João 6
Ngünechen ñi Küme Dungu (ARNNT) vs AAI
1 Dew rupalu tüfachi dungu, Jesus amuy Galilea nome lafken (tüfachi lafken ka femngechi Tiferia lafken pingekey).
1 Nati ufunamaim ana veya ta, Jesu Galilee harew isobon rabon rewan rounane (wabin ta Taibirias kukuf.)
2 Rume fentren che inayawüleyew, pefilu engün am tati afmatufal dungu tañi femün, tremolnietufiel mew ti pu kutran.
2 Naatu sabuw rou’ay gagamin maiyow hi’ufunun hin anayabin sabuw sawusawuwih biyahimaim ina’inan sinaf biyawasih hi’itan isan.
3 Feymew Jesus pürapuy ti wingkul mew, fey anüpuy ñi pu disipulu engün.
3 Naatu Jesu yen in oyaw sisibinamaim tit naatu ana bai’ufununayah hina biyanamaim himarir hima.
4 Dew fülküleparkey tati pu judiu ñi kawiñ antü, Paskua pingelu.
4 Jew sabuw hai Tar Nowaten hiyuw ana veya i na biyubin.
5 Feymew Jesus adkintulu, fey pefi rume fentren che ñi inaetew, fey Jesus feypifi ta Felipe:
5 Jesu nuw ra’at sabuw rou’ay gagamin maiyow isan hinan itih, naatu Philip ibatiy, “Rafiy menamaim boro tanatobon iti sabuw tanituwih?”
6 Welu femngechi feypi ñi kimael chumngechi ñi llowdunguael ta Felipe, fey Jesus am dew küme kimniefulu ñi chumael.
6 Iti i Philip fufunin isan ibibatiy, anayabin i ana notamaim so’obaka i boro abistan nasinaf.
7 Felipe llowdungueyew:
7 Philip iya’afut eo, “Orot ana baiyan sumar eight ana fofonin tatab rafiy tatutubun sabuw ta’ita’imon tatabituwih i kikimin kwanekwan.”
8 Feymew Andre, tüfa ta kangelu kisu ñi disipulu Simon Pedro tañi peñi, feypieyew:
8 Imaibo ana bai’ufununayah orot ta, Andrew, Simon Peter tain awan tara’ah eo,
9 —Tüfa mew müley kiñe pichiwentru nielu ta kechu kawella kofke ka epu challwa, welu ¿puwafuy chey am fentren che mew?
9 “Kek ta iti’imaim rafiy afu’afusar umat roun naatu siy rou’ab umanamaim hima’am aitin. Baise anotanot boro men nakaram, sabuw i ra’at kwanekwan.”
10 Jesus llowdunguy:
10 Nati’imaim samar gewasin tuw inu’in, imih Jesu eo, “Sabuw kwa’uwih samar yan timarir. naatu sabuw samar yan himarir hima, naatu oro’orotowat hibiyab etei 5,000.
11 Jesus nüy ñi kuwü mew tati kofke, fey dew mañumtufilu ta Ngünechen, fey wüdamkalelfi ti pu che anüleyelu, ka femngechi femi ti epu challwa mew, fey eluyefi kom ñi küpa iel engün.
11 Jesu faraw bai, God ana merar yi, naatu sabuw himarir hima’am faramih, siy bai ef ta’imon sinaf, etei hi’aa yah gadid hai fofonin bai.
12 Fey dew küme wedalu engün, Jesus feypifi tañi pu disipulu:
12 Naatu hai fofonin baib ufunamaim, Jesu ana bai’ufununayah iuwih eo, “Hi’aa tuturih etei kwaita’ay, men ta kwanihamiy.”
13 Fey kisu engün trawülyetuyngün ka apolyetuyngün mari epu kanasta tati wükanke kofke mew, tati sofralu ti kechu kawella kofke mew.
13 Basit hi’aa tuturih hi’o’on naatu kaifet hibiwanen etei 12, iti i rafiy fafar umat roun naatu siy rou’abamaim sabuw bituwih.
14 Fey ti pu che, pefilu tüfachi afmatufal dungu ñi femel ta Jesus tañi kimngeael ñi ineyngen, feypi engün:
14 Iti ina’inan Jesu sinaf sabuw hi’i’itin ufunamaim hibusuruf hi’o, “Turobe iti orot i dinabamon, i namih hi’o’oban na tafaramamaim tit.”
15 Welu Jesus ngüneduami ñi ayüngefel ñi yengetuael aporia mew tañi longko ülmenkünungeael, fey ka wiñome püntütripatuy tati doy wechuntu wingkul mew, femngechi tañi kisuleael.
15 Jesu itih so’ob boro kafa’imo hinan hinab naatu hinau’kikin ni’aiwob, imih i hamenamo nati efan ihamiy naatu akisinamo yen in oyaw wan.
16 Fey punlu dewma, Jesus ñi pu disipulu nagpuy engün lafken püle.
16 Veya re birabirab ana bai’ufununayah hire hin harew kukuf hitit,
17 Fey pürapuy kiñe farku mew ka eluwi engün ñi rumeael ti lafken mew femngechi ñi puwael ta Kapernaum waria. Dew küme dumiñürkey. Fey Jesus petu wiñomerkelay.
17 Jesu isan hima hikakaif mar bu’u’um, men na biyah tit, imih wa hibai hiboy hirabon au Capernaum.
18 Feymew ti lafken rume ingafpüramekey kiñe fütra kürüf tañi triparumen mew.
18 Nati ana veya kotar bitufuwan wanawanan hin naatu yabat busuruf ra’at.
19 Feymew dew amulelu engün kiñe kechu kam kayu kilometro, pefingün ta Jesus, petu fülpulu ti farku püle trekalelu wente ko, fey llükay engün.
19 Hiboy hitit hire hikuyowen five o six kilometres na’atube hinuwanuw Jesu nahine riy yan bat remor wa isan nan hi’itin yah birubir fafar.
20 Fey Jesus feypifi ñi pu disipulu:
20 Baise isah eaf eo, “Ayu o! men kwanabirumih!”
21 Fey ñi pu disipulu elueyew ñi konpuael ti farku mew, feymew ka pichin mew müten puwi engün inaltu ti ayliñ mew chew ñi puwael engün.
21 Imaibo ereyasisir hiu na wa afe’en yen, naatu men yok efan hinot hinanamaim awar hiyut.
22 Fey kangelu antü mew, ti mülenagchi pu che ngüneduamfi engün Jesus ñi pu disipulu ñi amun nome lafken ti kiñelechi pichi farku mew mülelu tüye mew, welu Jesus amulay.
22 Marto, sabuw rou’ay nati harew kukuf rounane hima hinunuwabon wa ta’imon nati’imaim batabat hi’inan, naatu hiso’ob Jesu i men nati wa’amaim isra’at bairi hinamih, baise ana bai’ufununayah akisihimo hinan hi’itih.
23 Feymew kakelu farku puwyey Tiferia waria mew fülpüle chew ifi engün ti kofke feychi mañumtulu ta Ñidol.
23 Imaibo wa afa Taibiriasine hina efan nati Regah faraw bai igegewasin sabuw bituwih sisibinamaim hirun.
24 Feymew ngüneduamngelu ñi mülenon ta Jesus ka ñi pu disipulu no rume, fey ti pu che pürapuyngün farku mew, fey amuyngün ta Kapernaum waria tañi kintumeafiel ta Jesus.
24 Naatu sabuw wa afe’en hinunuwatet Jesu ana bai’ufununayah bairi men hi’it fa’arih, matah kabiy wa hibow au Capernaum na’at Jesu hinuwih hin.
25 Fey kisu engün puwlu nometu lafken mew, pefingün ta Jesus, fey ramtufi engün:
25 Jesu harew kukuf rewan rounane ma’am hitita’ur, naatu hibatiy, “Bai’obaiyenayan, biyika ina itit kuma’am?”
26 Jesus feypieyew:
26 Jesu iyafutih eo, “Anababatun a tur ao’owen, ayu kwanunuwuhu i men ina’inan asisinaf kwa’i’itin isan, baise kwa rafiy kwa’aan ya gagadid isan ayu kwanuwuhu kwanan.
27 Poyekefilmün tati afkechi iyael, welu may tamün poyeafel tati rumel mülekechi iyael fey tamün eluafetew rumel mongen. Fey iñche tati Wentrukünuwpalu eluwayiñ tüfachi iyael, fey Chaw Ngünechen am adkünulu tüfachi dungu kisu ñi Fotüm mew ―pi.
27 Bay nati eafe’af isan men kwanabowamih, baise ma’ama wanatowan ana bay isan i raro nanababan, nati bay i Orot Natun boro kwa nit. Anayabin God ayu Tamai ana baibasit nati bay roufaramin isan ana fair ayu itu.”
28 Fey ramtueyew engün:
28 Imaibo Jesu hibatiy, “Bo aki boro mi’itube anasinaf saise God abistan eo imaim anasinaf?”
29 Jesus llowdungueyew engün:
29 Jesu iyafutih eo, “God ana bowabow bow isan i iti. Orot yait God biyafar i kwanitumitum.
30 Feymew ramtuy engün:
30 Imih i hibatiy, “Ina’inan fairin menatan boro inasinaf aki ana’itin naatu o anitutumi? O boro abistan inasinaf?
31 Iñchiñ taiñ kuyfike tuwün em ifi engün tati mana kofke ti uwe mapu mew, chumngechi feypiley ti Wirin Chillka: ‘Ngünechen elueyew ñi iyael engün ti wenu mapu kofke.’
31 It ata a’agir arar yanamaim i rafiy wabin manna hi’aa; Buk Atamaninamaim hikirum hi’o’o na’atube, I mar ana rafiy itih hi’aa.”
32 Jesus llowdunguy:
32 Naatu Jesu hai tur eowen eo, “Anababatun a tur ao’owen, “Iti mar ana rafiy kwa kwa’ani’aan i men Moses kwa itimih, baise ayu Tamai rafiy anababatun marane kwa it.
33 Fey ti kofke Ngünechen ñi wülkeel fey tüfa lle tati nagpalu wenu mapu, ka elukefilu rumel mongen ta kom mapu mew mülechi pu che.
33 Anayabin God ana rafiy i orot yait marane rara’iy sabuw etei tafaram wanawanan yawas ebitih.”
34 Fey kisu engün ngillatueyew:
34 Sabuw hi’o, “Regah iti rafiy i mar etei initi ana’aan.”
35 Fey Jesus feypi:
35 Imaibo Jesu iuwih eo, “Ayu i yawas ana rafiy. Orot Yait ayu isou enan i boro men kafa’imo bayumih namorob, naatu orot yait ayu isou ebitumatum boro men kafa’imo sikan namamahimih.”
36 Iñche dew feypiwiyiñ, welu eymün feyentukelaymün iñche mew tunte pemuken rume.
36 Naatu iti tur i ao kwanowaraka naatu mata yan kwa’i’itin baise men kafa’imo kwabitutumu.
37 Kom kakelu che iñche ñi Chaw ñi eluetew, llowenew ta iñche, fey kom tañi llowetewchi pu che, famentulayafiñ.
37 Sabuw iyabowat ayu Tamai bitu boro ayu isou hinan, naatu orot babin yait ayu isou enan boro men ananun ufun natitamih.
38 Iñche am küpanolu ta wenu mapu tañi femael kisu iñche ñi ayüelchi dungu, welu may tañi femael iñche ñi Chaw ñi ayüelchi dungu, fey tañi werküetew.
38 Anayabin ayu marane arara’iy, i men ayu au kok sinaf isanamih, baise orot yait ayu iyunu anan i ana kok anasinaf.
39 Welu feypiwayiñ tañi ayükeel iñche ñi Chaw, fey iñche ñi ñamümnoafiel kiñe no rume tañi eluetew, welu may tañi wiñomongeltuafiel ti afaelchi antü mew.
39 Naatu orot yait ayu iyunu anan ana kok i iti, sabuw iyabowat ayu bitu etei men ta anikasiy, baise mar yomaninamaim etei’imak anabuwih hinamisir.
40 Feyngey iñche ñi Chaw am ayülelu itrokom tati maneluwlu ta Ngünechen ñi Fotüm mew ka feyentulu ta kisu mew ñi nieael rumel mongen, fey iñche wiñomongeltuafiñ afaelchi antü mew.
40 Anayabin ayu Tamai ana kok i sabuw iyab matah etei Natun akisin ti’i’itin naatu tibitumitum boro ma’ama wanatowan ana yawas hinab; naatu mar yomaninamaim ayu boro anabuwih hinamisir.
41 Feymew tati pu judiu eluwingün ñi fillpiafiel ta Jesus, tañi femngechi feypin mew: “Iñche tati kofke reke felen nagpalu ta wenu mapu.”
41 Imaibo Jew sabuw hibusuruf Jesu isan higam, anayabin i eo, “Ayu i mar ana rafiy.
42 Feymew feypi engün:
42 Basit sabuw hi’o, “Iti orot i Jesu, Joseph natun, hinah tamah i taso’ob. Naatu baise boun i eo’o, Ayu i marane ara’iy.”
43 Feymew Jesus feypi:
43 Jesu iyafutih eo, “Taiyuw men kwanagam.
44 Iney rume pepi küpalayafuy ta iñche mew, iñche ñi Chaw ta küpalnoeliyew, iñche tañi werküetew. Fey iñche ta wiñomongeltuafiñ afaelchi antü mew.
44 Sabuw boro men ayu isou hinan kwaneyan, baise Tamai ayu iyunu anan boro nabonawiyih hinan ayu biyau hinatit; naatu mar yomaninamaim ayu boro ana bora’ahih hinamisir.
45 Chumngechi feypiley tati pu pelon wentru ñi chillka mew: ‘Ngünechen kimeltuafi ta itrokom che’. Femngechi itrokom tati allkütufilu ta Chaw Ngünechen, ka adümlu kisu ñi dungu, fey llowkeenew ta iñche.
45 Dinab oro’orot hikirum hi’o na’atube, ‘Sabuw etei boro God ni’obaiyih. Orot yait Tamai fanan nowar naatu biyanane so’ob ebaib boro ayu isou nan.
46 “Feyngey iney no rume am pekenofilu ta Chaw Ngünechen, fey kiñeley müten tañi pekeetew, tüfey tati küpalu ta Ngünechen mew.
46 Men yait ta Tamai itin; baise orot yait Godane nan i akisinamo Tamai itin.
47 Rüf dungu feypiwayiñ tüfey tati feyentulu iñche mew, nieay ta rumel mongen.
47 Turobe a tur ao’owen, orot yait ebitumatum, yawas wanatowan i baika.
48 Iñche felen ta kofke reke wülkelu ta rumel mongen.
48 Ayu i yawas ana rafiy.
49 Eymün tamün kuyfike tuwün em ifi engün tati mana ti uwe mapu mew. Femfuy rume, layey engün.
49 Kwa a’a’agir hai veya, rafiy wabin manna arar yanamaim hibow hi’aa, baise etei himorob.
50 Welu iñche nütramyeken ti kofke nagpalu ta wenu mapu, fey iney rume ifile tüfachi kofke, lalayay.
50 Baise rafiy iti i marane ra’iy, sabuw iyab hinab hina’ani’aan boro men hina morob.
51 Iñche ta tüyechi kofke wülkelu rumel mongen tati nagpalu ta wenu mapu, fey tati ifilu ta tüfachi kofke, rumel mongeleay. Feyti kofke iñche tañi wülkeel iñche tañi kuerpu. Iñche wülafiñ tañi nieael rumel mongen ta mapu mew mülechi pu che.”
51 Ayu i yawas ana rafiy, marane hiyafaru are. Orot babin yait iti rafiy na’ani’aan na’at boro nama wanatowan. Iti rafiy i ayu finimu boro anit, saise sabuw boro tafaramamaim yawas hinab hinama.”
52 Fey ti pu judiu eluwingün ñi welukonkechi üyawtuwael:
52 Naatu Jew sabuw iti tur hinonowar isan yah so’ar hibusuruf taiyuwih wanawanahimaim higam hikwaris hio, “Iti orot biyan finimin boro mi’itube nitit tana’animih eo?”
53 Fey Jesus feypi:
53 Jesu iuwih eo, “Turobe a tur ao’owen, Orot Natun biyan finimin men kwana’aan naatu ana rara men kwanatomatom, kwa wanawanamaim yawas men ema’am.
54 Welu tati iñmaetew iñche ñi kuerpu ilo reke ka putule iñche ñi mollfüñ, nieay ta rumel mongen, fey iñche wiñomongeltuafiñ tati afaelchi antü mew.
54 Orot yait ayu biyou finimin na’aan naatu au rara natomatom yawas wanatowan i bai, naatu yomaninamaim ayu boro ana bora’ah namisir.
55 Tüfa ta feyngeay iñche ñi kuerpu am ta rüfngechi iyael reke felelu ka iñche ñi mollfüñ rüfngechi pulku reke feley.
55 Anayabin ayu biyou finimin i bay anababatun naatu au rara i harew anababatun,
56 Tati iñmaetew iñche ñi kuerpu ilo reke ka putufile reke iñche ñi mollfüñ, iñche mew kiñewküley ñi mongen, ka iñche kiñewkülen tañi Chaw iñchiw.
56 orot babin yait ayu biyou finimin na’aan naatu au rara natomatom boro wanawana’umaim nama naatu ayu i wanawananamaim anama.
57 Iñche ñi Chaw, tañi werküetew, rumel mongelekey, fey iñche ka femngechi mongen nien. Fey ka femngechi: tati iñmaetew tañi kuerpu, iñche ñi mongen nieay.
57 Tamat yawas ana’an i ayu iyunu ana, anayabin i ema’am isan imih, ayu auman ama’am, ef ta’imonaban orot yait ayu biyau’umaim bai eani’aan boro yawasin nama anayabin ayu ama’am isan imih.
58 Nütramyepefiñ ti kofke tati nagpalu ta wenu mapu. Tüfachi kofke ta mana reke femngelay tañi iel eymün tamün kuyfike tuwün em, fey ifuyngün rume, welu layey engün, welu may tati ifilu tüfachi kofke rumel mongeleay.
58 Iti rafiy marane rara’iy i men kwa a a’agir manna hi’aa hibimumurub na’atube’emih, baise o yait iti rafiy boun marane rara’iy inab ina’ani’aan boro inama wanatowan.”
59 Jesus kimeltuy tüfachi dungu ta Kapernaum mülechi sinagoga mew ñi trawün che mew.
59 Tur iti etei i Capernaum Kou’ay Bar wanawananamaim ma sabuw hai tur eowen i’obaibiyih.
60 Allkülu tüfachi kimeltun dungu, fentren che miyawkelu ta Jesus engün, feypi:
60 Jesu ana bai’ufununayah moumurin na’in tur iti hinonowar hi’o, “Iti bai’obaiyen i fokarin. Yait boro iti tur nanowar nab?”
61 Jesus ngüneduamlu ñi petu fillpimeken engün, ramtufi ti pu che:
61 Baise Jesu ana bai’ufununayah abisa isan hio higamigam so’ob naatu iuwih eo, “Tur iti kwanonowar imaim kwa a naniyan ebi’afiy?
62 ¿Chem chumaymün am, pefilmün tüfachi mapu mew tati Wentrukünuwpalu püratule chew ñi mülekefel wünelu mew?
62 Bo Orot Natun nayen ana efan marasika ma’am imaim nama kwana’itin boro mi’itube kwanao!
63 Feyti Küme Püllü wülkey ta rumel mongen; fey kuerpu ta falilay rumel mongenngealu. Iñche tañi feypipeelchi dungu, fey koneltuley tati Lif Küme Püllü tati wülkelu ta rumel mongen.
63 Anun Kakafiyin i yawas ebit biyat i aurin fair en. Iti tur kwa isa a’o i ayub ana tur naatu wanawananamaim i yawas ema’am.
64 Welu petu müley kiñekentu eymün mew tati feyentulenolu.
64 Baise kwa afa iti kwama’am i men kwabitumatum. Anayabin iyab men hinabitumatum naatu orot yait baban na’o Jesu so’obaka.”
65 Ka amul feypi:
65 Ibanak eo maiye, “Anayabin iti isan kwa au’uwi, orot babin boro men asir ayu isou nan kwaneyanamih, baise Tamai ana baibasitamaim boro niwa’an isah naham hinan ayu isou.”
66 Feymew müten, rume fentren tañi inayawülkeetew ta Jesus, elkünutueyew, ka doy miyawelay engün ta kisu mew.
66 Nati ana veya’amaim ana bai’ufununayah moumurih na’in hihamiy naatu himatabitabir hina’ufut hin.
67 Fey Jesus ramtufi tati mari epu disipulu:
67 Jesu ana bai’ufununayah nah 12 ibatiyih. “Kwa auman kwakokok kwanan?”
68 Simon Pedro llowdungueyew:
68 Simon Peter iya’afut eo, “Regah yait isan boro anan? Yawas wanatowan ana tur o akisimo biya ema’am.
69 Iñchiñ ta dew feyentuiñ ka kimiyiñ ta eymi Ngünechen ñi Lif Küme Mongenngelu.
69 Aki abitumatum naatu aso’ob o i Kakafiyin Ta’imon Godane ina.”
70 Fey Jesus feypi:
70 Imaibo Jesu iyafutih eo, “Kwa na 12, i ayu arubini, baise kwa wanawanamaim orot ta i demon mowan.”
71 Tüfa ñi feypin mew, ta Jesus dungurkey ta Juda mew, Simon Iskariote ñi fotüm, Juda am re ngünen mew wültukurkeafilu ta Jesus, tunte rakikonkülerkefuy rume tati mari epu disipulu mew.
71 (Jesu iti tur eo’o i Judas Simon Iscariot natun isan, Judas i bai’ufununayan nah 12 wanawanahimaim orot ta, yomaninamaim i boro Jesu nayanuw namorob.)
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 6, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.