Mateus 9

Diosa' kiika; Génesis, Éxodo y El Nuevo Testamento (CBINTPO) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Entsai' depuitu Jesús baakusha mavi' bejkusha mandyaka' ya' chunu pebulusha miimi.
1 Jesu wa afe’en yen naatu matabir maiye rabon na ana bar ana meraramaim tit.
2 Tsenñu Jesús' junga main dedeelaa wandunu tsuu tajila. Tsai' tajimula Jesúsnu mika dekeranguiñuba mijatu, Jesús dii rukunu tsandimi: Sunden jude, kaana, ñu' ujcha demanbitsalave, timi.
2 Nati’imaim sabuw afa orot ta an uman murubin emo’emomaim hiwan hi’abar hina Jesu biyan hitit, naatu Jesu sabuw hai baitumatum itin, basit orot an uman murubin isan eo, “Natu men iniyababan, o a bowabow kakafih i anotanotawiyen.”
3 Tsandiñu Moisés' wandya lei mashturula mantsa yala' pensashaa: “Entsa rukaa Diosnu kentsure' pantsuve”, pensanguila.
3 Naatu Ofafar Bai’obaiyenayah afa taiyuwih hibabatiyih hio, “Iti orot i tur kakafin maiyow eo God ebi’ib.”
4 Tsenñu Jesús, yala naatyandetsuñuba mijatu tsandimi: ¿Nejdeeyu ñulla tsamantsa firu' pensala?
4 Jesu abisa hinotanot itin naatu eo, “Kwa aisim dogor wanawanan not kakafih kwanotanot?
5 ¿Entsa rukunu: Ñu' ujcha' mitya manbitsalave, tityumujchi: Mangujpa' miide, tiñu bain tsaren jutyuu?
5 Ef menatan i hamehamen, orot ana kakafih notawiyen isan anao i hamehamen ai anau namisir nabat nareremor i hamehamen?
6 Matyu ñulla naa Chachi Tiya' Nakayamuya entsa tusha chachilla' keñu ujcha manbitsaanuu juñu bain keewaanu tsuyu, titu, dedeelaa tsumu dii rukunu tsandimi: Mangujpa', ñu' wandu manga', ñu' yasha miide, timi.
6 Baise kwakakasiy, imih ani’obaiyi kwana’itin, orot Natun i tafaramamaim fair bai bowabow kakafih notawiyen isan.” Naatu orot an uman murubin isan eo, “Kumisir a ir kunuw kubai a ubar kwen.”
7 Tsandiñu dilu dedeelaa tsumu ruku mangujpa' ya' yasha miimi.
7 Orot misir ana ir nuw bai ana ubar in.
8 Entsanguiñu chachilla dekeenatu tsamantsai dekeenbashi' Diosnu yuj ura' kemu rukuve tila, chachillanuba tsamantsa juntsaa kenu tireñuba dekata' mitya.
8 Sabuw iti na’atube matar hi’i’itin ana mar hai hibir ra’at naatu God wabin hibora’ara’ah fair iti na’atube orot bitih isan.
9 Jesús tsangue' miindu ma ruku Mateo detiñu, buli tajimulanu Roma uñichi deechu' mitya lushi kamu jutu, lushi kainsha chuna katatu: In bendala ja' in disipulu tiyade, timi. |src="CN01691b.tif" size="Span" loc="Matthew 9.9" copy="por cortesía de Cook Communications Ministries International © 1978 David C. Cook Publishing Co." ref="Mateo 9.9"
9 Jesu efan nati ihamiy remor inan auman, kabay o’onayan wabin Matthew ana bowabow efanamaim ma’am itin naatu iu, “Kumisir kwi’ufnunu.” Matthew ma’am misir Jesu iufunun hairi hin.
10 Tsenñu Jesús panda findu yasha chunañu, bui tanemulanu Roma uñichi deechu' mitya lushi kamula bain, naa vejan ujcha lan kuramu chachilla bain pure' jade-i', Jesúsba manbelaa ya' disipululaba bulu chula.
10 Jesu Matthew ana baremaim ma bay hi’au, ana maramaim kabay o’onayah naatu bowabow kakafih sinafuyah moumurih maiyow hina Jesu ana bai’ufununayah bairi hikofanih bay aa ana efanamaim himare.
11 Tsa deiñu, fariseola keenatu, ya' disipululanu entsandila: ¿Nenñungue ñulla' mashturuya Roma uñichi deechu' mitya lushi kamu chachillabaa bulu chudi', naa vejan ujcha lamu chachillanu bain tsaren bulu chumishti' yaiba bulu panda fintsumi? tila.
11 Naatu Ofafar Bai’obaiyenayah hi’itih ana maramaim, Jesu ana bai’ufununayah hibatiyih, “Aisim kwa a bai’obaiyenayan kabay o’onayah naatu sabuw kakafih bairi hima bay te’aa?”
12 Tsa detiñu Jesús meetu tsandimi: Tiba dilujtu chachillaya dilulanu ura' mandiremulanu menestejdetuve, tsaaren dilulaya meneste deeve.
12 Jesu hio nowar naatu iyafutih eo, “Sabuw aurih sawow en adanafur orot boro men hinakok, baise sabuw iyab sawusawuwih boro adanafur orot hinakok.
13 Tsa' mitya miitu entsa palaa naatitaa tsandiñuba aseetanguidei: Tenbityamu chachee dejusa tenve; ne animaa tute' ju'ke' inu keewaanun dejutyusa tenve. Matyu iyaa Dios naakesa tyañuba tsanguen chumu chachillanu mikanu jaindyuyu; iyaa ujcha lamu chachillanaa mikanu jayu, timi.
13 Kwa Buk Atamaninamaim kwabiyab tur yabin kwa’itin? ‘Ayu i akokok kabeber, men sibor.’”
14 Juan Mungaamu' disipulula Jesús' junga jitu tsandila: Laa bain, naa fariseola bain Diosnu pensangue' panda fityu juju deeñuba, ¿nejtaa ñu' disipululaya tsanguityutu den? tila.
14 Naatu John Baptist ana bai’ufununayah hina Jesu hibatiy hio, “Aisim aki naatu ofafar bai’ufununayah bairi mar etei ayoyohar naatu o a bai’ufununayah i en?”
15 Tsenñu Jesús pakatu: ¿Matsunu fandangu kendu, matsumu ruku yaiba bulu puren padena apala llaki juu punu dejun? ¡Tsa jutyuve! Bene uwain inu, matsumu ruku juuñuunu manga' miinu tinbu janu tsuve; tsenmalaa umaa uwain Diosnu pensangue' panda fi'nu detsuve.
15 Jesu iyafutih eo, “Men karam sabuw orot boubun tatatabin ana yasisir isan hitaruru’ay, hitama orot yawasin hitabotouw, baise mar boro nanan orot boro hinabosair naatu nati ana veya’amaim imaibo hinifoufur hinirowarow.
16 Kayu laapu' patu, tsandimi: Mu bain uinbu jalinu kasa jai petse mangaaputyu deeve, matyu kasa jaliya buru' kayajtu' mitya, mangaapunmala buru' kamin, uinbu jalinu kayu aa kiyuu-eekenu juñu' mitya.
16 Na’atube faifuw atamanin boro men karam hinab faifuw boubun hinafitimih, anayabin faifuw boubun hinasasauw ana veya boro nakaro’om natakweb mahar nara’at.
17 Tsenmin mu bain kasa binuya, uinbu binu puntsumi ki' buusanu putyu deeve, kasa binuya uinbu ki' buusanu kiyuu tse'ware' desejiinmala, binu bain, naa ki' buusa bain dekeviinuu juñu. Tsa' mitya kasa binuya kasa ki' buusanu punmalaa, naa binu bain, naa ki' buusa bain tsaren tiba ityu' tsananu detsuve, timi.
17 Na’atube men yait ta wine boubun ebai wine ana kibub atamaninamaim eriririmih, anayabin wine boubun boro nara’at naatu kibub natafofor wine nasuwa na re, imih wine boubun i boro wine ana kibub boubunamaim hinarir, saise hairi boro gewasih hinabat.”
18 Tsejtu Jesús tsandin puren, judíola' bale ruku main ji' ya' ajuusha teleditu: In na'ma challan peyaiñu jayu, tsaaren ñuren ja' ñu' tyaapachi yanu ta'kashu juntsaa, mangujnu tsuve, timi.
18 Iti na’atube eo auman Tafaror Bar kaifenayan orot ta na Jesu biyan tit nanamaim sun yowen eo, “Ayu natu babitai i veya boun morob, baise akokok inan umawat inabutubun nayawas.”
19 Tsenñu Jesús kujpa' ya' disipululaba juntsa ruku' bendaa jila.
19 Basit Jesu misir ana bai’ufununayah bairi orot hi’ufunun hin.
20 Tsaindetsun ma shinbu asa senduwaraa dilu chuturen 12 añu ma iintsumu shinbu Jesús' benesha ji' ya' jai kapanu ta'kakemi,
20 Naatu babin ta ana faifuwamaim rara bota’ar ma’am kwamur etei 12 sasawar, na Jesu ufunane tit,
21 matyu maaliya entsangue pensanguiiketu: “Ya' jai kapanu ta'kakituren ura' mandiyanu juyu”, tyatyaitu.
21 ana notamaim eo, “Jesu ana faifuw tainin ana butubun boro ana yawas.” Naatu ana faifuw tainin butubun.
22 Tsenñu Jesús benesha mangue-ere' katatu tsandimi: Puluke pensanguide, kaa na'ma; uwain ñu tsainu tsuve tya' kerangue' mityaa ura' mandiyave, timi. Tsandinmalan juntsa shinbu jei ura' mandimi.
22 Jesu tatabir babin itin eo, “Natu men iniyababan, abai tumatumamaim kubigewasin.” Iti na’at eo ana veya’amaim, mar ta’imonamo babin igewasin.
23 Tsenñu Jesús juntsa bale ruku' yasha jitu, peyañu fandangu kiikemula dewa'na kata', naa chachilla bain ware' vishkiindindetsu katajitu:
23 Imaibo Jesu na Kou’ay Bar kaifenayan orot ana bar wanawanan run. Sabuw hiru’ay hima hirerey itih, naatu rerey ana fik hibababin nowar.
24 Enu demalu' mijii, kaa na'ma peyai'mujchi kasu'tsutun tsanave, timi.
24 Jesu eo, “Iti kek babitai i matan fot inu’in, men morobomih, kwamisir ufun kwatit.” Baise sabuw isan himarib, anayabin i hiso’ob kek i morob.
25 Tsa detiñun chachillanu avindala deme-e'laañu, Jesús juusha vitu, juntsa pemu kaa na'ma' tyaapanu kakenmalan mangujpaimi.
25 Basit sabuw etei himisir ufun hitit sawar, imaibo Jesu run in kek inu’in ana efanamaim tit, naatu babitai uman bai imisiruw yawas misir.
26 Entsanguiñu, juntsa tushaya naa nukaba juntsa kuinda demijaila.
26 Iti sisinaf ana tur ra’at tasasar in nati tafaram hima’am ana fofonin etei hinowar.
27 Jesús tsangue' malu' miintsuñu, pai ruku kapuka putyula ya' bendala entsandi' ui'sai jila: ¡Rei Davidnu sera' jamu Na, lalanu tenbityaka! tiitila.
27 Jesu efan nati itumar tit remor inan, orot rou’ab matah fim hitit hi’ufunun hin hi’af hio, “David uwan, kwiwanbabani.”
28 Tsejtu Jesús yasha viñu, juntsa pai ruku kapuka putyula ya' junga deviñu, Jesús tsandimi: ¿Iya ura' mandirenuu juve tenñaa tsa de-ii? tiñu; Ruku, ñuya tsanguenuu juve, tila.
28 Jesu na bar wanawanan run naatu orot rou’ab hina biyan hitit, Jesu ibatiyih eo, “Kwabitumatum ayu boro aniyawasi?” Hairi hiya’afut hio, “Regah abitumitum.”
29 Tsenñu Jesús yala' kapukatala deta'katu tsandimi: “Uwain tsanguenu tsuve”, tya', naake dekeenguiñu bain juntsaisa tenve, timi.
29 Basit Jesu hairi matah botobonen eo, “Kwabitumatum na’atube isa namatar.”
30 Tsanguiñu yala katamu tiyala. Tsenñu Jesús yalanu uudenguetu tsandimi: Entsanguiñu naa munu bain waintyudei, timi.
30 Hairi matah higewasin hinuw naatu Jesu eofafarih eo, “Men yait ta ana tur kwana’owen.”
31 Jesús tsandiñun, junu demalu' miimin, juntsa tusha chumu chachillanu, nuka bain Jesús tsanguiñu kuinda deseranguila.
31 Baise hairi hitit hin Jesu ana tur hibosemor ra’at, nati tafaram hima’am ana fofonin etei hinowar.
32 Kapuka putyula katamu detiya' malu' miinu uranu, ma ruku dyabulu puu ju' papatyunu Jesús' junga tajila.
32 Orot rou’ab hinan ufut sabuw afa orot ta yoyom hirab awan igug ma’am hibai hina Jesu biyan hitit.
33 Tsenñu Jesús, juntsa dyabulunu mavelekenmalan papatyu ruku pamu tiyami. Tsanguiñu chachilla mika keenbashindu: Naa-uwanuba Israel chachiitalaya main entsanguiñu kata' kerajtuwa deeyu, tiitila.
33 Naatu Jesu yoyom mowan nun tit orot busuruf tur eo sabuw etei hifofor hio, “Sawar iti na’atube Israel wanawananamaim men ta i’itin bounabo ta’i’itin.”
34 Tsenñuren fariseolaya entsa entsandila: Entsa rukunu dyabulu uñi tsanguikaañaa dyabulu me-e'laalaakive, tiitila.
34 Baise Ofafar Bai’obaiyenayah hio, “Iti i Demon Hai Ukwarin fair itin imih demon nunih titit.”
35 Jesús naaju pebulutala bain, naa kaa pebulutala bain ne', yala' waku wakudinu yatala ne', Diosnu rei juu tananu jumu mika ura kuinda mijakare' wandis neneimi. Tsejtu naa ti diipeya juu tadeeñu bain, naa ti kiyanchi dilu deeñu bain ura' mandires neneimi.
35 Jesu bar awan awan run tit sabuw inanawanih bar merar hai Kou’ay Baremaim sabuw i’obaibiyih, mar ana aiwob isan Tur Gewasin eo hinowar naatu sabuw hai sawow yumatah ta ta hibow hinan etei iyayawasih.
36 Tsaindu chachilla tsamantsa waku wakudediñu Jesús katatu yuj tenbityami, yalanu muba washikenuu chachi miyajtu deju', uveja juuñuu tyubaa deju', u'taita nenedeiñu katatu.
36 Jesu iti rou’ay gagamin maiyow hinan itih yan baban, anayabin hai not kwaris naatu aurih baibais en, ana itinin i sheep na’atube aurih nabatanenayan orot en.
37 Tsejtu ya' disipululanu, Jesús laapu' patu tsandimi: Uwaindiyu finu puka imuya pureeve, tsaaren te'kamulaya jayun judeeve.
37 Basit ana bai’ufununayah isah eo, “Masaw i gagamin na’in baise ana fourayah i men moumurih.
38 Tsa' mitya ñulla entsa pu' vijtya miya rukunu pa', te'kamu chachilla eede ti', pa'dei, timi.
38 Imih masaw matuwan isan kwanayoyoban saise bowayah afa niyafarih hinan bay hinafour, anayabin bay i hiyamur.”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 9, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.