Mateus 27
Tte Pa̱'a̱li̱ Me' Skëköl tö Se' a̱ (BZDNTPO) vs AAI
1 Mik ká̱ ñine, eta̱ sacerdotepa wökirpa ena judiowak kue̱blupa ko̱s ñì dapa'wé̱ka̱ ileritsök tö “¿we̱s sö Jesús ttèwa̱mi?”
1 Maraumanika Firis ukwarih etei naatu regaregah ai’in bairi Jesu morob isan hio hiyabunai sawar.
2 Ie'pa wa̱ imítse̱r moulewa̱ mé Pilato a̱. Pilato tkë'ka̱ Roma wökir kibi tö Israel aleripa ké̱ wökirie.
2 Basit uman hifatum hibai hitit Roman hai gawan Pilate umanamaim hiyai.
3 Judas tö Jesús wato̱'ttsa̱bak, mik e' wa̱ ijche̱newa̱ tö moki̱ Jesús wömenettsa̱ ttèwa̱, eta̱ e' tö ie' e̱riawé̱ne tai̱ë. E' kue̱ki̱ ie' mía̱ sacerdotepa wökirpa ena judiowak kue̱blupa ska' ta̱ inuköl mène ie' a̱ mañayök (30), e' méneitö ie'pa a̱.
3 Judas, yanuwayan Jesu kakafinamaim hiya’iyai i’itin ana veya dogoron rusib, kabay 30 bai matabir na Firis ukwarih naatu regaregah ai’in nahimaim tit, eo
4 Ie' iché ie'pa a̱:
4 “Ayu asinaf kakaf orot gewasin baban ao emomorob.” Hiya’afut hio, “Nati o a yababan, o akisimo ina’itin inayabunai.”
5 Eta̱ ie' inuköl e' u̱yémine Skëköl wé shu̱a̱ ta̱ imía̱ e̱' kuli' skéka̱ ta̱, es ie' e̱' ttéwa̱.
5 Judas kabay nati Tafaror Bar kabay teya’aya’amaim itaiy re naatu ihamiyih tit in sikan warasa yai morob. Judas kabay bai na rouw ere’er|alt="Judas throwing money down" src="cn01832b.tif" size="col" loc="Mat 27.5" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="27.5"
6 Eta̱ sacerdotepa wökirpa tö inuköl e' shtéka̱ ta̱ ichérakitö:
6 Firis ukwarih kabay hibai hio, “Iti i rara ana kabay, ata ofafar men ebibasit boro Tafaror Bar ana kabay ya’aya’amaim tanayai na’in.”
7 E' kue̱ki̱ ie'pa ttè mé ñì a̱ tö ká̱ tau̱ttsa̱sö iwa yuè pöie pë' datse̱ ká̱ bánet blënewa̱ í̱e̱, esepa nu blóie. Eta̱ ká̱ kiè Ska̱u̱chka Yuökwak Ké̱ e' tué̱ ie'pa tö.
7 Etei’imak hio hibibasit ufunamaim, kabay hibai noukwat bu’urayan ana kamar hitubun, saise nah touman sabuw hai rah ana efan namatar.
8 Ie'pa tö ká̱ e' tué̱ s'kötulewa̱ ese ské wa, e' kue̱ki̱ dö̀ ikkë ta̱ ká̱ e' kiè Ká̱ To̱ne S'kötulewa̱ Ské Wa.
8 Ana’an nati isan kamar wabin “Rara ana Kamar” hibiwab in na iti boun ana veya tit.
9 Íyi ekkë ko̱s tka we̱s Skëköl tteköl kiè Jeremías tö iyë'a̱tbak es. Ie' tö iyë': “Israel aleripa tö iské méka̱ inukölchka wöshki döka̱ dabom mañayök (30), ekkë klö'wé̱ ie'pa tö,
9 Naatu abistan dinab orot Jeremiah eo ina iturobe.
10 ta̱ e' wa ie'pa tö ká̱ kiè Ska̱u̱chka Yuökwak Ké̱ e' tué̱ we̱s Skëköl tö ye' a̱ iyë' es.”
10 Noukwat bu’urayan ana kamar hitubun Regah ayu iu’uwu na’atube.”
11 Jesús mítse̱r ie'pa wa̱ Pilato dör ká̱ e' wökir e' ska' ta̱ e' tö ie' a̱ ichaké:
11 Jesu Roman gawan nanamaim bat, naatu gawan Jesu ibatiy, “O Jews sabuw hai aiwob?” Jesu iya’afut eo. “Nati kuo, ayu boro abi tur anao.”
12 Sacerdotepa wökirpa ena judiowak kue̱blupa tö ie' kkateke Pilato a̱, erë Jesús kë̀ wa̱ ie'pa iu̱tëne yës.
12 Firis ukwarih naatu regaregah ai’in Jesu ubar hitin tur kakafin isan hio men kafa’imo iyafutimih.
13 E' kue̱ki̱ Pilato tö ie' a̱ ichaké:
13 Basit Pilate Jesu iu, “Sabuw kakafih isan ubar hit teo’orereb kunonowar?”
14 Erë ie' kë̀ wa̱ iiu̱tëne yës, e' tö Pilato tkiwé̱wa̱ darërëë.
14 Baise Jesu men kafa’imo awanamaim tur ta tit, naatu Gawan orot ana kasiy ra’at ifofofor men kafaita.
15 Judiowak Yë́pa Yërulune Egipto, e' ké̱wö wa Pilato wöblar s'wötëulewa̱ s'wöto wé a̱ ese yöktsa̱ eköl émine wé̱ kiane pë' ki̱ e'.
15 Tar Nowaten hiyuw ana veya, gawan hai binanakwar eo na’atube, mar etei dibur barane sabuw hai kok orot menatan tirurubin i ebobotait.
16 E' ké̱wö ska' ta̱ wëm tso' wötëule eköl kiè Barrabás kkekauleka̱ tai̱ë judiowak shu̱a̱.
16 Nati ana veya orot wabin gagamin Jesu Barabas dibur ma’am.
17 E' kue̱ki̱ mik ie'pa e̱' dapa'wé̱ tai̱ë, eta̱ Pilato tö ie'pa a̱ ichaké:
17 Naatu sabuw hiru’ay sawar, basit Pilate ibatiyih, “Orot menatan kwakokok diburune anabotait, Jesu Barabas o Jesu Keriso?”
18 Ie' tö isué̱wa̱ tö ukyëne wa sacerdotepa wökirpa tö Jesús me'ttsa̱ ie' ulà a̱. E' kue̱ki̱ ie' tö ie'pa a̱ ichaké es.
18 Anayabin sabuw bobowenamaim Jesu hibai Pilate umanamaim hiya’iyai i so’ob.
19 Ie' tkërka̱ia̱ s'shu̱lo kulé ki̱, eta̱ ilaköl tö ichök patké ie' a̱: “Nañewe ye' tö Jesús kébisué̱, e' tö ye' tsiriwé̱tka tai̱ë, e' kue̱ki̱ be' kë̀ e̱' tiu̱k wëm se̱r yësyësë e' ta̱.”
19 Pilate baibabatiyen ana efanamaim ma’am, aawan tur iyafar na eo, “Orot nati gewasin isan men abisa ta inasinaf, anayabin fai ayu mim fokarin maiyow isan amim au not ekakasiy”
20 Erë sacerdotepa wökirpa ena judiowak kue̱blupa tö pë' ulitane daki̱ñé ta̱ ichérakitö: “Ikiö́ Pilato a̱ tö Barrabás ö́mine erë Jesús ttö́wa̱.”
20 Baise firis ukwarih naatu regaregah ai’in sabuw tafah fair hiyai, Barabas botaitin naatu Jesu asabunin isan Pilate hiokikin.
21 Pilato tö ie'pa a̱ iskà chakéne:
21 Pilate sabuw ibatiyih, “Orot i rou’ab, imih orot menatan kwakokok ana botait?” Etei’imak hiya’afut hio, “Barabas!”
22 Ie' tö ie'pa a̱ ichaké:
22 Pilate sabuw ibatiyih, “Bo Jesu wabin Keriso isan boro mi’itube anasinaf?” Etei’imak hiya’afut hio, “Ku’onaf!”
23 Ie' tö ichaké ie'pa a̱:
23 Pilate ibatiyih, “Abisa kakafin sinaf?” Baise sabuw hitar koukuw hio, “Ku’onaf!” Sabuw rou’ay gagamin nahimaim Pilate Jesu ibatiy|alt="Jesus placed before crowd" src="CN01822b.tif" size="col" loc="Mat 27.23" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="27.23"
24 Ie' tö isué̱ tö ie' kë̀ a̱ Jesús tsa̱tkënuk we̱s, pë' kí̱ a̱rkeka̱ tai̱ë, e' kue̱ki̱ ie' tö di' tsu̱k patké ta̱ iulà skué ie'pa ulitane wörki̱ iwà kkachoie tö ie' kë̀ iane iwiie. Ie' iché:
24 Pilate naniyan bai men karam boro ef ta tasinaf, naatu sabuw auman kougeyagey hibusuruf, imih harew bai sabuw etei nahimaim uman sauwen eo, “Ayu iti orot namomorob isan men ana ubar anabaimih. Nati i kwa akis a ubar.”
25 Eta̱ ie'pa ulitane iiu̱té:
25 Sabuw etei hiya’afut hio, “I namomorob ana ubar i aki anab naatu natunatu auman ana ubar hinab.”
26 Eta̱ Barrabás émi ie' tö. E' ukuöki̱ ta̱ ie' tö Jesús ppök patké ttsa' bata daloie wa, ta̱ iméttsa̱itö iñippökwakpa ulà a̱ wötèwa̱ krus mik.
26 Imaibo Pilate Barabas botait, naatu Jesu wabir ana baiyowayah iuwih, onafin isan hibai hin.
27 Eta̱ Pilato ñippökwakpa wa̱ Jesús mítse̱r s'wökirpa wé kiè Pretorio e' pamik ta̱ ee̱ ie'pa tö ñippökwakpa male̱pa ko̱s kiéttsa̱ dapa'wè̱ ek tsi̱ní Jesús pamik.
27 Imaibo Pilate ana baiyowayah Jesu hibai hin gawan ana bar hitit, nati’imaim baiyowayah etei hiru’ay hibebera’uh.
28 Ie'pa tö Jesús datsi' yéttsa̱ ta̱ datsi' mat daloshdalosh ese wa ipaiérakitö blu'ie.
28 Ana faifuw hi’oromen, faifuw namar hibai hi’us,
29 Ñies dika'kicha yué wöshkiie, e' tkéka̱rakitö iwökir ki̱ blu'ie. Kuaköl wölö mérakitö ie' a̱ iulà bua'kka we̱s blu' es. E' ukuöki̱ ta̱ ie'pa e̱' tkéwa̱ kuchë ki̱ ie' wörki̱ iwayuoie ta̱ ichérakitö:
29 kokor hififin ukwarin ana raramamih hiyara’ah, uman ana asukwafune tu hitin, nanamaim suh hiyowen hi’i’iyab hio, “Jews hai aiwob tanabora’ara’ah.”
30 Ñies ie'pa wiritué iki̱ tai̱ë, ta̱ kuaköl wölö a'tse̱r iulà a̱, e' yéttsa̱rakitö, e' wa ippérakitö tai̱ë iwökir ki̱.
30 Yumatan hikwaitututur, uman tu hibosair ukwarinamaim hiborabirab.
31 Mik iwayué o̱ne, eta̱ datsi' mat daloshdalosh, e' yéttsa̱rakitö ta̱ iwák datsi' iéka̱nerakitö iki̱ ta̱ imítse̱rak iwa̱ wötèwa̱ krus mik.
31 Hibi’i’iyab ufunamaim, faifuw hi’us ma’am hibosair ana faifuw hibow hina hi’us, imaibo hibai hin onafin isan.
32 Mik ñippökwakpa wa̱ Jesús dami e'pa e̱' yélur ee̱, eta̱ wëm eköl kué̱ ie'pa tö ñala̱ ki̱ kiè Simón, e' dör Cirene wak. Ie' ké ie'pa tö Jesús krus tsu̱kmi.
32 Hitit hinan efamaim Sairini orot wabin Simon bairi hitar naatu baiyowayah hi’ukikin Jesu ana onaf bai e’abar.
33 Mik ie'pa de ká̱ kiè Gólgota ee̱ (Gólgota wà kiane chè s'wökirdiche),
33 Hina efan wabin Golgotha imaim hitit, nati efan hibiwab yabin efan ana itinin i orot ukwarin ana gifow na’atube.
34 eta̱ ie'pa tö vino shu̱tuule kapöli bacha'bachaë wa, ese mé Jesús a̱ yè. Erë mik ie' tö ipattsé, eta̱ ie' kë̀ wa̱ iyanewa.
34 Nati’imaim wine harew tenakuyakuy auman hisartabir Jesu tomanih hitin bai kakartubun ufunamaim kwahir.
35 Mik ie'pa tö iwöté krus mik o̱ne, e' ukuöki̱ ta̱ ie'pa iné ñì ma'wo̱ie suè̱ tö we̱s ie'pa tö ie' datsi' blatemi ñì a̱.
35 Naatu hi’o’onaf ana veya arowamaim ana faifuw hikusib hifaram hibow.
36 E' ukuöki̱ ta̱ ie'pa e̱' tuluése̱r ikkö'nuk a̱s kë̀ yi itsa̱tkö̀.
36 Imaibo nati’imaim himarir Jesu hima’uh hima.
37 Kaltak ki̱ itso' kitule tö ichè: “I' dör Jesús dör judiowak blú e'”, e' batséwa̱rakitö ie' wökir tsa̱ka̱. E' kit ie'pa tö iwà kkachoie tö ì nuí̱ ki̱ ie' wötënewa̱ krus mik.
37 Naatu tafanamaim ubar hibitin ana tur hikirum hikubar, “ITI I JESU, JEW SABUW HAI AIWOB.”
38 Eta̱ ñies wëpa böl akblökwakpa wötéwa̱rakitö krus mik, eköl iulà bua'kka, eköl iulà bakli̱'kka.
38 Naatu bainowan orot rou’ab Jesu bairi hi’onafih, ta ana beyawane ta ana asukwafune.
39 Pë' tköke ee̱ e'pa tö icheke sulu, iwökir wötiu̱kerak iwöa̱, es ichekerakitö:
39 Sabuw nanane hinan ukwarih hita’asi’asiy ubar hitin tur kakafih maiyow Jesu hi’i’iyab hio,
40 —¡Be' se̱ tö Skëköl wé tkekettsa̱, ta̱ ká̱ mañatk ë̀ ta̱ be' tö iyuéka̱ne! Moki̱ be' dör Skëköl Alà, e̱'ma be' e̱' tsa̱tkö́, be' e̱' ö́wa krus se̱ mik.
40 “Tafaror bar tarabounin veya tounu wanawananamaim wowabin sawaramih io! Bo o God Natun na’at kwiyawasi cross afe’enane kure’eban a’it?”
41 Es ñies sacerdotepa wökirpa ena s'wöbla'u̱k ttè dalöiëno wa wakpa ena judiowak kue̱blupa, e'pa tö ie' wayueke. Ie'pa ñì a̱ ichöke:
41 Ef ta’imon firis ukwarih, Ofafar Bai’obaiyenayah naatu regaregah ai’in auman Jesu hi’i’iyab hio,
42 —O̱'kapa tsa̱tkéitö erë ie' wák kë̀ a̱ e̱' tsa̱tkër. Moki̱ ie' dör Israel aleripa blú, e̱'ma a̱s ie' e̱' ö̀wa krus wí̱ mik, e' iarma ta̱ sa' e̱rblö̀mi ie' mik.
42 “Sabuw afa iyawasih, baise i taiyuwin men karam boro niyawas, Israel sabuw hai aiwob! Bo cross afe’enane boun nare tana itin boro tanitumitum.
43 ¿Ie' kë̀ wa̱ sa' a̱ iyëne tö ie' dör Skëköl Alà? ¡Ie' e̱rblöke Skëköl mik e' ki̱ ikiane, e̱'ma a̱s e' tö itsa̱tkö̀!
43 God i bitumitum, bo God boun iyawasiban ta’itin, anayabin i taiyuwin i God Natun rouw eo.”
44 Dö̀ ñies akblökwakpa böl wötëulewa̱ krus mik ie' o̱'mik, e'pa tö ie' cheke sulu.|src="9 CNT5702b.tif" size="col" ref="Mt 27.44"
44 Ef ta’imon bainowah orot rou’ab Jesu bairi hi’onafih hi’inu’in ubar hitin tur kakafih hi’u.
45 Mik diwö de bata a̱, eta̱ ká̱ mía̱ ttsettseë ká̱ wa'ñe, dö̀ tsá̱li̱ diwö de mañat ekkë.
45 Veya yen tafat yan tafaram etei gugum inu’in veya botabir re 3 korok bai.
46 E' wösha̱ ta̱ Jesús a̱neka̱ tai̱ë ta̱ ichè: “Elí, Elí, ¿lemá sabactani?” (e' wà kiane chè: A ye' Këköl, a ye' Këköl, ¿iö́k be' ye' we'ikéttsa̱?)
46 Veya 3 korok na’atube, Jesu fanan aumetawat rerey eo, “Eloi, Eloi Lema Sabachthani?” Anayabin, “Au God, au God, aisim ihamiyu?”
47 Mik we̱lepa tso' ee̱, e'pa tö ttè e' ttsé ta̱ ichérakitö:
47 Sabuw afa nati’imaim hibatabat hinowar hio, “Elijah isan eafa’af kwanowar.”
48 Eta̱ ie'pa eköl tu̱nemi tö suiyök nuwé̱ka̱ vino shköshkö wa, e' tkéka̱ kuaköl bata ki̱ ta̱ itkéwa̱ ie' kkö̀ mik a̱s ikuyö̀itö.
48 Naatu orot ta nunuw in sawar ta biyan sou’usau bai, wine tenakuyakuy butu’ub, eot ra’ah Jesu awanamaim yai tomamih.
49 Erë imale̱pa tö iché ie' a̱:
49 Baise sabuw afa hio, “Kubat, Elijah nan nabiyawas tana’itin!”
50 Eta̱ ie' skà a̱nene tai̱ë ta̱ iwiköl émiitö. Es iduowa̱.
50 Jesu iban maiye fanan aumetawat rerey, naatu ayubin tabaratait.
51 E' wösha̱ ta̱ Skëköl wé a̱ ie'pa wa̱ datsi' buririë ese shu̱ku̱ar u blatoie e' jchënane ká̱kke̱ döttsa̱ i̱ski̱. Ñies ká̱ wöti̱'neka̱ ta̱ ák blublu tskirolone.
51 Faifuw Tafaror Bar wanawanan hita’iy re efan kakafiyin hirafut inu’in yate rusib re in uran tit rou’ab himatar, iriyoy tit kabay hitaseseb.
52 Eta̱ pö kköburolone ta̱ s'batse'rpa blërulune, esepa tai̱ë shke̱neka̱ne
52 Rah awah hiha’e, sabuw kakafiyih moumurih na’in marasika himorob hi’inu’in etei hiyawas himisir.
53 e̱' yélur ipö a̱. Ie' du'wa̱ shke̱neka̱ne, e' ukuöki̱ ta̱ ie'pa de Jerusalén dör ká̱ batse'r ee̱, ta̱ tai̱ë pë' tö ie'pa sué̱.
53 Hai rah hitumaren hitit, Jesu morobone mimisir ufunamaim, murumurubih etei hitit hin Jerusalem hitit, sabuw moumurih na’in hi’itih.
54 Roma ñippökwak eköl dör capitán ena imale̱pa tso' ie' ta̱ Jesús kkö'nuk, mik e'pa tö ká̱ wöti̱'ne ena ì ko̱s tka ee̱ e' sué̱, eta̱ ie'pa tkirulune ta̱ iché ñì a̱:
54 Baiyowayah hai orot ukwarih naatu baiyowayah afa bairi nati’imaim Jesu hima’uh hima’am iriyoy hitatam, naatu abisa’awat himamatar hi’itah hai bir ra’at hio, “Turobe iti orot i anababatun God Natun!”
55 Ñies alakölpa manetwa̱ Galilea Jesús ta̱ iki̱muk, e'pa tso'ñak tai̱ë ie' kí̱ sa̱u̱k ka̱mië.
55 Nati’imaim baibin moumurih na’in hina ef yokaika hibat abisa’awat himamatar hi’itah. Iti baibin i Galilee’ine Jesu hi’ufunun bairi hina hibibais.
56 E'pa eköl dör María Magdala wak, iëköl dör María dör Santiago ena José e'pa mì, iëköl dör Zebedeo ala'r, e'pa mì.
56 Baibin wanawanahimaim i Mary Magdalene, Mary, James, Joseph hairi hinah naatu Zebedee aawan.
57 Wëm eköl tso' kiè José Arimatea wak, e' dör inuköl blú, ñies ie' dör Jesús klé eköl. Mik ká̱ tuirketke,
57 Birabirab auman orot sawar wairafin, wabin Joseph ana tafaram Arimathea’ane na tit. Iti orot i Jesu ana bai’ufununayan ta, baise wa’iwa’iramaim bi’ufununun. Tafaror bar wanawanan faifuw taseb ro’ab himatar|alt="temple veil being torn down" src="CN01843B.TIF" size="col" loc="Mat 27.57" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="27.57"
58 eta̱ ie' mía̱ Pilato ska' Jesús nu kiök. Pilato tö imuk ké ie' a̱.
58 Joseph na Pilate nanamaim tit, Jesu biyan bai na ya’in isan fefeyan, naatu Pilate ana baiyowayah uwih Jesu biyan hibai hitin.
59 Ie' wa̱ imítse̱r patréwa̱ datsi' ukuö bua'bua saruru maneneë ese wa.
59 Joseph, Jesu biyan bai faifuw boubunamaim sum
60 E' ukuöki̱ ta̱ ie' tö ibléwa̱ ákuk bine pa̱'a̱li̱ iwák nu blóie e' a̱. Ie' tö ák bërie trémi dö̀ pö kkö̀ mik, e' wa iwötéwa̱. E' ukuöki̱ ta̱ imía̱.
60 bai in hub boubun i isan iti boro’omo to naiwanamaim bai inu’in, imaim Jesu yai naatu kabay ifururuw na sou hir naatu ana ubar in.
61 Erë María Magdala wak ena María skà, e'pa a̱te̱ tulur pö kkö̀ wösha̱.
61 Mary Magdalene naatu Mary, James, Joseph hairi hinah i rah rewan rounane himare hima hi’itin.
62 E' bule es e' dör e̱no diwö, eta̱ sacerdotepa wökirpa ena fariseowakpa míyal ñita̱ ttök Pilato ta̱.
62 Mar natot i boro Sabbath ana veya, imih Firis ukwarih naatu Pharisee hina Pilate nanamaim hitit
63 Ie'pa iché ia̱:
63 hio, “Regah ni’i orot baifufuwenayan yawasin ma’am eo, ‘Ayu boro veya tounu ufunamaim morobone anamisir.’ Iti na’atube eo i aki anotanot.
64 E' kue̱ki̱ sa' tö be' a̱ ikié tö pö kkö'nuk patkö́ döka̱ ká̱ mañat dö' ittökatapa dö̀ inú ekiblökwa̱ ta̱ i' ukuöki̱ ta̱ ichènerakitö sulitane a̱ tö ishke̱neka̱ne. E' wé̱rakitö es, e' ta̱ e' dör ka̱chè tai̱ë shu̱te̱ tkö̀ka̱ ika̱che ke̱we e' tsa̱ta̱.
64 Isan imih akokok baiyowayah afa iniyafarih hinan rah hinama’uh hinama veya tounu, saise ana bai’ufununayah boro men hinan biyan hinabain hinabihir, naatu morobone misir maiye hinarouw hinao sabuw hinifuwihimih. Anayabin baifuwen iti boun natitit boro kakafin anababatun men wan anabifuwen na’atube’emih.”
65 Pilato tö iché ie'pa a̱:
65 Pilate iyafutih eo, “Ma’utenayah orot kwa aso’obamaim kwanabuwih naatu kwana’uwih matah toniwa’an rah hinama’uh gewas hinama.”
66 Eta̱ ie'pa mía̱ pö a̱ ta̱ íyi batséwa̱rakitö pö kkö̀ mik a̱s kë̀ yi mi'wa̱ia̱ ee̱. Ie'pa tö ñippökwakpa méa̱t pö kkö'nuk, eta̱ iwákpa míyal. |src="10 CNT5742b.tif" size="col" ref="Mt 27.66"
66 Basit hitit hin rah ana etawan kabay tafanamaim kwah hiyai, naatu ma’utenayah orot nati’imaim rah hima’uh hima. Mautenayah rah awan hibat firis bairi teo|alt="soldiers guarding tomb" src="cn01849b.tif" size="col" loc="Mat 27.66" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="27.66"
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 27, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.