chudetan jakidi jancha kenenibu bechitan jatu yuikin:
17 e lhe deram o livro do profeta Isaías. Ele abriu o livro e encontrou o lugar onde está escrito assim:
18 jatu watan keneni jancha yuikin keyuxun
18 “O Senhor me deu o seu Espírito.
19 — ausente —
19 e anunciar que chegou o tempo
20 ana sebitan una mekenika inan mebintan aduaya ana jatukidi besua tsaua manibaunxun beis chakayamaibun
20 Jesus fechou o livro, entregou-o para o ajudante da sinagoga e sentou-se. Todas as pessoas ali presentes olhavam para Jesus sem desviar os olhos.
21 Jesúsun jatu yusinkin taewakin: —Jaskakidi Isaíasin keneni en matu yuixunai man ninkaxudan, nukunabu medabewakin na jabiatian Diosun ma meneikiki— iwanan,
21 Então ele começou a falar. Ele disse:
22 unanepakin jancha pewen jatu yusiain ninkai e itan jawen jancha bechipaibiakin shinain: “Nadan, nukunabuki, Josén bakeki. ¿Janixun jaska tapintanshinxun nuku yuimenkain?” iki yuinamebaunaibu
22 Todos começaram a elogiar Jesus, admirados com a sua maneira agradável e simpática de falar, e diziam: — Ele não é o filho de José?
23 Jesúsun ana jatu yuikin: —Man ea itimaska kaya wai en uiaiin. Unanepa janchawen man ea yuikin: “Min juni dauyakiaki. Mimebi xuxakin min kushipa nuku uinmawe”, ea akin, “Cafarnaúm anuxun jawen unanmati dami kushipa min jatu uinmashinakiaki. Min ashian keska wakin na min mae anuxundi nuku axundiawe, nun uinunan”, akin man ea yuitidubuki— iwanan,
23 Então Jesus disse:
24 ana jatu yusinkin: —Chanima Diosun jancha yuixunikadan, jawenabun jawen mae anuxun ninkakatsi ikama dananmisbuki.
24 E continuou:
25 Jaska inun, Diosun jancha yuixunika Elías jiweken badi dabe inun besti namakis ui ikamaken pitiuma nukun xenipabu nuitapajaidaibun ainbu jawen bene ma mawayama midimabudi yumankubainibu man ninkamiski.
25 Eu digo a vocês que, de fato, havia muitas viúvas em Israel no tempo do profeta Elias, quando não choveu durante três anos e meio, e houve uma grande fome em toda aquela terra.
26 Jaskabiaibun nukun xenipabu Israelbu beneuma nuitapaibu jau Elíasin dasibi jatu medabewanun Diosun yunuama iniki. Jakia maewan Sidón dapi mae betsa Sarepta anu nawa ainbu beneuma nuitapai jiwea besti jau medabewanun Diosun Elías yunukin nichiniki.
26 Porém Deus não enviou Elias a nenhuma das viúvas que viviam em Israel, mas somente a uma viúva que morava em Sarepta, perto de Sidom.
27 Jaska inun, Diosun jancha yuixunika Eliseo jiweatiandi jatidi nukunabun chami buisma teneaibun nukun xenipabu jatuki dakekin danainbu Eliseon jatu xuxawamadi iniki. Jakia Siria anua nawa betsa jawen kena Naamán Eliseo anu Diosun yunua ja besti xuxawaniki— akin
27 Havia também muitos leprosos em Israel no tempo do profeta Eliseu, mas nenhum deles foi curado. Só Naamã, o sírio, foi curado.
28 nawabukidi jatu yuiai ninkai dasibi ichati jiwe anu ichabu jatu jaska wai ninkatan jaki sinatajaidakin
28 Quando ouviram isso, todos os que estavam na sinagoga ficaram com muita raiva.
29 kainmabainkin Jesús tsumaxun ninikubainkin jatun mae mawa keyatapa mamakixun januxun xutunun, iwanan, iyuaibun
29 Então se levantaram, arrastaram Jesus para fora da cidade e o levaram até o alto do monte onde a cidade estava construída, para o jogar dali abaixo.
30 janua Diosun kushipawen ichabu namakisa kakin jatu mepanmabaini jawen mae jenebainikiaki.
30 Mas ele passou pelo meio da multidão e foi embora.
31 Janua Galilea mai pakea anu Nazaret jenebaini mae betsa Cafarnaúm anu jikishinxun sábado tibi jatun ichati jiwe anuxun jatu yusinkubainkin
31 Então Jesus foi para Cafarnaum, uma cidade da região da Galileia. Ali ele ensinava o povo nos sábados.
32 xanen ibu kayabi kushipakin jatu yuiai yudabun ninkai e itan: “¿Jaskamen?” iki benimakubainaibun
32 Eles estavam muito admirados com a sua maneira de ensinar, pois Jesus falava com autoridade.
33 jabianudi juni yushin chakabuya tsaua yushinen bis imakin unanxubima yuimakin:
33 Havia um homem na sinagoga que estava dominado por um demônio. O homem gritou:
34 —Jesús Nazaret anuaan, ¿jaskai nuku anu min juxumen? ¿Nun yushin chakabu nuku yamawanun ika min juadaka? En mia unaiin, min Diosun bake pepa medibidan— ikaya
34 — Ei, Jesus de Nazaré! O que você quer de nós? Você veio para nos destruir? Sei muito bem quem é você: é o Santo que Deus enviou!
35 yushin chakabu Jesúsun nemakin yuikin: —Janua jaskama nesetan ja juni anua kaindikaintanwen— aka yushin chakabu juni medanua kainkainkin jawa wama mai pusamabainai uin dasibibu
35 Então Jesus ordenou ao demônio: Em frente de todos, o demônio atirou o homem no chão e saiu dele sem lhe causar nenhum ferimento.
36 datei: —Jabaa!— ike ikei yuinamekin yuikin: —Nadan, yusian betsa jayaki. Xanen ibu keska kushipajaidaki. Jawen jancha paepaki, yushin chakabu xunska yunua ninkai jawen datei kainkanikikidan— itan
36 Todos ficaram espantados e diziam uns para os outros: — Que tipo de palavras são essas? Este homem, com autoridade e poder, expulsa os espíritos maus, e eles vão embora.
37 janua bui jakidi chania akeakeaibu dasibi janu jiwea akeakeabun Jesúsun jaska wai ninkanibukiaki.
37 E as notícias a respeito de Jesus se espalharam por toda aquela região.
38 Ja juni medanua yushin chakabu nichintan jatun ichati jiwe anua kaya Simón Pedron jawen jiwe anu Jesús iyua Simón Pedron dais ainbu yuna chakayama daka ninkatushitan jawen isin jau mainwanun jakidi Jesús yuiabu
38 Jesus saiu da sinagoga e foi até a casa de Simão. A sogra de Simão estava doente, com febre alta; e contaram isso a Jesus.
39 janu dakanu Jesús kaxun jawen yuna nemaxuna damaintan benikain jabiatiandi jatu duawakin bawaxun jatu pimaya
39 Aí ele foi, parou ao lado da cama dela e deu uma ordem à febre. A febre saiu da mulher, e, no mesmo instante, ela se levantou e começou a cuidar deles.
40 jaska waxu ninkabaikin janua ma badi kai meshuaya dasibi ja mae anu jiwea akeakeabun dasibi isin betsa betsapa teneaibu Jesús anu iweabu Jesúsun jabu tibi mekin xuxawakin kaya wapakekin
40 Depois de anoitecer , todos os que tinham amigos enfermos, com várias doenças, os levaram a Jesus. Ele pôs as suas mãos sobre cada um deles e os curou.
41 ja isin betsa betsapa teneaibu anua yushin chakabu nichian kainkainkin unanxubima jancha kushipawen yuikin: —Miadan, min Diosun bakeki— akin yuikin Diosun Mesías Cristo unainbuwen taexun jau jadidi janchakin ana yuiyamanunbun Jesúsun jatu janchamamakin nemapakekin yushin chakabu kainmapakenikiaki.
41 Os demônios saíram de muitas pessoas, gritando: — Você é o Filho de Deus! Eles sabiam que Jesus era o
42 Janua uxashini ma pena kemaya Jesús butukaina mae dapi benanta ja mesti ka benabaunkin jawen jaibuaibun bechitan jaki nukuxun yuikin: —Dasibitun mia benakanikiki. Nenua ana kayamawe— akabu
42 Quando amanheceu, Jesus saiu da cidade e foi para um lugar deserto. Mas a multidão começou a procurá-lo, e, quando o encontraram, eles não queriam deixá-lo ir embora.
43 Jesúsun jatu nemakin yuikin: —En Epa xanen ibuaikidi en jatu yusinkubaunun ea yununiki. Jaskakenan, mae betsa betsapa anu en yusindiai katiduki— jatu wabaini
43 Mas Jesus disse:
44 Israelbun mae tibi anu Jesús kakunkaunkin janu Diosun jancha ninkakatsis iki janu judiobu ichamisbu tibi anuxun jatu yusian akeakenikiaki.
44 E ele anunciava a mensagem nas sinagogas de todo o país.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 4, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.