Marcos 10
Chipaya NT (CAP_SBB) vs AAI
1 Nekztan Jesusaqui Capernaum wajtquiztan ulanz̈cu, Judea yokquin ojkchic̈ha; niz̈aza Jordán cjita pujz̈ najwctuñtan ojkchic̈ha. Nicju muzpa z̈oñinacaqui wilta ajcsic̈ha. Nekztan Jesusaqui wilta tjaajinchic̈ha, jaknuz̈t tjaajiñitaz̈laj, nii.
1 Jesu nati efan ihamiy harew Jordan rabon rewan rounane Judea wanawananamaim tit. Ibanak maiye sabuw rou’ay gagamin maiyow hiru’ay naatu Jesu ana yawas mar etei esisinaf na’atube ma i’obaibiyih.
2 Fariseo z̈oñinacaqui tjonchic̈ha, Jesusa ujquiz tjojtskatzjapa. Nekztan pewczic̈ha, tuz̈ cjican: —¿Uc̈hum liiqui kjaz̈t cjeejo? ¿Tsjii luctakaqui persun tjunatan jaljtiz waquizasaya? Tjaajnalla.
2 Pharisee afa hina Jesu biyan hitit naatu hisinaftobon hitikubibiruw isan hibatiy hi’o, “Ku’o anowar ai ofafar eo i karam orot aawan boro nakwahir?”
3 Jesusaqui ninacz̈quiz pewczic̈ha: —¿Moisés cjita z̈oñiqui, jaknuz̈t anc̈hucaquiz mantichiya?
3 Jesu ibatiyih eo, “Moses ana ofafaramaim mi’itube eobaiyuni?”
4 Nekztan ninacaqui kjaazic̈ha: —Moisesaqui tuz̈ mantichic̈ha, “Tsjii luctakaqui certificado de divorcio tjaasac̈ha tjunatan jaljtizjapa. Nekztan jaljtasac̈ha.”
4 Hiya’afut hi’o, “Aki Moses ibasit orot aawan kwahirin isan boro kwahikwahiren ana fef nakirum babin nitin nab auman nan.”
5 Nekztanaqui Jesusaqui chiiz̈inchic̈ha: —Anc̈huca chojru kuzziz cjen nuz̈ mantitatac̈ha.
5 Baise Jesu iya’afutih eo, “Moses iti ofafar kirum, anayabin kwa obai’obaiyen tur nowar isan dogor i fokar kwanekwan.
6 Niiz̈ tuquiqui ana niz̈ta mantitatac̈ha. Tuqui timpuqui Yoozqui tjappacha paacan, z̈oñi paachic̈ha luctaka maataka.
6 Baise aneika mar tafaram mamatar ana veya God ‘Orot babin hairi sinafen himatar.’
7 “Niz̈tiquiztan z̈oñiqui maa ejpz̈quiztan zarakaquic̈ha, tjunatan kamzjapa.
7 ‘Ana an nati isan orot boro hinah tamah nihamiyih naatu i boro aawan hairi hinita’imon.
8 Nekztan nii lucutiñi z̈oñiqui tsjiikaz cjissa”. Anaz̈ iya pucultan z̈oñi, pero tsjiikazza.
8 Naatu rou’ab boro nan biyah ta’imon namatar.’ Imih i boro men biyah rou’ab baise biyah ta’imon.
9 Yoozqui tsjii lucutiñi cjiskatchic̈ha. Nekztan lucutiñi z̈oñiqui anapan jaljtiz waquizic̈ha.
9 Isan imih orot babin hairi God bita’imonih men yait ta natarbounih.”
10 Wiruñaqui niiz̈ tjaajinta z̈oñinacaqui kjuyquiz Jesusa jamazit pewczic̈ha nii jaljtiz puntuquiztan.
10 Imaibo himatabir hin bar hititit ana veya Jesu ana bai’ufununayah hibatiy, “Iti tur anayabin i abisa?”
11 Jesusaqui kjaazic̈ha: —Jakzilta z̈oñit tjunatan jaljtiz̈cu yekja maatakatan zalz̈aj niiqui, ujz̈ paac̈ha, tuquita tjuna quintra.
11 Hai tur eowen eo, “Orot yait ta a wan nakwahir nare babin ta nabaib ana moser i takweb.
12 Niz̈aza jakzilta z̈ont persun luctakz̈tan jaljtiz̈cu, yejka luctakz̈tan zalz̈aj niiqui, ujzakaz paac̈ha, tuquita lucz̈ quintra.
12 Na’atube babin yait aawan nakwahir, nare orot ta nabaib ana moser i takweb.”
13 Tsjii nooj z̈oñinacaqui Jesusiz̈quin ocjalanaca zjijcchic̈ha, kjarz̈tan lanznajo. Nuz̈ zjijcan Jesusiz̈ tjaajintanacaqui nii ocjala chjaawjchic̈ha.
13 Sabuw afa kek gidigidih hibow Jesu butubunih isan hinan, ana bai’ufununayah sabuw hikwararih hiotanih.
14 Niz̈ta chjaawjñi nayz̈cu Jesusaqui z̈awjchic̈ha. Nekztan tjaajinta z̈oñinacz̈quiz chiiz̈inchic̈ha, tuz̈ cjican: —Tii ocjalanacaqui wejtquiz tjonaj cjee. Anaz̈ chjaajwa. Tii ocjalanacz̈ kuzziz irata, jalla niz̈ta z̈oñinacac̈ha Yooz wajtchiz z̈oñinacaqui.
14 Baise Jesu iti i’itin ana veya men iyasisir, naatu ana bai’ufununayah isah eo, “Kek gidigidih kwaihamiyih tena isou men kwanarufutih, anayabin God ana aiwob i kek gidigidih iti na’atube i nowah.
15 Ultim weraral chiyuc̈ha, ocjalanacaqui maa ejpz̈ mantitanaca cazza. Jalla niz̈ta irata z̈oñinacaqui Yooz mantitanaca caz waquizic̈ha. Ana cazaquiz̈ niiqui, wira ana Yooz wajtchiz z̈oñinaca cjequic̈ha.
15 Anababatun a tur ao’owen, o yait God ana aiwobomaim runamih, inayare ana itinin kek gidigidih inamamatar boro inarun.”
16 Nekztan Jesusaqui ocjalanaca z̈cojrz̈cu k'aachichic̈ha. Zapa mayniz̈quiz kjarz̈tan lanz̈cu: —Yooz am wintijla, —cjichic̈ha.
16 Imaibo Jesu kek gidigidih buwih uman tafah yara’aten naatu igegewasinih.
17 Nekztanaqui z̈oñinacz̈quiztan Jesusaz̈ zaraktan tsjii z̈oñiqui zati pariju tjonchic̈ha, niiz̈ yujcquiz quillslaki. Nii z̈oñiqui cjichic̈ha: —Tjaajiñi Maestro, zumamz̈ amqui. Yooztan wiñaya kamzjapaqui, ¿c̈hjul zumanacat wejr paasaya?
17 Jesu misir busuruf inan auman, orot ta nunuw na Jesu nanamaim tit sun yowen, ibatiy, “Bai’obaiyenayan gewas, abisa ana sinaf boro yawas wanatowan nowau’umih namatar?”
18 Jesusaqui kjaazic̈ha: —¿Kjaz̈tiquiztan, “Zumamz̈ amqui”, cjeejo? Anaz̈ jec z̈oñimi zumaqui, Yoozpankazza zumaqui.
18 Jesu iya’afut eo, “Aisimamih ayu gewasu irouw ku’o? God akisinamo i gewasin men yait ta.
19 Amqui Yooz mantitanaca zizñamc̈ha: “Anac̈ha adulteriuquiz ojklayzqui. Anac̈ha conzqui. Anac̈ha tjañi cjisqui. Anac̈ha toscara chiizqui. Anac̈ha incallzqui. Am maa ejpc̈ha rispitzqui”.
19 Ofafar o iso’ob. ‘Men asabunuwen isa nama, men turanah a’aawah ufuh inan, men inabain, men inakutabitabir, men inifufuwen, hinat tamat inabosiyasiyarih.’”
20 Nii z̈oñiqui kjaazic̈ha: —Tjaajiñi Maestro, koltallquiztanpacha tjapa tinaca caziñc̈ha.
20 Orot eo, “Bai’obaiyenayan, ayu kek kikimu ana veya iti ofafar etei’imak abosiyasiyar.”
21 Jesusaqui nii z̈oñz̈ kjutñi cherzic̈ha, k'aachtican. Nekztan cjichic̈ha: —Tsjii cusasa pjaltic̈ha amtaqui. Tjappacha am c̈hjultaki z̈ejlñinaca tuyzna. Poris z̈oñinacz̈quiz nii paaz ona. Oka jaziqui. Nekztan am arajpachquin juc'anti ricachum cjequic̈ha. Nuz̈ paaz̈cu wejtquin tjona. Sufrisjapa listu cjee. Nekztan wejttan chica ojklayñi cjequic̈ha.
21 Jesu mutufor nuw orot itin naatu isan yabow auman iu, “Sawar ta’imonamo men isinaf. Inan a sawar etei sabuw hinatobon, kabay inab gagaganiy sabuw initih naatu o inan ayu i ni’ufnunu, saise maramaim o boro guguw wairafi inama.”
22 Walja ricachutac̈ha nii z̈oñiqui. Nekztan nii chiitiquiztan ancha upa kuz cjissic̈ha. Llaquita ojkchic̈ha.
22 Orot iti tur nonowar anamaramaim gubamin hurir naatu ereyababan auman in anayabin orot i guguw wairafin.
23 Nekztan Jesusaqui tjapa kjutñi chercherzic̈ha. Nekztan tjaajintanacz̈quiz paljaychic̈ha, tuz̈ cjican: —¡Ricachunacz̈taqui walja ch'amac̈ha Yooz wajtchiz z̈oñinaca cjisqui!
23 Imaibo Jesu tatabir ana bai’ufununayah isah eo, “Guguw wairafih God ana aiwob efanamaim run isan i fokar kwanekwan.”
24 Niiz̈ tjaajintanacaqui Jesusaz̈ chiitiquiztan ancha tsucchic̈ha. Nekztanaqui Jesusaqui wilta paljaychic̈ha, tuz̈ cjican: —Jilanaca. ¡Jakzilta z̈oñit tii wir cusasanacquiz kuz tjaac̈haja, jalla ninacz̈taqui walja ch'amac̈ha Yooz wajtchiz z̈oñinaca cjisqui!
24 Bai’ufununayah iti tur hinonowar hifofofor men kafaita, baise Jesu ibanak eo maiye, “Ayu natunatu, God ana aiwob run isan ana ef i fokar anababatun.
25 Tsjii camello cjita animala z̈ejlc̈ha. Nii camelluqui ch'aman acuj cjuñquiz luzasac̈ha. Ricachunacazti tsjan ch'aman Yooz wajtquiz luzasac̈ha, Yooz mantita z̈oñinaca cjisjapa.
25 Sinak ana sou’umaim camel sorabon isan i hamehamen maiyow boro nasorabon, baise orot guguw wairafih God ana aiwobomaim run isan i fokar kwanekwan.”
26 Nii chiitiquiztan tjaajinta z̈oñinacaqui juc'anti tsucchic̈ha. —¿Jequit liwriita cjesajo? —cjican, pewcsassic̈ha.
26 Iti tur hinonowar bai’ufununayah hikasiy men kafaita naatu taiyuwih hima hibabatiyih, “Yait boro yawas nab?”
27 Jesusaqui ninacz̈quiz cherzic̈ha. Nekztanac cjichic̈ha: —Z̈oñiqui anaz̈ persunpacha liwrii atasac̈ha. Yoozpankazza liwriiñiqui. Yoozqui jecmi liwrii atasac̈ha.
27 Jesu mutuforomo nuw itih naatu iya’afutih eo, “Sabuw isah iti i fokar, baise God isan i hamehamen maiyow, anayabin sawar etei God boro nasinaf hinamatar.”
28 Nekztan Pedruqui Jesusiz̈quiz paljaychic̈ha: —Nonz̈na. Wejrnacqui tjappacha ecchinc̈ha, amtan chica ojklayzjapaqui.
28 Peter Jesu isan eo, “Kwi’itin aki sawar etei aihamiyen naatu o abi’ufnuni.”
29 Nekztan Jesusaqui cjichic̈ha: —Weraral anc̈hucaquiz cjiwc̈ha. Jakzilta z̈oñit Yooz tawk laycu wejt laycu kjuya, jilanaca, cullacanaca, maa, ejp, maatinaca, zkalanaca, jalla ninaca ecac̈haj niiqui,
29 Jesu eo, “Anababatun a tur ao’owen, yait ta ana bar, taintuwan, ruburubun, hinah, tamah, natunatun, naatu ana tafaram ihamiyen, na’atube ayu isou naatu tur gewasin isan iti sawar bihamiyen.
30 tii muntuquiz kjuyanaca, jilanaca, cullacanaca, maanaca, maatinaca, zkalanaca, niz̈tanaca patac wiltaz̈ ninacz̈tajapa z̈elaquic̈ha. Pero chjaawjta iñartazaz̈ cjequic̈ha. Jalla nuz̈ cjenami, arajpachquin wiñaya Yooztan zuma kamaquic̈ha.
30 Iti boun ana veya i boro ana bar, taintuwan, ruburubun, hinahinah, natunatun naatu ana me etei i boro hundred ta’ita’imon tafan anayababar anitin, bai’akir kakafin auman, yomaninamaim boro yawas wanatowan nab.
31 Walja anzic tucquin z̈oñinacaqui wirquin cjisnaquic̈ha ultimquiziqui. Niz̈aza walja anzic wirquin z̈oñinacaqui tucquin cjisnaquic̈ha ultimquiziqui.
31 Baise sabuw moumurih maiyow boun wan tibi’iyon boro hini’uf naatu sabuw iyab tibi’uf boro hini’iyon.”
32 Nekztan Jesusaqui Jerusalén cjita wajtquin okatc̈ha tjaajintanacz̈tan. Jesusac̈ha ninacz̈ tuqui ojkchiqui. Nii tjaajinta z̈oñinacaqui tsucchi okatc̈ha. Nii parti apzñinacaqui ekscan okatc̈ha. Nekztanac Jesusac niiz̈ tuncapan tjaajintanaca kjawz̈cu, tsjii kjutñi chjitchic̈ha. Nekztan jaknuz̈t niiz̈quiz watac̈haja jalla nii mazinchic̈ha.
32 Jesu ana bai’ufununayah bairi hitit Jerusalem ana ef hibai naatu Jesu ana bai’ufununayah aunah i’iyon, ana bai’ufununayah ufun hinan hinuw hi’i’itin ana veya hai kasiy ra’at, naatu sabuw iyab hibi’ufunun hai bir ra’at. Jesu ana bai’ufununayah 12 buwih nabinamaim hin naatu busuruf hai tur eowen sawar boro mi’itube hinamamatar isan.
33 Jesusac cjichic̈ha: —Nonz̈na. Wejrqui tsewctan cuchanz̈quita Yooz Z̈oñtc̈ha. Jerusalén watjaz̈ ojkc̈ha uc̈humqui. Jalla nii wajtquin tarazuna paatal cjeec̈ha. Timlu jilirinacz̈quiz niz̈aza judío tjaajiñinacz̈quiz tantal cjeec̈ha. Nekztan ninacaqui, “Ticz̈la tiiqui”, cjequic̈ha. Nekztan yekja wajtchiz z̈oñinacz̈quiz intirjital cjeec̈ha.
33 Hai tur eowen eo, “Kwananowar, it i au Jerusalem tayey nati’imaim Orot Natun boro hinabonawiy nan firis hai ukwarih naatu Ofafar bai’obaiyenayah biyah natit. Imaim boro morobomih hinao naatu hinabonawiy nan Eteni Sabuw biyah.
34 Nekztan wejr munu paatal cjeec̈ha. Llawsiz̈tan tjujttal cjeec̈ha. Wjajttal cjeec̈ha. Ultimquiziqui contal cjeec̈ha. Nekztan ticz̈cuqui c̈hjep majquiztanac jacatatac̈ha.
34 Imaim hini’i’iyab, hinakwaitututur, hinarab, naatu hina’asabun namorob, baise veya tounu ufunamaim i boro nayawas na misir maiye.”
35 Nekztanaqui Zebedeoz̈ majchnacaqui Jacobz̈tan Juanz̈tan Jesusiz̈quin macjatchic̈ha tuz̈ cjican: —Tjaajiñi Maestro, c̈hjulut amquiztan pecuc̈haj niiqui, tjaalla.
35 Zebedee natunatun rou’ab, James naatu John hairi hina Jesu biyan hitit naatu hifefeyan, “Bai’obaiyenayan aki akokok abisa isan anabifefeyani inasinaf.”
36 Jesusaqui pewczic̈ha: —¿C̈hjuluz̈ pecya?
36 Jesu ibatiyih, “Bo abistan kwakokok boro isa anasinaf?”
37 Nii pucultan z̈oñiqui kjaazic̈ha: C̈hjuloram am tjappacha mantac̈haj niiqui, wejrnac julskatalla, tsjiiqui z̈ew kjuttan, tsjiiqui zkar kjuttan.
37 Hiya’afut hi’o, “O a aiwob ana bonamanamarinamaim inabi’ukwarin ana veya, aki akokok ina’uwi ta uma a’asukwafune namare ta uma a beyawane namare.”
38 Nekztan Jesusaqui cjichic̈ha: —Anc̈hucqui tii mayta ana intintichiñc̈hucc̈ha. Wejrqui tsjii wasu licznac̈ha. Niz̈aza tsjii bautismo bautista cjeec̈ha. ¿Jalla niz̈tapacha anc̈huc sufri atasajo?
38 Jesu iyafutih eo, “Kwa men kwaso’ob abistan isan kwabifefeyan? Karam biyababan ana kerowas ana tomatom boro kwanatom? Naatu morob wanawanan anarun ana momorob boro kwanarun?”
39 Ninacaqui kjaazic̈ha: —Atasac̈hay. Nekztan Jesusaqui cjichic̈ha: —Wejr irata anc̈hucqui tsjii wasu licznaquic̈ha. Niz̈aza tsjii bautismo bautista cjequic̈ha.
39 Hiya’afut hi’o, “Aki karam.” Jesu uwih eo, “Biyababan ana harew i karam boro kwanatom naatu morob wanawanan boro kwanarun.
40 Pero z̈ewquiztan niz̈aza zkarquiztan julznaj cjic̈haj niiqui, wejr ana nii atasac̈ha. Jakziltiz̈taz̈laj nii julz tjacz̈ta niiqui, ninacz̈taz̈ cjequic̈ha.
40 Baise o ta au asukwafune mare naatu ta au beyawane mare i men karam boro ayu kwa anit. Nati i sabuw iyabowat God isah yayabuna boro nitih.”
41 Nekztan nii parti tunca tjaajintanacaqui nuz̈ nonz̈cu, z̈awjchic̈ha Jacobuz̈ niz̈aza Juanz̈ kjutñi.
41 Bai’ufununayah nah ten iti tur hinonowar yah so’ar, James, John hairi isah.
42 Nekztan Jesusaqui tjaajinta z̈oñinaca kjawzic̈ha, tuz̈ cjican: —Anc̈hucqui zizza. Tsjii nacionz̈ chawjc jiliriqui nacion nuz̈pachaz̈ cazkatc̈ha. Tsjii c'ari patrunaz̈takaz cjissa jilirinacaqui. Jilirinacaqui tjapa z̈oñinaca rispitskatc̈ha.
42 Basit Jesu etei’imak eafayuwih hina biyan hitit naatu uwih eo, “Eteni Sabuw wanawanahimaim orot hirurubin akisinamo ana fair ema’am boro sabuw nakaifih, naatu i akisinamo ana fairamaim boro nabonawiyih.
43 Anc̈huczti anac̈ha niz̈ta cjisqui. Jakziltat anc̈hucaquiztan juc'ant chekan z̈oñi cjis pecc̈haj niiqui, partinacz̈ piyuna cjis waquizic̈ha.
43 Baise kwa wanawananamaim iti na’atube i men ema’ama, o yait kukokok iti kou’ay wanawanan orot gagam mataramih, o i boro turanah isah ini’akir inabow.
44 Jakziltat anc̈hucaquiztan ancha tucquin cjis pecc̈haj niiqui, tjapa z̈oñinacz̈ mantuquizpanz̈ cjis waquizic̈ha.
44 naatu o yait kukokok iti kou’ay wanawanan wan bai’iyonamih, o i boro bai’akirayan inamatar.
45 Jalla niz̈tijapa wejr tjonchinc̈ha. Tsewctan cuchanz̈quita Yooz Z̈oñtc̈ha. Pero ana z̈oñiz̈ sirwita cjisjapa tjonchinc̈ha. Antiz z̈oñinaca sirwisjapa tjonchinc̈ha. Z̈oñinacz̈ cuntiquiztan ticzjapami, z̈oñinaca liwriizjapami, niijapa tjonchinc̈ha wejrqui.
45 Anayabin Orot Natun i men sabuw isan bowamih na; baise sabuw isah nabow ana yawas isah ni’inuw, saise sabuw moumurih natubunih.”
46 Nekztan Jesusaqui Jericoquiztan ulanz̈quichic̈ha tjaajinta z̈oñinacz̈tanami tama z̈oñinacz̈tanami. Jicz latuquiz tsjii zur z̈oñi julzi z̈elatc̈ha, tomangz̈can. Bartimeo cjitatac̈ha, Timeoz̈ majch.
46 Hina tafaram Jericho hitit, naatu Jesu ana bai’ufununayah bairi nati efan baihamiyinamih sabuw rou’ay gagamin maiyow hiru’ay, naatu orot matan fim fefeyanayan wabin Bartimais, Timias natun ef sisibinamaim ma’am.
47 Nii Nazaret wajtchiz Jesusa macjatz̈quiñi nayz̈cu, nii zur z̈oñiqui kjawchic̈ha, tuz̈ cjican: —¡Jesusa, Davidz̈ Majchimc̈ha! ¡Wejr okz̈nalla!
47 Jesu Nasaret mowan na inan hi’o nowar. Basit eaf, “Jesu David uwan kwiwanbabanu!”
48 Nekztan z̈oñinacaqui nii zur z̈oñi ujsic̈ha: —¡Ch'uj z̈ela! —cjican. Nekztan nii zur z̈oñiqui juc'anti kjawchic̈ha: —¡Davidz̈ Majch, wejrpanz̈ okz̈nalla!
48 Sabuw moumurin maiyow orot matan fim hi’u awan fotamih. Baise men karam fanan aumetawat iwow eaf, “David uwan kwiwanbabanu!”
49 Nekztan Jesusaqui tsijtsic̈ha. —Nii z̈oñi kjawz̈ca, —cjichic̈ha. Z̈oñinacaqui nii zur z̈oñi kjawzic̈ha, tuz̈ cjican: —Tsijtsna. Zuti cjee. Jesusaz̈ am kjawz̈a.
49 Jesu an kutan naatu eo, “Kwa’af kwa’u ena.” Basit orot matan fim isan hi’af, “Yate inbainub! Kumisir, isa eafa’af.”
50 Nekztan niiz̈ zquiti cujtz̈cu, tjojktichic̈ha. Jesusiz̈quin macjatchic̈ha.
50 Orot duku iwa’an misir ana faifuw tafan bosair yare remor na Jesu biyan tit.
51 Nekztan Jesusaqui nii z̈oñi pewczic̈ha: —¿C̈hjulum pecya? ¿Kjaz̈um wejr paljay-ya? Nii zur z̈oñiqui kjaazic̈ha: —Tjaajiñi Maestro, ancha zurtc̈ha wejrqui. Cherz pecuc̈ha.
51 Jesu ibatiy, “Abistan kukokok o isa ana sinaf?” Matan fim iya’afut eo, “Bai’obaibiyenayan ayu akokok matu nigewasin ananuw maiye.”
52 Jesusaqui cjichic̈ha: —Am tjapa kuztan cjen z̈ejtchamc̈ha. Jazic oka. Nii orapacha nii z̈oñz̈ c̈hjujquiqui cjetsic̈ha. Cherñi cjissic̈ha. Nekztan Jesusaz̈ okan nii z̈oñiqui apzic̈ha.
52 Jesu iu eo, “Kwen o abaitumatumamaim iyawasi.” Mar ta’imon matan igewasin nuw naatu busuruf Jesu efamaim inan i’ufunun hairi hin.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 10, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.