1 Coríntios 14
Jesucristo oy oa’pak: Kenda Jesucristoa; monigka’uyatenok; Diostaj mo’manopo’yarea’ika’ne (AMRNT) vs AAI
1 Diʼ eʼmaetaʼ yaderetpakikaʼ. Diosen Noki̱re̱ga̱ moʼnopoʼto̱e̱nok nogda nogda Diosenyoʼda kikaʼdik e̱ʼhua̱e̱ʼ yanʼpak. Diosen Noki̱re̱ga̱ oʼmanopo̱e̱a̱ʼnok Diosen eʼnopo̱e̱ʼ manbatiaʼpakdik moʼe̱ne yanʼnopo̱e̱po yanʼpakikaʼ.
1 Yabow i ayawasamaim wan nama nabonawiy, naatu dogor wanawanan akok gagamin Anun Kakafiyin usar bai enan akisin kwananuwih kwanab, usar gewasin naatu au gagamin i God ana tur binan ana usar kwanab.
2 Kenomey nogen huaʼate enaʼnayo Diostaj onʼtionaʼpakpo aratbuttehuapaʼ maniga̱hueʼ o̱ʼe̱. Aratbuten huaʼate ahueʼ o̱ʼnenok manpe̱e̱hueʼda o̱ʼnikaʼ. Diosen noki̱re̱ga̱yoʼda nogen huaʼate oʼmanopo̱e̱a̱ʼnok onʼbatiaʼpak. Kenda Diosyoʼda oʼnopo̱i̱kaʼnig onʼbatiaʼpak.
2 Orot yait menan botabir tur ta’amaim eo i men sabuw isah eo, baise God isan eo. Anayabin men yait ta so’ob tur boro nanowar naniyan nab, nati tur i Anun Kakafiyin ana fairane tur anababatun wa’iwa’irin eo.
3 Nogen huaʼate eaʼnayo huaknopo̱e̱ʼeria nopoenkahueʼ o̱ʼnepo kenomeyen huaʼateda Diosen eʼnopo̱e̱ʼ eʼmanbatiaʼpaknayo aratbut onʼnopoenkaʼpo nogi̱ti Diostaj oʼnoknopo̱e̱a̱po nogi̱ti Diostaʼ onʼpakapo kenpaʼti Diostaj onʼnopoʼdurugpakapo.
3 Baise orot yait God ana tur eo ebibinan i sabuw isah eo baibais, koufair, nuhifot ebitih.
4 Beʼapiʼ nogen huaʼateda Diostaj onʼtionaʼpakikapiʼ keʼnayoʼda nogi̱ti nogi̱ti oʼnoknopo̱i̱kaʼapo. Noga̱nayo dakaʼ Diosen eʼnopo̱e̱ʼ onʼmanbatiaʼpakikaʼnok Diosen huabaktieʼeaʼeri Diosaj nogi̱ti nogi̱ti dakaʼ oʼnoknopo̱i̱kaʼapo.
4 Yait menan botabir tur ta’amaim eo, nati i taiyuwin ebibais. Baise orot yait God ana tur eo ebibinan, i God ana sabuw tutufin etei ebibaisih.
5 Ayaʼada opud nogen huaʼate aʼdik kaʼneʼ kenda sueʼda ijpaki. Opudomey ayaʼada Diosen eʼnopo̱e̱ʼ o̱ʼnen huaʼateda manbatiaʼpakikaʼdik kaʼneʼ kenda huakkaʼda ijpaki. Diosen eʼnopo̱e̱ʼ eʼmanbatiaʼpakikaʼnayo nogi̱ti onʼmaknopo̱e̱a̱ʼikaʼ. Nogen huaʼate eaʼnayo sueʼda huadak o̱ʼe̱. Nogen huaʼate eʼmanmadikaʼte noga̱ kenpaʼ oaʼ oroʼen huaʼate eʼikaʼnayo huadakda o̱ʼe̱. Diosen huabaktieʼeaʼeri nogi̱ti Diostaj dakaʼ oknopo̱i̱kaʼdik o̱ʼneapo.
5 Ayu au kok kwa etei mena tabotabir tur ta’amaim kwatao, baise au kok gagamin anababatun i binan ana usar kwatab, anayabin orot yait tur eo ebibinan ana baibais i gagamin. Orot menan ebobotabir i gewasin, baise orot ta nati kou’ay wanawanan tur nabotabir nao ekaleisia etei hinanowar saise boro nibaisih.
6 Konige̱po do nogen huaʼate opudtaj eʼmanikaʼnayo Diosen eʼkikaʼ nopo̱e̱a̱hueʼdik o̱ʼnene. O̱ʼnen huaʼate Diosen eʼnopo̱e̱ʼ eʼmanmadikikaʼnayo Diosen huakikaʼ nopo̱e̱a̱ʼdik o̱ʼnene. Diosenbaʼ eʼmanmadikikaʼnayo Diosen huakikaʼ nopo̱e̱a̱ʼdik o̱ʼnene, egomey pogomey.
6 Naatu taitu, ayu atan kwa ata binanawan ana veya, menau tabotabir tur ta’amaim atao’o na’at boro baibais atit? Baise tur boubuh, not so’ob boubuh, tur binan God biyanane, naatu God ana roube’aten tur ana bow anan, turobe boro imaim nibaisi.
7 Huatokaʼpuʼa kenpaʼti guitarra dakaʼda batadiʼkeahueʼ e̱e̱ʼnayo kateaʼ ya̱ʼe̱t nopo̱e̱ʼdik o̱ʼe̱ne. Huatokaʼpuʼ guitarraere noehueʼ o̱ʼnikaʼ.
7 Ef ta iti na’atube, ben hai sawar douduf na’atube hinirabirab, o fik na’atube hinababin kwanekwan orot benayan boro mi’itube naniyan nab naben gewas?
8 Sorotataa aʼbarakyaʼpo yanʼhuatiʼ huatokaʼpuʼte ʼuruaʼda eaʼnayo onokteteyoʼ ayaʼda huaʼdik o̱ʼne. Huatokaʼpuʼa nogpaʼda eaʼnayo aʼbarakyaʼpo beʼapiʼ huahueʼdikda o̱ʼne.
8 Naatu orot yait tour men ebababin gewas, baiyowayah boro mi’itube hinaso’ob gewas hibobuna baiyow isan?
9 Konigti opud nogen huaʼate eʼmanmadikaʼnayo huaknopo̱e̱ʼeri pe̱e̱hueʼda o̱ʼnepo peunkahueʼ o̱ʼnepo. Nogen huaʼate boaʼpo kenda bapokatayoʼda monaʼne.
9 Ana itinin i ta’imon, o mena nabotabir tur ta sabuw men hisoso’obamaim kuo, sabuw boro mi’itube naniyan hinab o abisa isan kuo? O a tur asir isaroun me yan ere’er.
10 Indariyo huakkaʼnada huaʼa o̱ʼne. Ayaʼ aratbutada hua̱ʼen huaʼada pe̱e̱ʼdik o̱ʼne.
10 Tafaram wanawanan tur i moumurih maiyow, naatu nati tur etei i hai yabih auman men ta yabin enamih.
11 Nogen huaʼata do nopo̱e̱hueʼ e̱e̱ʼtada beʼapi doʼtaj batiaʼpakdik moʼi̱kaʼne. Konig esoerida moʼe̱po.
11 Isan imih tur nidun anonowar naniyan men abaib ayu i touman orot amatar, nati orot tur oyan isan, naatu tur oyan auman ayu isou touman orot matar.
12 Konige̱po nogda nogda Diosen ʼurunanada aʼkikayaʼpo Diosen Noki̱re̱g eʼnopoʼto̱e̱taʼ boʼpakikaʼpo Diosen huabaktieʼeaʼeri nogi̱ti nogi̱ti kanoknopo̱i̱keʼpo Diosen Noki̱re̱gtaj yanʼeretpakikaʼ.
12 Imih o yait a kok gagamin i ayubit ana usar ta inab inabow, basit God kwi’fefeyan saise usar menatan o inab ekalesia inabibais boro nit.
13 Diosen Noki̱re̱ga̱ moʼnopoʼto̱e̱nok nogen huaʼate eʼmanmadikaʼnayo ken huaʼa nopo̱e̱hueʼ e̱ʼe̱a̱da “Huaknopo̱e̱ʼeritaj kenpaʼ ijjay huamanaʼkon beʼtihuapok Dios,” yanʼtionaʼpakikaʼ.
13 Ana’an iti isan sabuw iyab menah ebobotabir, gewasin hinayoyoban, saise tur koubuna isan ana usar auman hinab hinakubuna sabuw hinaso’ob.
14 Doʼhua nogen huaʼate nopo̱e̱hueʼ e̱ʼe̱a̱da eʼtionaʼpaknayo doʼhued noki̱re̱ga̱ oʼtionaʼpak. Kenda huadik ijtionaʼpaknig nopo̱e̱hueʼ i̱jje̱y.
14 Anayabin ayu mena’umaim ayoyoyoban, ayubu auman ibo eyoyoyoban, baise au not men kafa’imo so’ob ayu abisa ao’o.
15 Diosen Noki̱re̱ga̱ meʼnopoʼto̱e̱nok nogen huaʼate ijtionaʼpakikaʼapoy. Kenpaʼti oroʼen huaʼate ijtionaʼpakikaʼapoy. Kennayo nopoenkaʼdik o̱ʼnikaʼapo. Diosen Noki̱re̱ga̱ meʼnopoʼto̱e̱nok nogen huaʼate ijbatadiʼkikaʼapoy. Kenpaʼti oroʼen huaʼatekon ijbatadiʼkikaʼapoy. Aratbuta kennayo nopoenkaʼdik o̱ʼnikaʼapo.
15 Ayu boro abisa anasinaf? gewasin ayu i boro ayubu airi anayoyoban, naatu au not auman airi anayoyoban, ayubu airi ew anatabor naatu au not auman airi anatabor.
16 Opuda̱da huakkaʼmona Diosen Noki̱re̱ga̱ moʼnopoʼto̱e̱nok nogen huaʼate boʼtionaʼpakikaʼnigʼa opudomeyen huaʼatekon manahueʼ e̱e̱ʼnayo nog huaknopo̱e̱ʼeri eʼpe̱e̱a̱da opudere, “Dakiti Dios,” tionaʼpakhueʼdik o̱ʼneapo. Opudtaj nopo̱gkahueʼdikda o̱ʼneapo.
16 Ayubimaim God ana merar iyi kubobora’ara’ah, orot ta boro mi’itube naso’ob airi God kwanabora’ara’ah, naatu boro mi’itube naso’ob nibasit. Anayabin nati orot i men so’ob o abisa’awat kuo’o.
17 Nogen huaʼate ʼuruaʼda moʼtionaʼpakikaʼnigʼa nogomey nopoenkahueʼ o̱ʼnikaʼpo nogi̱ti Diostaj oknopo̱e̱hueʼ o̱ʼneapo.
17 Basit o i merarayow gewasin maiyow God kubitin dogor tutufin etei, baise taituwa nati na ebatabat men kubibais.
18 Nogen huaʼate donayo huakkaʼda tionaʼpakikaʼdik i̱jje̱y. Opudomeynayo nogen huaʼate sueʼda tionaʼpakdik moʼi̱kaʼne. Konige̱po Diostaj dakiti ijikay.
18 Ayu i God ana merar ayiy, anayabin ayu menau botabirin tur ta’amaim o isan kwa etei ana tabir.
19 Diostaj aʼbatadiʼkeayaʼpo Diosen huabaktieʼeaʼeri e̱gkupopakyaʼ huaknopo̱e̱ʼeritaj ijmanmadikaʼpo kanʼnopo̱e̱gkeʼpo aratbuten huaʼate huabaniga̱ʼ huadikyoʼda eaʼtaʼ ijpaki. Nog huaʼada aratbut nopoenkahueʼdik o̱ʼnenok huakkaʼ huadik eaʼtaʼ pakhueʼ i̱jje̱y.
19 Baise ekalesia hai kou’ay wanawanan ayu tur etei five akisin anao sabuw etei boro naniyan hinab naatu nibaisih, baise menau nabotabir tur 10,000 na’atube anao ana baibais i en.
20 Huasiʼpo sueʼda huadak oʼnopo̱i̱kaʼ konig huasiʼpo nopo̱e̱hueʼ yanikaʼ. Huasiʼpo dakhueaʼ eʼkikaʼ nopo̱e̱hueʼ o̱ʼne. Ken konigyoʼ yanʼnopo̱i̱kaʼ. Konig huatoneʼ onʼnopo̱i̱kaʼnig dakaʼ yanʼnopo̱i̱kaʼ, egomey pogomey.
20 Taituwau, men kek hai notabe kwananot, men kek sosofabe kwanarerey kwanekwanemih, baise orot babin hai not kwanab tur kwanao.
21 “In aratbuttaj nogen huaʼate ijmanbatiaʼpakapoy. Nog aratbut nogbayaʼ do ijpaknok onʼmanbatiaʼpakaponigʼa doʼhued aratbuta pe̱e̱hueʼda meʼneapone.” Dios Huairia oaʼ. Kenpaʼ Diosbaʼte oʼmadoyaʼuyate.
21 Buk Atamaninamaim wanawanan ofafar iti na’atube hikirum,
22 Diosen Noki̱re̱ga̱ huakkaʼmontaj moʼnopoʼto̱e̱nok nogen huaʼate eʼmanaʼnayo huaknopo̱e̱ʼeritaj nogi̱ti tihuapokhueʼ moʼi̱kaʼapone. Diosa keʼpoda castiga magkaʼdik o̱ʼe̱a̱po. Oknopo̱e̱hueʼ hua̱e̱ʼeria nopo̱e̱ʼdik o̱ʼneapo. Diosen Noki̱re̱ga̱ moʼnopoʼto̱e̱nok Diosen eʼnopo̱e̱ʼ opud huaknopo̱e̱ʼeri enʼmanbatiaʼpaknayo opud nogi̱ti oknopo̱e̱ʼdik moʼe̱a̱pone. Oknopo̱e̱hueʼ hua̱e̱ʼerinayo eʼpe̱e̱a̱da Diosa keʼpoda castiga magkaʼdik o̱ʼe̱a̱po oknopo̱e̱hueʼda o̱ʼnikaʼ.
22 Menat ebobotabir i men sabuw baitumatumayah hai i’inan, baise sabuw iyab men tibitumatum hai i’inanen, naatu tur binan i sabuw iyab men tibitumatum isah, baise baitumatumayah isah.
23 Ken ayaʼ Diosen huabaktieʼeaʼeri e̱gkupopakyo nogen huaʼate ayaʼada eʼtionaʼpaknayo esoeripiʼ oknopo̱e̱hueʼ hua̱e̱ʼeripiʼ eʼkudnayo, opudtaj “huaseg o̱ʼne,” huaaʼdik moʼe̱a̱pone.
23 Imih ekaleisia tutufin etei hinaru’ay, naatu sabuw etei menah nabotabir tur ta’amaim hinao’o, sabuw afa ufunane hina tema’am, naatu sabuw iyab men tibitumatum boro hinao, “Sabuw tibikoko’aw kwa’itih?”
24 Diosen Noki̱re̱ga̱ huaknopo̱e̱ʼeritaj moʼnopo̱e̱a̱ʼnok Diosen eʼnopo̱e̱ʼ ayaʼada eʼmanbatiaʼpaknayo esoeripiʼ oknopo̱e̱hueʼ hua̱e̱ʼeripiʼ onʼkudpo moʼpe̱e̱po namaʼda dakhueaʼ ijkikaʼmey onʼnopo̱e̱a̱po. Ayaʼda onʼtiahuaydepo Apagbaʼkon onʼpe̱e̱po namaʼda dakhueaʼ ijkikaʼmey onʼnopo̱e̱a̱po.
24 Baise orot yait God ana tur eo ebibinan ufun orot baitumatum atin ma enonowar boro dogoron narusib. Anayabin tur abisa nonowar ana kakafih etei hina hibebeyan itan.
25 Kenomey dakhueaʼda ijkikaʼmey huanopoyaʼda onʼnopo̱e̱po ʼuruaʼda Dios o̱ʼe̱ onʼbatiaʼpakapo. Kenpaʼti opudere Dios o̱ʼi̱kaʼ onʼdaʼapo.
25 Ana not wa’iwa’irin ma’am etei tit irerereb naatu boro sun nayowen Regah nakwafir, bebeyanamaim naorereb nao, “Turobe God i kwa wanawananamaim bairi kwama’am!”
26 In konig boʼkikaʼne ijjaʼapoy, egomey. Boʼkupopakdepo opud sueʼada moʼbatadiʼkikaʼne, noga̱ onʼmanmadikikaʼ, noga̱ Diosen eʼnopo̱e̱ʼ onʼmanbatiaʼpakikaʼ, noga̱ nogen huaʼate onʼmanbatiaʼpakikaʼ noga̱ koniga̱ʼ oaʼ onʼmanaʼikaʼ. Kenda ayaʼda boʼkikaʼpo huaknopo̱e̱ʼeria nogi̱ti moknopo̱i̱kaʼapone ʼuruaʼda Diosen boʼkikaʼapone.
26 Taituwau, abisa ao yabin i iti, bora’ara’aten isan kwanaruru’ay ana veya, orot boro ew natabor, orot ta boro ni’obaibiyi, orot ta boro God ana tur naorerereb, orot ta boro menan nabotabir, orot ta boro nati tur nabotabir nakubuna kwananowar, naatu sawar iti etei i ekaleisia wowabin ra’at isan kwasisinaf.
27 Nogen huaʼate eʼmanbatiaʼpaknayo kenigada bottaʼ bapaʼapiʼ aʼdik kaʼneʼ. Nogti nogtiada kanʼbatiaʼpakeʼ kenpaʼti noga̱ beʼapiʼ koniga̱ʼ oaʼ kanʼmanaʼikeʼ.
27 Menamaim omih orot rou’ab o tounu hinao naatu men tounu nanatabir, naatu tur i orot ta nao nasawar, imaibo ta nao, men auta’imon kwanarahimih, naatu orot ta i nati tur nabotabir nakubuna.
28 E̱gkupopakyaʼ nogen huaʼate eaʼnayo koniga̱ʼ oaʼ beʼapiʼ mationtaahueʼdik e̱e̱ʼnayo nogen huaʼate ahueʼ yanikaʼ. Nogen huaʼate soatayoʼ yanʼbatiaʼpakikaʼ kenpaʼti Diostaj soatayoʼ yanʼtionaʼpakikaʼ.
28 Baise koubuna’ayan orot nati’imaim men nama’am na’at, orot nati tur eo gewasin ekaleisia wanawanan boro awan nafot, i akisin God hairi’imo hinayoyoban.
29 Diosen Noki̱re̱ga̱ eʼmanopo̱e̱a̱ʼnayo bottaʼa bapaʼapiʼ kanʼdapakeʼ. Menpaʼ buttida yadet. Namaʼdapiʼ yadet. Noga̱ dakaʼda yanʼmape̱e̱depo yandaʼ.
29 Orot rou’ab o tounu God ana tur hinabinan, naatu hinabibinan wanawanan, binanuyah afa nati tibibinan hai tur hinafufun gewas.
30 Nog huabokerektaj Diosa huaboaʼda eʼmanopo̱e̱a̱ʼnayo keʼna oʼmanbatiaʼpakdenigʼa kanʼbatikeʼ.
30 Naatu nati tur inan wanawanan orot ta kou’ay wanawanan ma’am God ana tur ta boubun na isan birerereb ana veya, nati orot bat ebibinan awan nafot.
31 Ayaʼda opudomey Diosen Noki̱re̱ga̱ moʼmanopo̱e̱a̱ʼdenok yanʼmanbatiaʼpaktiʼ. Nogti nogtiada yanʼmanbatiaʼpakikaʼ. Ayaʼda huaknopo̱e̱ʼeri kanʼmanopo̱e̱ʼpo kenpaʼti Diosen kanʼeretpakeʼpo yanʼmanbatiaʼpakikaʼ.
31 Anayabin kwa ta’ita’imon a veya ti’inu’in na’atube boro kwanabinan, saise sabuw etei boro roube’aten tur hinab hinaso’ob naatu koufair hinab.
32 Kenomey Diosen Noki̱re̱ga̱ eʼmanopo̱e̱a̱deʼte manbatiaʼpakdik o̱ʼnepo eʼpaknayo kenpaʼti noga̱ eʼmanbatiaʼpakte dakaʼda nigi̱kaʼdik o̱ʼneapo.
32 Dinab oro’orot iyab God ana tur hio tibibinan hai tur i hinakaif gewas.
33 Konige̱po eʼkupopakyaʼ onokteyoʼ yanʼbatiaʼpakikaʼ Diosanayo manahueʼ o̱ʼe̱. Nogti nogtiada eʼnigaʼpaktaʼ Diosa oʼpak.
33 Anayabin i men baibikwarisen ana Godamih, baise tufuw ana God.
34 Enʼbatadiʼkeaʼte mogkupopakpo ettoneʼ soatayopiʼ batiaʼpakhueʼ kaʼnikeʼ. Konig Apagbaʼa oʼmanaʼikaʼnigda hua̱to̱e̱ʼtaj nigpe̱i̱kaʼdik o̱ʼne.
34 Ekalesia wanawananamaim baibin i awah nafot hinama. Baibin isah men baibasit ema’am boro tur hinao, baise ofafar eo na’atube awah nafot orot babahimaim hinanutanub hinama.
35 Onʼbatadiʼkeaʼpo e̱gkupopakyaʼ ettoneʼ eʼbatiaʼpaknayo dakhueʼda o̱ʼe̱. Konige̱po ettoneʼ hua̱to̱e̱ʼtaj kateaʼ yaaʼ enatutaʼ eʼpaknayo hua̱ʼen jakyo yanʼtiakdepo kateaʼ yaaʼ kaʼnonikeʼ.
35 Sawar ta isan so’obamih baremaim a’aawah hinibatiyih, anayabin ekaleisia wanawanan baibin tur o isan i biya’ohow ema’am.
36 Oroʼomey Jesucristoen huadak huaʼa huakkuruda oʼpe̱e̱ʼuy nopo̱e̱hueʼ yanikaʼ. Oroyoʼda huadak huaʼa oʼnigpe̱i̱kay nopo̱e̱hueʼ yanikaʼ. Nogomey kenpaʼti Diosen huaʼa onʼeʼuyate. Yanʼnopo̱i̱kaʼ.
36 Kwanotanot God ana tur kwa akis biyamaim busuruf? Ai nati tur i kwa akis isa na?
37 Diosenbaʼ manmadikaʼdik i̱jje̱y kenpaʼti Diosen Noki̱re̱ga̱ meʼnopo̱e̱ne kenda beʼapiʼ eʼnopo̱i̱kaʼnayo kenda do Pabloa onʼnigmadoyaʼnig Jesúsen huaʼa o̱ʼe̱, kanʼnopo̱i̱keʼ.
37 Orot yait enotanot i God ana dinab orot, naatu God biyanane ayubin ana usar bai ema’am, abisa kwa isa akikirum boro naso’ob, iti i Regah ana obaiyunen tur.
38 Konig do onʼnigmadoyaʼnig kenomey huamanmadikaʼeria eʼnopo̱e̱ʼtaʼ pakhueʼ e̱e̱ʼnayo keʼnen huaʼa pe̱e̱hueʼdik yanikatiʼ.
38 Baise iti tur nanowar nakwakwahir, God boro ibo nakwahir ana tur men nanowar.
39 Diosen eʼnopo̱e̱ʼ aʼmanopo̱e̱a̱yaʼpo yaderetpakikaʼ. Noga̱ nogen huaʼate eaʼtaʼ enʼpaknayo keeʼ manahueʼdik yanikaʼ, egomey.
39 Isan imih taituwau, dogor kwanabotawiy God ana tur kwanab gewas kwanabinan, naatu sabuw afa menah botabir teo men kwana’otanih.
40 Nogen huaʼate aʼdik e̱e̱ʼpiʼ onokteteyoʼ ahueʼ yanikaʼ. Onaʼti onaʼti nogda nogda ʼuruaʼda kikaʼdik moʼe̱ne. Ayaʼda huadakayoʼ kikaʼdik moʼe̱a̱pone.
40 Baise kwana’itin gewas sawar etei i hai efamaim kwanasinaf naatu kakaf ana efamaim.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar 1 Coríntios 14, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.