1 Coríntios 10

Jesucristo oy oa’pak: Kenda Jesucristoa; monigka’uyatenok; Diostaj mo’manopo’yarea’ika’ne (AMRNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 In ijmanmadikaʼapoy yanʼnopo̱e̱ʼ, egomey, pogomey. Oroʼen judío adhueaʼpaneʼomey Diosen e̱ʼsi̱hui̱ʼtaj onʼtahuaʼikaʼuyate. E̱ʼpo̱g huabed huanopoda ayaʼada Diosa kanoktegeʼpo oʼmanigokparatuyate.
1 Taitu, ata a’agir Moses nawiyih hititit ana veya abisa isah mamatar i kwananot. Ata a’agir etei rofom re tafafarih nawiyih Red Sea yan owasasin hirabon rewan rounane hiyen.
2 Ken Moiséstaj kanʼnigpe̱i̱keʼpo e̱ʼsi̱hui̱ʼyo̱ kenpaʼti e̱ʼpo̱gyo̱ konig bautiza e̱gkaʼnigti oʼnoktegu̱yate.
2 Rofom wanawanan naatu riy wanawanan hirarabon ana veya, etei bapataito hibai Moses ana bai’ufununayah himatar.
3 Kenpaʼti ken aypo Diosa oʼbayokikaʼuyatenig ayaʼada onʼbapikaʼuyate.
3 Naatu Ayubih ana bay itinin ta’imon marane hire’er etei hibow hi’aa.
4 Ken hue̱ʼe̱y Cristoada oʼbayokikaʼuyatenig ayaʼada onʼmaiʼikaʼuyate. Sipanaya̱ʼda hue̱ʼe̱y oʼmanigo̱ro̱kikaʼuyate. Cristo konig ken sipananig kenomeyere oʼhuaʼikaʼpo oʼbatihuapokikaʼuyate.
4 Na’atube ayubit ana harew itinin ta’imon marane re’er etei hitom, naatu ayubit ana To’one harew tit hitomatom nawiyih bairi hin, nati to i Keriso taiyuwin.
5 Kenomeynayo ayaʼdamon Diostaj eʼnigpe̱e̱taʼ pakhueʼ o̱ʼnuyatenok Diosa oʼbahuadiayʼuyate. Konige̱po aratbut ehueʼ e̱ʼi̱kaʼyaʼ huakkaʼnada onʼmabueyʼuyate.
5 Baise God ata a’agir moumurih na’in isah men iyasisir, imih himorob arar yan hai rarik awan karatan.
6 Konig kenomey dakhueaʼ o̱gkikaʼuyatenig oroʼomey konigti dakhueaʼ kikahueʼ kaʼnikeʼpo Diosa judío adhueaʼpaneʼtaj castiga oʼmagkaʼuyate.
6 Naatu sawar iti himamatar i bai’obaiyen na’atube it isat, ebimatnuwit saise men kakafin sinafumih nakura’ara’ahit hisisinafube tanasinafumih.
7 Konige̱po eʼketkaʼ diostaʼ pakhueʼ yanikaʼ. Kenomeya̱ eʼketkaʼ diospaʼ o̱gkaʼuyate. O̱gkaʼdepo “Aʼbapeyaʼpo kenpaʼti aʼmamayyaʼpo onʼbahuadpo baile a̱ʼe̱ya̱ʼpo onʼboduyate.” Apagbaʼte kenda oʼmadoyaʼuyate.
7 Wagabur ata a’agir sawar iu’inuwih hikwakwafirih na’atube tanasinafumih. Buk Atamaninamaim iti na’atube eo “Sabuw himare hiyuw hi’aa hibiyasisir, hai yasisir botabir hitom hikoko’aw himisir hiwa’an kwanekwan.
8 Kenomey adhueaʼpaneʼa̱ hua̱to̱e̱ ehueʼtada onʼbakdeʼuyate. Kenmeʼnoe veintitrés mil onʼmabueyʼuyate. Konig kenomeya̱ dakhueaʼ o̱gkaʼuyate oroʼnayo kikahueʼ moʼnikaʼ.
8 Imih uwatanah afa hibiwa’an kwanekwanabe men taniwa’an kwanekwan, anayabin nati na’atube hisisinaf, veya ta’imon wanawanan sabuw etei 23,000 ah uy hire himorob.
9 Huakkaʼada Diostaj onʼdikdikuyatenok bihuia oʼmabokenok huakkaʼnada onʼmabueyʼuyate. Konig kenomey o̱gkaʼuyatenig konigti kahueʼ moʼnikaʼ.
9 Ata Regah men routobonamaim tanayai, uwatanah afa na’atube hisinaf Regah hirurutubun etei tuwamorob yubih himorob.
10 “Dakhueaʼda Diosa mogkikaʼne.” Sueʼada Diostaj onʼhuaaʼnok Diosen huataʼmoneri huabarakeria kenomeytaj oʼbarakuyate. Konig kenomeya̱ dakhueaʼda o̱gkaʼuyatenig kahueʼ moʼnikaʼ.
10 Men tanagam kwanekwan, anayabin afa na’atube hisisinaf gurugurusen ana tounamatar na etei rouw himorob.
11 Oroʼen adhueaʼpaneʼtaj ken konig Diosa castiga oʼmagkaʼuyate. Kenda Apagbaʼte oroʼtehuapaʼ moʼnigmadoyaʼuyate. Oroʼ oʼbaʼtiahuaypo in keneʼhua̱ya̱ʼ huameʼnoete kate ʼuruaʼda nigkikaʼdik o̱ʼe̱a̱po nopo̱e̱ʼdik o̱ʼe̱ne.
11 Sawar iti himamatar etei i bai’obaiyen na’atube it isat, naatu baimatnuwit isan bukamaim hikirum. Anayabin veya iti boun tama’ama i tana mar yomanin tatit.
12 Huadakda Diostaj oʼkikaʼpo oknopo̱i̱kay batikhueʼdik o̱ʼe̱a̱poy. Kenpapiʼ moʼnopo̱i̱ket. Keyoj, oknopo̱e̱batikdikpiʼ moʼe̱t dakaʼ yanoknopo̱i̱kaʼ.
12 Imih o yait kunotanot i kubatabatkikin, inakaif gewas men inare’emih.
13 Totoʼa ayaʼtada meʼnigpe̱e̱ʼpo dakhueaʼ ka̱gkeʼpo oʼmadikdikikaʼ. Opudomeytakon konigti moʼdikdikikaʼ. Opudomeytanayo Diosa boʼtihuapokikaʼnok dakhueaʼ kahueʼdik moʼi̱kaʼ. Totoʼa eʼdikdikte Diostaj moknopo̱e̱po dakhueaʼ kahueʼdik o̱ʼe̱a̱poy dakaʼ yanʼnopo̱e̱ʼ.
13 Routobon mar etei o kubaib na’atube, nati routobon ta’imon sabuw etei tebaib. Baise God ana omatanen mar etei ekakaif. Imih boro men nihamiy routobon gagamin inab a fair nanatabir a niyaweyaw inare’emih. Baise routobon inabaib ana veya i boro fair nit inabatkikin naatu ef nabotawiy inahaiw inatit.
14 Kenaʼpo eʼketkaʼ diostaj eretpakhueʼ yanikaʼ, diʼda egomey pogomey.
14 Isan imih au ofonah, wagabur hai bowabow etei kwanihamiyen.
15 Opudomey dakaʼ moʼnopo̱i̱kaʼpo kenda ijjay menpaʼ buttida ya̱ʼe̱t opuda̱da dakaʼ nopo̱e̱ʼdik yaneʼ.
15 Ayu iti tur i kwa not wairafi isa ao, saise au tur naniyan kwanab abisa ao kwana’itin.
16 Cristotaj aʼbatadiʼkeyaʼpo oʼkupopakpo vino oʼmaiʼuyatenig Jesúsen mimi okkahuehueʼ e̱e̱ʼ vino oʼmaiʼikaʼapoy Diostaj dakiti onaʼpo maiʼdik o̱ʼi̱kaʼapoy. Cristo oroʼtaj moʼnigbueyʼuyatenig okkahuehueʼ o̱ʼe̱po pan eʼposakeaʼ oʼbapeʼikay.
16 Merarayow ana kerowas imaim God ana merar tayiy tatomatom ana veya, Keriso ana rara etei tafafaram. Naatu rafiy taimasib ta’ani’aan ana veya it etei’imak Keriso biyan tafafaram.
17 Huakkaʼnada e̱e̱ʼpiʼ Cristotaj oknopo̱i̱kaʼpo nogso̱ʼtida o̱ʼe̱ne. Konigti ken pan oʼbapeʼpo nogso̱ʼtida Cristoen hua̱so̱ʼ o̱ʼe̱ne.
17 Anayabin rafiy fafar i ta’imon, it moumurit na’in, baise biyat i ta’imon, imih rafiy ta’imon tafafaram.
18 Israel aratbuttaj yanʼnopo̱e̱po. Diosen jak huabaaʼeria ʼuhua eʼnigarakdeʼ Diostaj onʼyokdepo onʼbapeʼikaʼ.
18 Israel sabuw hai sinaf i kwananot. Sheep tebow terouw gem tafanamaim tisibor finimih turih tefaram ta’aau i God bairi nati’imaim tibita’imon maiye.
19 Eʼketkaʼ dios ehueʼ o̱ʼe̱. Noehueʼda o̱ʼe̱nok huaen eʼketkaʼ diostaj eyokdeʼ dakiti ehueʼ o̱ʼe̱. Kenda eaʼtaʼ ijpaki.
19 Men kwananot ayu nati wagabur naatu sibor nati wagabur isah kwasisibor i abibasit kwanarouw.
20 Diostaj oknopo̱e̱hueʼ hua̱e̱ʼeri huaen eʼketkaʼ diostaj onʼnokyokpo dakhueʼ totoʼted onʼnokyokikaʼ. Dios kuruderitaj yokhueʼ o̱ʼnikaʼ. Kenda eaʼtaʼ ijpaki. Huaen totoʼtaj eʼyokdeʼ totoʼen huaknopo̱e̱ʼeriere bapehueʼ yanikaʼ.
20 En! Baise, abisa au’uwi ana’an i iti na’atube. Eteni Sabuw hai sibor i wagabur isah tisisibor, men God isan. Imih ayu men akok kwa wagabur bairi kwanikofan.
21 Jesús Huairien mimi okkahuehueʼ e̱e̱ʼ vino nogmeʼnoetekon yanʼmaiʼdepo totoʼen vinokon mayhueʼdikda yanikaʼ. Jesús Huairien okkahuehueʼ e̱e̱ʼ aypo yanʼbapeʼdepo nogmeʼnoete totoʼen aypokon bapehueʼdikda yanikaʼ.
21 Kwa men karam boro Regah ana kerowasamaim kwanatom, naatu iban maiye wagabur hai kerowasimaim kwanatom. Naatu men karam Regah ana gem kakafiyinamaim kwanaa, naatu wagabur ana gem tafanamaim kwanaa maiye.
22 Totoʼtaj aypo eʼyokdeʼ eʼpeʼnayo Jesús Huairia yaʼdiayapet. Konige̱po ken aypo bapehueʼ moʼnikaʼ. Jesús Huairinayo teyda o̱ʼe̱nok okmonhueʼdikda o̱ʼe̱ne.
22 Men tanasinaf Regah ana yaso’ar tanakura’ahimih. Kwanotanot it Regah ana fair tanatabir? En!
23 Katepiʼ oʼpakpo kaʼdik o̱ʼe̱ne. Aratbuta eʼdaʼikaʼtada nogomeytaj tihuapokhueʼ e̱e̱ʼnayo kahueʼ moʼnikaʼ. Katepiʼ oʼpaki kikaʼdik e̱e̱ʼtada nogomey Diostaj nogi̱ti diʼ e̱ʼi̱kaʼtaj tihuapokhueʼ e̱e̱ʼnayo kahueʼ moʼnikaʼ.
23 Sawar etei i sinaf isan hibasit, baise sawar etei boro men ta ana gewasin nitimih. Naatu sawar etei i sinaf isan hibasit, baise sawar etei boro men hinibaisimih.
24 Oroʼtehuapayoʼda eretpakhueʼada nogomeytakon huadak monʼnigkikaʼ.
24 Men yait ta akisin ana gewasin nanuwetamih, baise taituwan hai gewasin nanuwet.
25 — ausente —
25 Ahar efanamaim masanuw kwanatotobon kwana’aamo, men anot hinamour kwanibatebatemih.
26 — ausente —
26 Anayabin Buk Atamaninamaim iti na’atube eo, “Me yan sawar tutufin etei tema’am i Regah nowan.”
27 Opudtaj “Monʼbapeʼ,” nogomey oknopo̱e̱hueʼ hua̱e̱ʼeria enaʼnayo opud eʼbapeʼtaʼ eʼpaknayo yanʼbapikatiʼ. Ayaʼda katepiʼ yanʼbapikatiʼ. Huaen bapehueʼdikpiʼ ya̱ʼe̱t eʼnopo̱e̱ʼtaʼ iʼpakpo. “Menpaʼ eʼketkaʼ diostaj eyokdeʼ ya̱ʼe̱,” manahueʼ moʼnikaʼ.
27 Orot baitumatum atin nifefeyani airi bay aamih kwanamare abisa namaim nayayare ina’aan, men anot hinamour inibatebatemih.
28 — ausente —
28 Baise orot ta tainimaim na’afare nao, “Iti bay i wagabur isah hisibor.” Nati bay men ina’aan, orot eo’otani i inakakafiy anayabin masanuw ina’ani’aan boro inasinaf kakaf.
29 — ausente —
29 Nati i men o kakafin kusisinafumih, baise orot nati eo’otani na’iti boro o kakafin sinaf narouw nao. Aisim boro ayu au roufamen abaib sabuw afa hai notamaim ayu hinafufunu?
30 Do aypotaj Diostaj dakiti eaʼnayo “Dakhueaʼ oʼkaʼ,” huaahueʼ menikaʼ.
30 “Ayu au bay isan God aifefeyan igegewasin abai ani’aan, aisim sabuw boro au bay abigegewasin isan kakafin hinarouw hinao?”
31 Opud eʼbapeʼnayo eʼmaiʼnayo katepiʼ bokaʼpo ʼuruaʼda Diosen ya̱gʼkikaʼ. Aratbut opudomeytaj boʼtiahuaypo ʼuruaʼda Dios o̱ʼe̱ onʼbatiaʼpakapo.
31 Imih abisa ku’ani’aan o kutomatom o kusisinaf etei God wabin bora’ara’ahin isan inasinaf.
32 Dakaʼda Diosen ya̱gʼkikatiʼ. Judío aratbut, nog aratbutda Diosen huabaktieʼeaʼeria oroʼtaj boʼtiahuaypo namaʼda dakhueʼ kahueʼ ya̱ʼneapetpiʼ oknopo̱e̱batikhueʼ ya̱ʼneapetpiʼ.
32 Jew sabuw, Greek sabuw, na’atube ekaleisia sabuw wanawanahimaim men yait ta iniwa’an yababan nab nare’emih.
33 Ayaʼada Jesucristotaj kanʼnopoʼkoreʼpo ayaʼtada eʼmadurugpakataʼ ijpakpo dakaʼ ijkikay. Doʼtehuapaʼ eʼkikaʼtaʼ pakhueʼ i̱jje̱po nogtehuapaʼ huadakaʼ ijkikay.
33 Ayu i mar etei asisinaftobon sabuw afa aniyasisirih, saise anibaisih yawas hinab, men ayu taiyuwu aniyasisiru.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar 1 Coríntios 10, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.