Mateus 7

Ka Lamana'a Mono'i Lu Mu Tifi'ehina Ka Yabe (BEF) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Lenali bonaꞌi enipakafa hete eneleꞌmo yegelo memalalo. To Huꞌmau alihi lenaliꞌi leneleꞌmo yegelo ana huto memalalibe.
1 “Taituwa hai kakafin men ina’itin inibibatiyih, God boro nibatiyi.
2 To Huꞌmau huꞌehilata bameto li moloto keleꞌmo yegelo malalinaꞌmu yabe. To kaga luto bonaꞌi ya amuyaꞌniloti yabe lilata Huꞌmau ana moneꞌago kagaloti keleꞌmo yegelo malalinaꞌmu yabe.
2 Anayabin God boro ef ta’imon taituwa ibibatiyih na’atube, o boro nibatiy, naatu fufun ta’imon taituwa ifufufunihimaim, o boro nafufuni.
3 Kai kogonakamofihi pehena bugu nina hena hibe luto gili gili nohu etane? Kai kubukagu kefa fulupa sipiꞌa ana huto koꞌehina bu goto li heꞌmiloto hubo.
3 “Aisim taituwa matah mutusukwar i’itin kikin ku’o naatu o mata ahay gagamin yi ebatabat men kui’itin.
4 Kefa fulupa felaꞌa kubukagu niꞌilina li meheꞌmise hena hibe luto kogonakamofihi ma luto lu emilata niꞌibe: Nogonao, pehena kubugu niꞌina li heꞌmi ketaluna bati huto niꞌifihe? Ya luto lilapiye?
4 O taituwa isan boro mi’itube awa fariniwa’an inao, ‘Aro nekuna mata mutusukwar abosair.’ Naatu baise o mar etei i matan ahay yi ebatabat.
5 Kai faga fagalo bo. Yataꞌa kai kubukagu kefa fulupa felaꞌa koyofo huꞌehina li heꞌmiloto yalo bu go fana toꞌohuto kogonakamofihi buguti pehena li heꞌmi etobo.
5 Wanawan rerekabih, mat o taiyuw mata a’ahay ina’uy, saise boro inanuw gewas taituwa matan ana ahay ina’uy.
6 Lenali hetofa nasana kalamagihi meepilo. Enali i behe hite heni lepele lalabe nolube. To lenali pesesutini hetofa hatofaꞌa yagamagihi meepilo. Enali pesesutini libe hepulu tibe hite lapasa i lalabe nolube.
6 “Abisa kakafiyin men haru aninamih kwanitih, boro hinatatabir hinayubi. Naatu a nugunug men for nahimaim kwanarub nare, boro tafan hinayen hinawasu’uru’um.
7 Lenali Huꞌmamofitoga nunumu hite kehe ilenogo lepilibe. Lenali sa sa hite lilabe. Lenali kasito inogo Huꞌmau kafe sigi lepalalibe.
7 “Inafefeyan boro inab, inanuwet boro inatita’ur, naatu inarukikitar etawan boro isa nabotawiy.
8 Bonaꞌi enali Huꞌmamofitoga loka hete nunumu nehana. Ai epilata nohibe. Bonaꞌi sa sa hilinauba li huto hulata nohibe. To kasito noina bonaꞌmofihi kasihi hokolo hu etolata nohibe.
8 Anayabin orot yait efefeyan boro nab, orot yait enunuwet boro natita’ur naatu orot yait erurukikitar etawan boro isan nabotawiy.
9 To lenali afoꞌanigita panatinimagi noseꞌnamu kehe neinogomo efa kosahi li epilana niꞌifihe?
9 “O yait natu, wahimih fefeyan kabay ibai itin ean?
10 To faya kumu kehe neinogomo osifaꞌi li epilata nehafihe? Oꞌe, ya menehabe.
10 Na’atube siyamih rererey kok ibai itin ean?
11 Ya huꞌehinagi lenali bati menehana bonaꞌmagita yagapanatinimagihi hetofana epilata nehinogomo yalo lali kehelilune, Huꞌma Afotinifu kokulumalugu nohinauba lenali nunumu hu emite ya hite hilana bonaꞌi hetofana lepilinaꞌmu yabe.
11 En baise Kwa i bowabow kakafih sinafuyah, baise kwaso’ob natunat boro siwar gewasih kwanitih, imih Tamat maramaim i ma tainin erubirub orot yait efefeyan boro siwar gewasin nitin.
12 Nanitoga ya suhi hu netalo luto kekesa noyigilata suhi enali fato bonatoga ana suhi hu epolobo. Yaꞌma ai Mosehi keya kaꞌamofihi hapaꞌa koyapaꞌi ninamolo to lu yege hose bonaꞌmagihi kaga enelepiseꞌnaꞌani hiti manaꞌa niꞌibe.
12 Imih sawar etei taituwa isah inabow, o kukok isa tebowabow na’atube, anayabin Moses ana ofafar naatu dinab oro’orot hai bai’obaiyen an anababatun i iti’imaim ku’ay inu’in.
13 Lenali kitili kapoguti ti hokolo hilo. Fenene huse hepaꞌi logo kapolo buꞌehina kapoya ai sipi fela kapo hokolo huto buꞌehibe. Ya huꞌehigo yege yege boanaꞌi ana kapogu bilata nehabe.
13 “Etawan awan kukurinamaim kwanarun kwan, anayabin etawan awan gagamin, naatu ef awan hahabin inarun inanan yomaninamaim i gurugurusen ema’am naatu sabuw moumurih na’in imaim tenan.
14 To hetofa hepato buse kapoya ai kitiliꞌi niꞌigo ana kapomofihi liliꞌnaꞌa uleꞌale huto lise suhi huto niꞌibe. Ya huꞌehigo moneꞌisi moneꞌisi boanaꞌmagi ana kapolo sa hite bilata nehabe.
14 Baise etawan awan kukurin naatu ef awan tuwafutin inarun inanan yomaninamaim i yawas ema’am, naatu sabuw matan ta’amo imaim tenan.
15 Lenali fagalo lu yege hose bomagihi kaba hu bati hilo. Enali sipisipi yagamofihi gufaꞌa gukete li hekelelete lenalitoga elata nehabe. Ya hiꞌahana enali komopaꞌanigu lopi kala suhi hite nehanago lenaliꞌiya lenehete salu kite nalanaꞌmu yabe.
15 “Mata to niwa’an dinab baifufuwenayah hinanan kwana’itih, anayabin hinanan ufuhine ana itinin boro sheep na’atube, baise dogoroh wanawanan ana itinin i haru tuwetuwenih.
16 Enali hilana hapaꞌaniya lenali enogo hokolo hite bu enagalanaꞌmu yabe. Ufehe yafamagi nemuya legeyaꞌa helata menehabe, to nemuya yafamagi ufehe yafamofihi legeyaꞌa holata menehabe.
16 Hai bowabowamaim boro kwana’inanih, agor ro’on boro men kiw tafanamaim inima’ub, naatu wanob ro’on boro men kiw tafanamaim inima’ub?
17 To bati huto mesebe lele tele huto tilata nohina yafauba legeyaꞌa bati huto sipina holata nohibe, to numutopa loloto sako bako logo huto lilata nohina yafauba legeyaꞌa sibina huto lagasoꞌasi holata nohibe.
17 Ai gewasin boro niw gewas, baise ai wanawanan kour nabiw ro’on boro nukunukuwin.
18 Mesebe lele tele huto bati huto tilata nohina yafauba legeyaꞌa mone sibina huto holata menohibe, to numutopa ito sako bako huto lilata nohina yafauba legeyaꞌa bati huto sipina mone holata menohibe.
18 Ai gewasin boro men ro’on nukunukuwin nayai, na’atube ai kakafin boro men ro’on gewasin nayai.
19 To yafa lugaꞌamagi enali noseꞌna legeyaꞌa meholata nehanaya laga huto logogu gelata nehabe.
19 Ai menatan men ebiw gewas boro natar nare nab nan wairaf wan nayara’ah na’arah.
20 Ya huto niꞌinagi fagalo lu yege hose bomagi hilana hapaꞌaniya lenali enogo hokolo hite bu enagalanaꞌmu yabe.
20 Imih dinab baifufuwenayah boro hai bowabowamaim kwana’inanih.
21 Asaga bonaꞌi nani kumuꞌi: Kibina boꞌnio, Kibina boꞌnio, lilata nehana enali kokulumamofihi kapoꞌalo mebilanaꞌmu yabe. To bonaꞌi lugaꞌamagi nani Afoꞌnifu kokulumalugu nohinamofihi bita hina suhi hilata nehana bonaꞌisi eneleꞌmalinaꞌmu yabe.
21 “Men sabuw etei ayu wabu hisu’ub teo, ‘Regah, Regah’ boro mar ana aiwobomaim hinarun, baise sabuw iyabowat ayu Tamai ana kok tisisinafuwat boro hinarun.
22 Ana kanaꞌa huto hilina yupahi babu boanaꞌmagi ma lite lilanaꞌmu yabe: Kibina boꞌnio, Kibina boꞌnio, kai kigilo Huꞌmamofihi mono kaꞌa lu epiꞌohuta yabe, to kai kigilo babeyafana sipi liliꞌna li huto huloto to foipa fele enoho lifiꞌohuta yabe lite lilanaꞌmu yabe.
22 Baibatebat ana veya nanan, sabuw moumurih na’in boro hinao, Regah, Regah, o wabimaim aki tur abai aorereb, o wabimaim aki demon kakafih anunih hibihir, naatu o wabimaim aki ina’inan moumurih na’in asinaf.
23 Ya lite nelinogo nani ma luto lu epilunaꞌmu yabe: Nani lenaliꞌi mekeheliꞌohube. Foipa faipa bonaꞌi lenali mino koli hite abufa hilo.
23 Imaibo ayu boro anauwih anao, Ayu men aso’ob kwa iyab. Biyau’umaim kwatit sa’ab kwan, bowabow kakafih sinafuyah.
24 Ya huꞌehinagi, bo moneuba kagaꞌni kehelito liyafa huloto nemegeꞌi malalinauba ai bo moneuba hetofa ekesa keheliloto efaha meꞌi ninalo nohi gilata nohina suhi hilibe.
24 “Isan imih orot yait au tur nowar ebobosiyasiyar, i orot not wairafin ana bar to tafan wowab batabat na’atube.
25 Ya huꞌehigo koꞌi noito habafahi nolito huloto nagamiꞌi bilito ya huto ana noto nohibe. To ana nohi li tele tulu menobibe. To henaꞌmugope efaha meꞌmolo ana nohi giꞌehigo lapusa yafaꞌauba limito ema melugu sipi efato li tokolo huꞌehigo yabe.
25 Taun gagamin yar, harew tit, naatu wowog tit bar babin, baise bar men ufar re’emih, anayabin bar ana bubu an i to wanawanan rouw re wowab.
26 To asaga bonaꞌi enali kaꞌni kehelilete ana kaꞌnimofihi liyafa hite megeꞌi menemalana bonaꞌiya enali negi bomagi nagami beleto kehelugu nohi gilata nehana suhi lite nehabe.
26 Baise orot yait au tur nowar naatu men ebobosiyasiyar, i orot aurin not en bar ana bubu dones yan rouw wowowab na’atube.
27 Ya hiꞌahago koꞌi noito habafahi nolito huloto nagamiꞌi ana nohi belehaꞌalo bilito ana nohi li kusago hekili higo limito kolata nohibe.
27 Taun yar, harew tit, naatu wowog babin, bar babinakouw, naatu nati bar re’ere i ra’iy tagurugurus sawar.”
28 Yesu yaꞌmana kaga alu su holago asaga li nupa hite minana boanaꞌi Yesuhi kagaꞌa kehelilete keheli fato fato hite sipi enelesaꞌani luꞌehina yabe.
28 Jesu iti tur eo in sasawar ufunamaim, sabuw rou’ay gagamin na’in Jesu binan hinonowar isan hifofofor men kafaita.
29 Yesu ai bonaꞌmagi keya ka enelepilata nehanaꞌa huto meluꞌehina yabe. Ai amuyanaꞌani nina bomagi kaga lilata nehana suhi huto kagaꞌa lu epinaꞌmu enali boanaꞌi keheli meheꞌmiꞌahana yabe.
29 Anayabin bi’obaiyih ana itinin i roubabaruwen ana fair isan ma’am na’atube, men Ofafar Bai’obaiyenayah na’atube’emih.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 7, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.