Lucas 24
Diosa' kiika; Génesis, Éxodo y El Nuevo Testamento (CBINTPO) vs AAI
1 Tsejtu semana ajke' malunu, duminguma dishkepenene, juntsa shinbula Jesús' mennainsha jila, tsejtu naa pindyupi bain, naa yala' keñu kayu vera munguentsumi jumula bain taajila Jesúsnu munguenu.
1 Sunday maraumanika baibin raiy hibogaigiwas hi’inu’in hibow hin rah yan hitit.
2 Tsai' junu mennainbi dejitu, tujuu juukapanu di'namu shupuka vee mujtu tsuna katala.
2 Naatu hin rah yan hitit ana veya kabay gagamin Jesu ana hub awan hiya’afut inu’in hifururuw tit hub awan asir inu’in hi’itin.
3 Tsejtu juntsa shinbula tujuusha vi' keetu, Bale Ruku Jesús' ujkun bulu tsutyu katala.
3 Basit wanawanan hirun hin, baise Regah Jesu biyan men hitita’urimih.
4 Tsejtu yala wapananchin naaken tsandyantsula.
4 Nati’imaim hai kasiy ra’at hibat hibinubunibun naniyan meyemeye orot rou’ab hai bonamanamarin auman sisibihimaim himatar hibat.
5 Tsenñu yala wapantu tusha wayu'kaketu, juntsa rukulanu naa ke-eekenuba tyai'la. Tsenñu juntsa rukula tsandila: ¿Ñullaa chumu rukunuba tyeenguenaa pemula' mennainshaa mi'kendu dekiyu?
5 Baibin hai bir ra’at nahimaim yumatah au babe me yan hire, baise orot rou’ab hi’uwih hio, “Kwa aisim orot yawasin isan sabuw murubin hai efanamaim kwanunuwih?
6 Yaa enu putyuve, yumaa mangujtave. Matyu Galilea tusha chuumala ya naati pamuwaañu bain mandengakidei.
6 Iti’imaim boro men kwana’itin, i morobone misir maiye! Galilee imaim bairi kwama’am ana veya tur abisa eo i kwanotanot.
7 ¿Chachi Tiya' Nakayamu ujcha lamula' tyaapasha kuwa', kuusanu tu'vi' peyaturen, pen malu inmala mangujnu tsuve, tindyuka? tila.
7 ‘Orot Natun i boro hinab sabuw kakafih umahimaim hinayai, hina’onaf, naatu veya tounu ufunamaim morobone nayawas maiye.’”
8 Tsenñu juntsa shinbula Jesús naatimuwaañuba mandengala. |src="CN01853b.tif" size="Span" loc="Luke 24.4-8" copy="por cortesía de Cook Communications Ministries International © 1978 David C. Cook Publishing Co." ref="Lucas 24.8"
8 Imaibo baibin ana tur eo nuhih taseb hinot.
9 Tsejtu Jesús' mitya kuinda kenu lara' eramu rukula 11 jumulanu bain, kayu veelanu bain kuinda kila tyee dekata' maja' bain.
9 Naatu rahane himatabir maiye hina bar hitit. Sawar abisa’awat hi’i’itah ana bai’ufununayah nah 11 naatu bai’ufununayah afa nati baremaim hima’am auman hai tur hi’owen.
10 Jesús' mitya kuinda kenu lara' eramulanu ji' kuinda kemula entsalaa juntsa deeve: María Magdalena bain, Juana bain, Santiago' ama María bain, tsenmin kayu vee shinbula bain.
10 Baibin iyabowat sawar hi’itah hina Jesu ana tur abarayah hai tur hio’owen wabih i Mary Magdalin, Joanna naatu Mary, James hinah naatu baibin afa auman.
11 Tsenñun Jesús' mitya kuinda kenu lara' eramu rukulaya juntsa shinbula' palaanu kerangui'la, matyu yala' pensaya yuj itaaba tsandintsulaate detya' mitya.
11 Baise Jesu ana tur abarayah baibin hio men hitumatum, anayabin hai tur hinonowar naniyan i tamim tao kwanekwan na’atube.
12 Tsenñuren Pedroya juntsa tujuusha daran ji' keejitu, wayu'kake' keeputu, jalin tsuna kataakemi, tsejtu tyee itu in tya', wapanbashi' yasha miimi.
12 Baise Peter misir nunuw in rah yan tit, hub wanawanan kwaf nuwariy faifuwawat hi’inu’in itah, basit abisa mamatar isan erebainotanot auman matabir in.
13 Tsenñu juntsa malunuren pai disipulula Emaús kaa pebulusha jinu miñuu jintsula. Juntsa miñunu pai uratalaa bare' jiinuu jumi Jerusalénbi lu' ji', Emaús pebulubi vijinu.
13 Nati veya ta’imon Jesu ana bai’ufununayah orot rou’ab Jerusalemane hin bar merar ta wabin Emmaus imaim hitit. Jerusalem in Emmaus titit ana fofonin i 11 kilometres na’atube.
14 Tsai' jindu tyee-i' puiñuba juntsaatala kuinda kes jintsula.
14 Baise iti orot rou’ab efamaim sawar abisa’awat himamatar isah hairi hio hidudur hinan ana veya,
15 Tsejtu yala tsandi' veta' veta' kuinda kes jindetsuren, Jesús yala' bendala jindu mi'najitu yaiba buudi' jintsumi.
15 Jesu ufuhine natit botanih bairi hita’imon hiremor hin.
16 Tsenñuren Dios yalanu keengan jutyuu tireñu, yala Jesúsnu kata' bain, mangueengai'la.
16 Naatu bairi hinan i hi’itin baise men kafa’imo hi’inan.
17 Tsenñu Jesús yalanu pake'meetu tsandimi: ¿Tyee kuinda kes jindu detiyu? timi.
17 Jesu ibatiyih, “Kwa abisa isan tura airi kwaidudur auman kwanan?” Naatu orot rou’ab hinutanub yah rererey yen hibat.
18 Tsenñu main, ya' mumu Cleofásya, entsandimi: Kumuinchi chachilla mindene judeeve Jerusalénbi entsa malutala tyee-i' puiñu bain. Tsaaren, ¿nejtaa ñu bain Jerusalénbi pu'ba, ñuren mijtuutuuyu? timi.
18 Orot ta wabin Cleopas ibatiy eo, “Jerusalem wanawanan o akisimo nanawan orot, imih sawar abisa fai fur wanawanan mamatar o men iso’obamih?”
19 Tsenñu Jesús tsandimi: ¿Jerusalénbi tyee-i' pullan? timi.
19 Jesu ibatiyih, “Sawar abistan?”
20 Tsaanuren chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' bale rukula bain, naa lala' bale rukula bain yanu kuipa pu' kuusanu detu'pukare' tu'kaave.
20 Baise aki ai firis ukwarih naatu bonawiyenayah orot ukwarih hibai Roman gawan hitin, morobomih eo ibasit naatu hibai hin hi’onaf morob.
21 Tsaaren lalaya yaa Israel chachillanu livee kenu juve tyamuwa deeyu, tsaanuren tsangue' detu'ñu, umaa pen malu juuve.
21 Aki anotanot iti orot boro Israel sabuw baiyawasih arouw nuhifot ama’am, baise iti orot hirab momorob i veya boun tounu sawar.
22 Tsaaren mantsa lala' keranu shinbula uma kepenene ya' mennainsha ji' dekere' maja' lalanu kuinda dekiñu yuj dewapanyu,
22 Naatu baibin afa aki ai kou’ayomaim boun maraumanika hin rah yan hititit biyan hiboyouw
23 yalaa Jesúsnu mangataindetyuyu deti', yalanu anjeela dekatawatu, Jesús mangujpa' chuve ti' dewainve detiñu,
23 naatu himatabir hina hio, ‘Aki tounamatar ai’itih, naatu tounamatar ai tur hi’owen Jesu i morobone misir maiye.’ Iti na’at hio aki aoror sa’iri ai kasiy ra’at.
24 tsenmin mantsa lala' keranu rukula bain junga mennainsha ji' dekeejitun, juntsa shinbula naanave detiñu bain tsanave detituren, Jesúsnuya kataindetyuyu, detiñu' mitya, tila.
24 Basit ai kou’ayomaim sabuw afa hin rah yan hit abisa baibin hio hinowar na’atube hi’itah, baise Jesu men hi’itinimih.”
25 Tsenñu Jesús tsandimi: ¿Naa jutu deeyu ñulla jaiba ura' aseetanguenu jutyula, tsenmin Diosa' mitya pamu rukula kumuinchi naadetiñu bain juntsanu te' keranguenu jutyulaa?
25 Imaibo Jesu iuwih eo, “Kwa i kwabikoko’aw, aisim dinab oro’orot abisa hio hikikirum men fudir rerekab kwabitumatumamih!
26 Tsejtu ¿Dioschi Mi'ke' Kayamu ruku, tsamantsaa keewara' kayu balengurai'mujchiya juntsai taaju i' pullan jutyuwaa juu? timi.
26 Keriso iti sawar etei isah ni’akir biyan nababan saise ana aiwob maramaim narun nabi’aiwob isan men kwaso’ob?”
27 Tsanditu Moisésbi jumin, Diosa' mitya pamu rukula bain jingue yanu laapu' patu Diosa' Kiikanu naake mijakare' pamuwa deeñuba tsandi dekuindake' pami.
27 Imaibo Jesu taiyuwin isan aneika Moses ana Buk kikirum imaim busuruf idudur rena God ana dinab oro’orot hai Buk hikikirum imaim tit.
28 Tsejtu umaa yala' jinu kaa pebulunu dekalen jitu, Jesúsya kayu ajkesha jinu jin tsaintsumi.
28 Naatu bar merar hinuh hinanamaim hititit auman, Jesu bar merar ta namihibe iwa’an hi’itin.
29 Tsenñu yaba bulu jimula tsandila: Enaa tsudaa, dekependu yumaa ma deyajuru' kakentsuve, tiidetiñu, Jesús yasha vimi yalanu tsuve'nu.
29 Baise hi’otan hio, “Veya sawar naatu mar efof imih tarun bairit ta’in.” Iti na’at hio itin, basit bairi inumih hirun.
30 Tsejtu panda finu uranu yaiba bulu chutu, Jesús ya' tyaapachi pan ka', Diosnu yuj urave titu, pan dedale', yalanu veemi.
30 Bay aa isan Jesu bairi himare, eof rafiy bai God ana merar yi sawar imasib itih.
31 Tsenñu juntsa uranaa yalanu mangueenganu tireñu, naa Jesúsñuba mangueengala, tsenmalaren Jesús mandijtsaa piyaimi.
31 Imaibo hairi matah to iwa’an hi’inan, baise marta’imon na’am sa’iwa’an.
32 Tsenñu yala veta' veta' tsandila: ¿Miñusha jandu lalanu, Diosa' Kiika entsa pillave ti' mijakaakishu jumala lala' tenbuka kudu' yali tendyuka? tila.
32 Hairi himisir hio, “Efamaim tanan Buk Atamaninamaim bidudur dogorot ahayabe yiy naniyan itatam?”
33 Tsandi tsandin keedi'mujchi demangujpa' Jerusalénsha miitu, Jesús' mitya kuinda kenu lara' eramu rukula 11 jumulanu bain, kayu yaiba wa'namulanu bain bulu pudena mangatajila.
33 Basit himisir himatabir maiye hin Jerusalem hitit, nati’imaim bai’ufununayah nah 11 naatu afa auman hiru’ay hima’am hi’itih,
34 Tsenñu juntsa wa'namula tsandila pallu maamulanu: Uwain Bale Ruku mangujtañuve; tsejtu Simón Pedronu mangatawave, tila.
34 hai tur hi’owen hio, “Tur anababatun Regah i morobone misir maiye Simon isan irerereb.
35 Tsenñu yai bain yala miñutala jindu tyee demijas ji' bain, tsenmin Jesús naake pan veeñaa demangueenga' bain juntsandi wainla.
35 Orot rou’ab efamaim abisa mamatar naatu mi’itube rafiy imasib bitih ana veya’amaim matah to iwa’an hi’i’inan etei hidudur turahinah hinowar.
36 Tsejtu yala tsandi' kuinda kendetsuren, Jesús yala' kejtsapala bulu uina' katawa' patu tsandimi: Ñulla tiba bulla jutyu ura' dejusa tenve, timi.
36 Orot rou’ab iti na’atube hima hio hinonowar auman naniyan meyemeye Regah nah yan foun matar bat iuwih eo, “Tufuw isa nama.”
37 Tsenñu yala ujmaaba tsai' katawameete tyatu, tsamantsai wapanla.
37 Etei hi’oror, hai bir ra’at, hinotanot i yoyom mowan itinin hirouw.
38 Tsenñu Jesús tsandimi: ¿Nenñu deiyu ñulla tsamantsa wapanaa jula? ¿Nenñaa ñulla' tenbukasha uwain tsa jutyumeete tya' pensa juju deeyu?
38 Baise Jesu iuwih eo, “Aisim kwabirubir naatu aisim a not boro’ika tekakasiy?
39 In tyaapanu bain, in neepanu bain kerakikai. Iren juyu. Taakerakikai. Ujmuya alla bain putyu, taku bain putyuve. Tsaaren ñulla dekatave iyaa alla bain, taku bain puñuba, timi.
39 Au umau kwa’itah, naatu biyau kwabutubun finimu au rakit naniyan kwatatam, saise kwanaso’ob iti i anababatun ayu, anayabin yoyom i aurih finimih en.”
40 Jesús tsanditu tyaapanu bain, neepanu bain keewaami.
40 Iti ra’at eo sawar basit an uman i’obaiyih hi’itan.
41 Tsenñu yala tsamantsa desundya' keenbashiindetsu' mitya, te' keranguindyula. Tsenñu Jesús tsandimi: ¿Tyeeba fikenuu detanayu? timi.
41 Baise men kafa’imo hitumatumamih, hai kawasa ra’at hikasiy auman, basit Jesu ibatiyih, “Kwa bay urey ta kwayai inu’in?”
42 Tsenñu yala ma dape alla birii dekuñu,
42 Siy baibitab finimin reban hibai hitin
43 ka' yala dekeenaren fimi.
43 naatu nahimaim bat eaan hi’itin.
44 Tsejtu Jesús yalanu tsandimi: Inu challa tyee i' puiñuba juntsainu tsuve ti' dewainmuwaayu kaspele ñuiba chuumala, tsejtu iya titi i' puinu tsuve ti', naa Moisés' wandya lei kiikanu bain, naa Diosa' mitya pamu rukula' pilla kiikanu bain, naa Salmos liburunu bain, iya naa-inu tsuve ti' pillawaañu bain kumuinchi juntsaa puive, timi.
44 Imaibo hai tur eowen eo, “Ayu i sawar iti isah bairit tama’ama ana veya a tur aowen. Sawar abisa ayu isau mataramih Moses ana Bukamaim, dinab hai Bukamaim na’atube Psalms imaim hio hikikirum hina hiturobe.”
45 Tsejtu Diosa' Kiika pillanu ura' aseetanguenuu tiwaatu
45 Imaibo hai not botawiy Buk Atamaninamaim abisa isan hio hikikirum naniyan hibai.
46 entsandimi: Entsa pillave: Dioschi Mi'ke' Kayamu taaju i' peya' bain, pen malu insha mangujnu tsuve, tive, timi.
46 Naatu iuwih eo, “Abisa hio hikikirum anayabin i iti, Keriso i ni’akir biyan nababan namorob, naatu veya tounu ufunamaim boro nayawas maiye namisir.
47 Tsenmalaa ya' mitya naa nuka chumu chachillanu bain Diosa' palaa demijakare' pa' tsandinu dejuve: Ñulla veta' pensa demangue' Diosnu keranguidei ñulla' ujcha manbitsalanutsu, tidei. Tsaaren Jerusalénnaa peepu' jidei,
47 Saise i wabinamaim ya baikitabir naatu notawiyen ana tur Jerusalemamaim an hinayai hinabinan hinatit hinan tafaram tutufin etei hinanowar.
48 tsejtu ñulla entsaa i' pullantsu keenamu de' mitya, veelanu bain kuinda kiikenuu dejuve.
48 Imih kwa abisa matamaim kwa’i’itin i kwanakubuna sabuw etei hai tur kwana’owen hinanowar.
49 Iyaa ñullanu in Apa tyee tsanguenbera kenu tsuyu timuwaañu bain juntsa eenu tsuyu. Tsaaren challaya Dios ñullanu ti pudeeba kuwaindyuya Jerusalénnu keenadei, timi.
49 Jerusalemamaim kwanama ayu Tamai abisa baitimih eo’omatani marane aniyafar nare a fair kwanab.”
50 Tsejtu Jesús Jerusalén pebulubi demalu' miji', Betania pebulu keesha demiya' jitu, ya' disipulula' mitya tyaapa usake', Dioschi ura' idei ti' pami.
50 Imaibo nawiyih bairi Jerusalem hihamiy hitit hin Bethany hitit, nati’imaim uman bora’ah isah yoyoban igegewasinih.
51 Tsejtu tsandinduren yalanu shuike' miji' selusha mandakami.
51 Bigegewasinih auman ihamiyih earura’ah yen in mar wanawanan run.
52 Tsenñu yala teledi' yanu aawa kure' demangujpatu, Jerusalénsha yuj sunden miila.
52 Hibora’ara’ah yasisir yah awan karatan auman himatabir maiye hin Jerusalem hitit.
53 Tsejtu junbi aa eleshasha naa-uwanuba pupunala, Diosnu yuj urave ti' papatindu.
53 Nati’imaim mar etei hin Tafaror Baremaim God ana merar hiyiy naatu hibobora’ara’ah.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 24, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.