João 5

Ew Testamento: Chipay Tawkquiztan (CAPNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Wiruñaqui judío z̈oñinacaqui pjijzta paatc̈ha. Jalla nuz̈ paan, Jesusaqui Jerusalén watja quejpz̈quichic̈ha.
1 Veya bai’ab sawar ufunamaim, Jew hai hiyuw aa isan Jesu yen in Jerusalem.
2 Jerusalén wajtquiz tsjii pajk zana z̈elatc̈ha, uuzi zana cjita. Jalla nii z̈cati tsjii z̈oñiz̈ paata cocha kjazjapa z̈elatc̈ha. Nii cochaqui Betesda cjitatac̈ha Hebreo tawkquiztan. Nii coch muytata pjijska kjuyallanaca z̈elatc̈ha.
2 Jerusalem wanawanan efan wabin For Hirahir sisibinamaim i harew kukuf, naatu ana seboseb etei umatroun hiwowaben Aramek fanahimaim tisusu’ub Betsaida,
3 Jalla nekzi wacchi laanaca z̈elatc̈ha, zuranaca, zuch z̈oñinaca, ana tsijtñinaca. Nii laa z̈oñinacaqui kjaz kizkiz tjewznatc̈ha.
3 nati sebosebomaim sabuw sawusawuwih moumurin maiyow hiya hi’inu’in, matah fim, ah umah kafikafirih, naatu ah umah ririmih hima hikakaif harew tabi’etaw isan.
4 Awiz awizaqui tsjii anjilaqui nii cochquiz tjoñic̈ha kjaz tjarñi. Jalla nuz̈ nii kjaz tjarnan, primera kjazquiz luzzi z̈oñiqui z̈ejtchi cjisñitac̈ha, c̈hjul laaquiztanami.
4 Anayabin veya ta ta Regah ana tounamatar boro nara’iy harew kukuf nabenei niyabat rarouw nayen. Naatu sabuw sawow ana yumat ta ta hibow hina ti’inu’in, yait wan nara’iy nakifukif i boro nayawas.
5 Tsjii laa z̈oñiqui quinsa tunc quinsakalcun wata laa z̈elatc̈ha.
5 Orot ta sawow bai ma kwamur etei 38 i nati wanawanahimaim.
6 Jesusaqui nii laa z̈oñi cherchic̈ha. Nekztan Jesusaqui zizzi cjissic̈ha, nii z̈oñi az̈k watanaca laachitac̈ha, nii. Jalla nuz̈ zizcu nii laa z̈oñz̈quiz pewczic̈ha tuz̈ cjican:
6 Jesu nuw orot nati’imaim inu’in itin, naatu so’ob orot sawow nati bai virurumin maiyow, imih orot ibatiy, “O kukokok inayawas?”
7 Nii laa z̈oñiqui kjaazic̈ha tuz̈ cjican:
7 Orot iya’afut eo, “Regah, anamaramaim harew iyabat rarouw eyey, men yait ta boro nibaisu nabuwu anara’iy harew kukuf yan. Ayu misir ra’iyemih abiwa’an, sabuw afa i wan hira’iyeka.”
8 Nekztanaqui Jesusaqui niiz̈quiz cjichic̈ha:
8 Naatu Jesu orot isan eo, “Kumisir! A ir kunu naatu kuremor kwen.”
9 Jalla nii orapacha z̈ejtchi cjissic̈ha. Niiz̈ tjajz zquiti aptiz̈cu ojkchic̈ha. Jeejz tjuñquiz nii c̈hjetintaqui watchic̈ha.
9 Mar ta’imon orot yawas; misir ana ir nu bat remor.
10 Jalla niz̈tiquiztan judío z̈oñinacaqui nii c̈hjetinta z̈oñz̈quiz tuz̈ chiiz̈inchic̈ha:
10 Naatu Jew sabuw orot yayawas isan hi’o, “Iti boun i Baiyarir ana veya, ata ofafar men ebibasit o a ir ina’abar.”
11 Nii c̈hjetinta z̈oñiqui tuz̈ kjaazic̈ha:
11 Baise iya’afutih eo, “Orot yait ayu biyawasu iuwu, ‘Kumisir a ir kunu naatu kubat kuremor.’”
12 Nii judío z̈oñinacaqui pewczic̈ha tuz̈ cjican:
12 Imih hibatiy, “Nati orot i yait uwi a ir inu i’abar ibat kureremor?”
13 Jesusaqui nii oraqui walja nekz z̈ejlñi z̈oñinacz̈ taypiquiztan katchic̈ha. Jalla niz̈tiquiztan nii z̈oñiqui ana pajchic̈ha, ject nii c̈hjetinc̈haja, jalla nii.
13 Orot nati yayawas i men kafa’imo so’ob orot i yait, anayabin sabuw moumurin maiyow nati’imaim hibatabat Jesu sorabon in kasiy.
14 Niiz̈ wiruñ Jesusaqui nii laaquiztan z̈ejtchi z̈oñz̈tan zalchic̈ha timpluquin. Nekztan niiz̈quiz cjichic̈ha:
14 Nati ufunamaim Jesu Tafaror Bar wanawanan tita’ur naatu iu, “Kwi’itin, o iyawas. Bowabow kakafih inihamiyen o sawar kakafin anababatun boro biyamaim namatar.”
15 Jalla nekztanaqui nii z̈oñiqui judío z̈oñinacz̈quin mazñi ojkchic̈ha, Jesusac̈ha nii c̈hjetiñi z̈oñiqui, jalla nii mazzic̈ha.
15 Orot nati’imaim tit in, Jew sabuw hai tur eowen i Jesu iyawas.
16 Nii Jesusaz̈ niz̈ta jeejz tjuñquiz c̈hjetintiquiztan judío z̈oñinacaqui Jesusiz̈ quintra cjissic̈ha; conz pecatc̈ha.
16 Imih hibusuruf Jesu isan turamaim hi’u hi’a’a’afiy, anayabin i Baiyarir ana veya sawar iti na’atube sinaf isan.
17 Ninacz̈quiz Jesusaqui tuz̈ cjichic̈ha:
17 Jesu isah eo, “Ayu Tamai i mar etei ebowabow, imih ayu auman boro anabow.”
18 Jalla niz̈ta chiitiquiztan nii judío z̈oñinacaqui juc'ant z̈awjchic̈ha, niz̈aza juc'anti conz pecatc̈ha. Jesusaqui jeejz tjuñquiz ana permitta langz mantichic̈ha, judío z̈oñinacz̈ lii quintra. Niz̈aza “Yooz Ejpc̈ha wejt persun Ejpqui” cjican chiichic̈ha. Nuz̈ cjican “Wejrmi Yoozzakaztc̈ha” cjichic̈ha. Jalla niz̈tiquiztan nii judío z̈oñinacaqui Jesusiz̈ quintra juc'anti aptichic̈ha, conzjapa.
18 Ana’an iti isan Jew hisinaftobon ef hinuwet Jesu asabunin isan; men Baiyarir ana ofafar ea’eastu’ub akisin, baise God isan Tamah rouw eo’omaim, iwa’an taiyuwin bai yen in God hairi anafofonin matar.
19 Niz̈aza Jesusaqui tuz̈ cjichic̈ha:
19 Jesu iyafutih eo. “Turobe a tur ao’owen, Orot Natun akisin ana kok men karam nasinaf; baise Tamah abistan sinaf i i’itinimaim boro nasinaf, anayabin Tamah abistan isisinaf na’atube Natun isisinaf.
20 Yooz Ejpqui wejr k'aachic̈ha, niz̈aza tjapa niiz̈ paata obranacami wejtquiz tjeez̈a. Niz̈aza Yooz Ejpqui juc'anti pajk obranacaz̈ tjeeznaquic̈ha, anc̈huc ispantichi cjeyajo.
20 Anayabin Tamah i Natun iyabuw sawar etei esisinaf na’atube Natun i’obaiy imaim esisinaf. Turobe, kwa a baifofofor isan, i boro sawar gagamihika ni’obaiy nasinaf men boun iti na’atube.
21 Jaknuz̈t Yooz Ejpqui ticzinaca jacatatskatc̈haja, niz̈aza wilta z̈eti tjaac̈haja, jalla niz̈ta zakaz wejrqui z̈eti tjaac̈ha, wejt munañpicama.
21 Tamah murumurubih imisiruwih yawas ebitih na’atube, nati ef ta’imon Natun ekok yait yawas baitinamih boro nitin.
22 Yooz Ejpqui persunpacha ana casticu tjaac̈ha. Pero wejtquiz tjapa niiz̈ mantiz poder intirjichic̈ha castictu tjaazjapa.
22 I na’atube Tamah men yait ta ebibatiy, baise baibabatiyen ana fair tutufin etei Natun itin.
23 Jalla nuz̈ intirjichic̈ha, tjapa z̈oñinaca wejtquiz rispitajo, jaknuz̈t Yooz Ejpz̈quin rispitc̈haja, jalla nuz̈. Jakziltat wejtquiz ana rispitc̈haja, jalla niiqui wejr cuchanz̈quiñi Yooz Ejpz̈quin ana zakaz rispitc̈ha.
23 Saise sabuw etei Tamah tirurusagiy na’atube, Natun boro hinarusagiy. Imih o yait Natun men kururusagiy, Tamah, i ana baiyonenayan auman men kururusagiy.
24 ‛Anc̈hucaquiz weraral chiyuc̈ha. Jakziltat weriz̈ chiita taku nonz̈cu tjapa kuztan catokc̈haja, niz̈aza wejr cuchanz̈quiñiz̈quiz kuz tjaac̈haja, jalla niiqui Yooztan wiñaya kamc̈ha. Niz̈aza ana casticta cjequic̈ha. Infiernuquin ojkñi jiczquiz eccu, arajpach ojkñi jiczquiz kamc̈ha, Yooztan wiñaya kamzjapa.
24 “Turobe a tur ao’owen, o yait ayu au tur inowar naatu menatan ayu iyafaru anan kubitumitum, o i yawas ma’ama wanatowan ibaika, naatu o boro men baibatebat inab, anayabin morobone irabon yawas wanawanan irun.
25 Anc̈hucaquiz weraral chiyuc̈ha. Tsjii timpu tjonc̈ha, niz̈aza anzimi nii timpuc̈ha. Anziqui ticziz̈takaz kamñi z̈oñinacaqui wejt taku nonznaquic̈ha. Jakziltat wejt taku nonz̈cu tjapa kuztan catokac̈haja, jalla niiqui ew kamañchiz kamaquic̈ha. Yooz Majchtc̈ha wejrqui.
25 Turobe a tur ao’owen, veya i enan naatu i na titaka, nati ana veya murumurubih boro God Natun fanan hinanowar naatu iyab fanan hinanonowar boro yawas hinab hinama.
26 Yooz Ejpqui persunpacha z̈ejtkatz poderchizza. Niz̈aza wejt Yooz Ejpqui nii poder wejtquiz intirjichic̈ha.
26 Anayabin Tamah taiyuwin i yawas an, imih nati yawas ta’imon Natun itin yawas an matar.
27 Wejrqui tsewctan cuchanz̈quita Yooz Z̈oñtc̈ha. Jalla niz̈tiquiztan Yooz Ejpqui pjalz puestuquiz wejr utchic̈ha. Jaziqui arajpachquin kamzmi niz̈aza infiernuquin casticzmi jalla nii mantiznaca wejtquiz intirjichic̈ha.
27 Naatu i baibabatiyen ana fair Natun itin, anayabin i, i Orot Natun.
28 Tii weriz̈ chiitiquiztan ana ispanta. Tsjii timpu tjonc̈ha. Jalla nii timpuquiz tjapa ticzinacaqui wejt joraz̈ nonznaquic̈ha. Nekztan sipulturquiztanz̈ z̈aaznaquic̈ha.
28 “Tur iti ao isan men kwana’ororsa’ir; veya i nati namamataramaim enan, murumurubih etei boro fanan hinanowar,
29 Zuma kamchinacaqui jacatataquic̈ha Yooztan wiñaya kamzjapa. Ana zuma kamchinacazti jacatataquic̈ha infiernuquin casticta cjisjapa.
29 hai rahane hinatit, naatu iyab gewasin hisisinaf boro hinamisir yawas hinab, iyab kakafih hinasisinaf boro hinakusairih.”
30 ‛Wejrqui persun kuzquiztanac anal pjalznasac̈ha. Jaknuz̈t wejt Yooz Ejp mantic̈haja, jalla niicamal pjalznuc̈ha. Anal wejt kuzquiztan pjalz pecuc̈ha. Antiz wejr cuchanz̈quiñiz̈ kuzcama pjalz pecuc̈ha. Jalla niz̈tiquiztan weriz̈ pjaltaqui lijitumac̈ha.
30 “Ayu men karam akisu au kok ana sinaf, baise abisa God iu’uwu’umaim sabuw abibabatiyih, imih ayu au baibatiyen i mutufor, anayabin men ayu au kokomaim asisinaf, baise orot yait ayu iyunu anan i anakok asisinaf.
31 Wejrkal persunpacha wejt favora chiyasaz̈ niiqui, weriz̈ chiita taku anaz̈ walasac̈ha.
31 Ayu taiyuwu au sinaf isan ana’o’orereb na’at, au tur i men turobe’emih.
32 Pero yekja tisticu wejt favora z̈ejlc̈ha. Jalla niic̈ha Yooz Ejpqui. Niiz̈ wejt puntuquiztan chiita takuqui werarapanc̈ha. Jalla nii zizuc̈ha.
32 Baise orot ta ayu isou eo’orereb, i a tur ao’owen i ana orereb ayu isou i turobe.
33 Anc̈hucqui Juanz̈quin pewczñi cuchanz̈quichinc̈hucc̈ha wejt puntuquiztan. Niiz̈ kjaaztaqui werarapanc̈ha.
33 Kwaso’ob gewasomih kob abarayah John isan kwaiyafarih hinan John i turobe kwa a tur eowen.
34 Z̈oñiz̈ wejt favora werara chiiñiz̈ cjenami, wejtquiz anaz̈ ancha importic̈ha. Yooz Ejpc̈ha wejt favora ultim werara chiiñiqui. Nuz̈ cjiwc̈ha, anc̈huc wejtquiz criyajo, anc̈huc liwriita cjisjapa.
34 Iti i men kwa orot maiyow isou kwataorereb, baise iti ao saise mi’itube kwa yawas kwatab isan.
35 Juanqui tsjii tjeezta lamparaz̈takaz kjanatc̈ha. Jalla nuz̈ kjancan nii Juanqui wejt puntu kjanzt'ichic̈ha. Niz̈aza tsjii upacamakaz niiz̈ kjanquiz anc̈hucqui cuntintu kamchic̈ha.
35 John i hinow na’atube to’ab marakaw kwa it, naatu mar kikimin kwa ana marakaw isan kwaiyasisir.
36 Juanqui wejt favora chiichic̈ha. Pero tsjiiqui z̈ejlc̈ha Juanz̈quiztan juc'anti. Jalla niic̈ha Yooz Ejpqui. Niiqui wejt favora zakaz chiic̈ha. Niz̈aza wejt Yooz Ejpqui wejr mantichic̈ha obranaca cumplizjapa. Tii obranacquiztan wejr pajtapan cjesac̈ha, Yoozquiztan tjonchin, ana Yoozquiztan tjonchin, nii. Tii weriz̈ paata obranaca kjanapacha tjeez̈a, Yooz Epiz̈ wejr cuchanz̈quita, jalla nii.
36 Baise ayu au orererebayan orot i gagamin, men iti John eo’orereb na’atube. Ayu au orererebayan i abisa Tamai iyunu ana asisinaf i eo’orereb, naatu nati ebi’obaiyi ayu i Tamai iyafaru anasinaf isan, orot ta eo’orereb i John eo’orereb natabir, anayabin iti bowabow ayu Tamai bitu i anisawar, naatu iti bowabowamaim eo’orereb Ayu Tamai iyunu ana i ana bowabow anabow.
37 Wejr cuchanz̈quiñi Yooz Ejppacha wejt favora chiic̈ha. Anc̈hucqui niiz̈ persun jora ana nonznasac̈ha niz̈aza niiz̈ tsiti ana cherasac̈ha.
37 Naatu Tamai iyunu anan i taiyuwin ayu isou eo’orereb. Kwa men kafa’imo fanan kwanowar naatu yumatan kwa’itin.
38 Yooz Ejpqui wejr cuchanz̈quichic̈ha. Pero anc̈hucqui wejtquiz ana criic̈ha. Jalla niz̈tiquiztan niiz̈ takumi anc̈huca kuzquiz ana zakaz catokc̈ha.
38 Kwa ana tur men dogor wanawanan run, anayabin menatan ayu iyunu anan i men kwabitumitum.
39 Anc̈hucqui cjijrta Yooz taku anchaz̈ istutiic̈ha. Nekztan anc̈hucqui tantiic̈ha, “Yooz taku istutiichiz̈ cjen wejrnacqui Yooztan wiñaya kamaka,” cjican. Pero nii cjijrta Yooz takunacaqui wejt puntuquiztanz̈ chiic̈ha.
39 Kwa Buk Atamaninamaim hikikirum kwaiyab kwabinotanot anayabin boro imaim yawas wanatowan kwanab. Nati tur i ayu isou eo,
40 Jalla nuz̈ istutiiz̈cupacha, anc̈huczti anaz̈ wejtquiz macjatz pecc̈ha, Yooz Ejpz̈tan wiñaya kamzjapaqui.
40 baise men kwakokok kwanan ayu biyau yawas kwanab.
41 ‛Z̈oñinacaz̈ tjaata honora wejtquiz anaz̈ importic̈ha.
41 “Ayu men orot babin bora’ara’ahu isan ao’omih.
42 Ultimu anc̈hucqui ana Yoozquin kuzzizc̈hucc̈ha. Nii zizuc̈ha.
42 baise kwa orot babin a yawas ayu aso’ob, kwa a yabow God isan dogoromaim i men ema’am.
43 Wejt Yooz Ejpz̈ cuntiquiztan tjonchi cjenami, anc̈hucqui anaz̈ wejr criic̈ha. Pero yekja z̈oñiqui persun kuzcama anc̈hucaquiz tjonasaz̈ niiqui, niiz̈quiz criyasaz̈, jaz.
43 Ayu Tamai wabinamaim anan kwa men kwabuwu au merar kwayi, baise orot babin ta i taiyuwin wabinamaim nanan boro kwanab ana merar kwanay.
44 Anc̈hucqui anc̈hucporaz̈ honorchiz cjeyas pecc̈ha. Anc̈hucqui Yooziz̈ tjaata honorchiz cjisjapa anaz̈ importic̈ha. Jaziqui, ¿jaknuz̈t anc̈huc wejr criyasajo?
44 Kwa taiyuw baifa’i isan a kok gagamin, baise God ta’imonamo ana baifa’en i men kwakokok, imih ayu abisa ao boro kwanitutumu?
45 Anc̈hucqui Moisés liiquiz kuz tjaachiz̈ cjen, pinsaquic̈ha, Yooztan wiñaya kamaka, jalla nii. Pero nii Moisespacha anc̈huca ujnacaz̈ tjeeznaquic̈ha, Yooz Ejpz̈ yujcquiziqui. Anac̈ha wejrqui Yooz Ejpz̈ yujcquiz anc̈huca ujnaca tjeezniñtqui.
45 Men kwananot ayu boro Tamai nanamaim ubar kwa bait kwanarouw en, baise Moses kwa a not tutufin imaim kwayai kwama’am boro ubar nabit kwana’itin.
46 Moisesqui wejt puntuquiztan cjijrchic̈ha. Jalla niz̈tiquiztan anc̈hucqui Moisés cjijrta criitasaz̈ niiqui, wejtquiz zakaz criitasac̈ha.
46 Moses kwatabitumitum na’at, ayu boro kwatitutumu, anayabin i ayu isou kirum.
47 Anc̈hucqui nii Moisés cjijrtanaca ana criic̈haj niiqui, ¿jaknuz̈ weriz̈ chiitanaca criyasajo?
47 Baise Moses abistan kikirum kwa men kwanabitumatum na’at, boro mi’itube ayu ao kwanitumatum?”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 5, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.