Marcos 10

Jomepø Testamento (ZOSNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Entonces Jesús tzu'ṉu jeni y maṉ Judea nasomo, y maṉ vit Jordán nø'cøtu'maṉ. Sone pø'nis cyømiñajque'tu, y Jesusis 'yaṉmayaju sone pøn jujche ijtuse cyostumbre.
1 Jesu nati efan ihamiy harew Jordan rabon rewan rounane Judea wanawananamaim tit. Ibanak maiye sabuw rou’ay gagamin maiyow hiru’ay naatu Jesu ana yawas mar etei esisinaf na’atube ma i’obaibiyih.
2 Veneta'mbø fariseo aṉma'yocuy ñø'ijtyajupø'is nu'cyaj Jesuscø'mø. Sunbana'ṉ chøjquisyajø jujche muspa yac tocoyaj Jesús. Ñøjayaju:
2 Pharisee afa hina Jesu biyan hitit naatu hisinaftobon hitikubibiruw isan hibatiy hi’o, “Ku’o anowar ai ofafar eo i karam orot aawan boro nakwahir?”
3 Y Jesusis 'yaṉgøva'cyajque'tuti:
3 Jesu ibatiyih eo, “Moses ana ofafaramaim mi’itube eobaiyuni?”
4 Y aṉdzoṉyaju:
4 Hiya’afut hi’o, “Aki Moses ibasit orot aawan kwahirin isan boro kwahikwahiren ana fef nakirum babin nitin nab auman nan.”
5 Pero Jesusis ñøjayaju:
5 Baise Jesu iya’afutih eo, “Moses iti ofafar kirum, anayabin kwa obai’obaiyen tur nowar isan dogor i fokar kwanekwan.
6 Pero cuando ijtzo'tznømu'c, cuando Diosis jyomec nasacopac, Diosis chøc pøn jayapø y yomopø.
6 Baise aneika mar tafaram mamatar ana veya God ‘Orot babin hairi sinafen himatar.’
7 “Por eso pøn tzu'ṉba jyatacø'mø y myamacø'mø va'cø tyumø'om it yomoji'ṉ.
7 ‘Ana an nati isan orot boro hinah tamah nihamiyih naatu i boro aawan hairi hinita’imon.
8 Y myechcø'tya'm tumø'ajyajpa. Entonces ji'ndyet metzcuy, sino tumbøtite”.
8 Naatu rou’ab boro nan biyah ta’imon namatar.’ Imih i boro men biyah rou’ab baise biyah ta’imon.
9 Por eso lo que tyumøtzøjcupø Diosis, uy yac ve'ñaj pø'nis.
9 Isan imih orot babin hairi God bita’imonih men yait ta natarbounih.”
10 Entonces cuando tøjcøyajque'tu tøjcomo, pø'nis 'yaṉgøva'cyaj Jesús va'cø cha'maṉvajcayajø lo que ti chamupø.
10 Imaibo himatabir hin bar hititit ana veya Jesu ana bai’ufununayah hibatiy, “Iti tur anayabin i abisa?”
11 Jesusis ñøjayaju:
11 Hai tur eowen eo, “Orot yait ta a wan nakwahir nare babin ta nabaib ana moser i takweb.
12 Jetsetique't, o'ca yomo'is chacpa jyaya y pyøcpa eyapø pøn, cyøtzøjcøpya jyaya y jetse cojapa'tque'tpati.
12 Na’atube babin yait aawan nakwahir, nare orot ta nabaib ana moser i takweb.”
13 Y ñømiñaj une Jesuscø'mø va'cø pyiquisyajø Jesusis, pero pø'nis ya'inducjo'yaju va'cø jana ñømiñaj une.
13 Sabuw afa kek gidigidih hibow Jesu butubunih isan hinan, ana bai’ufununayah sabuw hikwararih hiotanih.
14 Jesusis isu que ya'inducyaju une va'cø jana nu'cyaj ñec ijtumø, qui'sca'u y ñøjayaj ñøtuṉdøvø:
14 Baise Jesu iti i’itin ana veya men iyasisir, naatu ana bai’ufununayah isah eo, “Kek gidigidih kwaihamiyih tena isou men kwanarufutih, anayabin God ana aiwob i kek gidigidih iti na’atube i nowah.
15 Viyunsye mi ndzajmatya'mbøjtzi, que o'ca aunque i'is ji'n pyøjcøchøjṉay Diosis 'yaṉgui'mguy jujche che'pø une'is pyøcøchojṉapyase, entonces ji'n mus tøjcøy je'tomo.
15 Anababatun a tur ao’owen, o yait God ana aiwobomaim runamih, inayare ana itinin kek gidigidih inamamatar boro inarun.”
16 Entonces Jesusis jyotzpøcyaju tumdumø une, cyot cyø' tumdumbø unecøsi y cyømasa'nøyaju.
16 Imaibo Jesu kek gidigidih buwih uman tafah yara’aten naatu igegewasinih.
17 Jesús tzu'ṉu, maṉ tu'ṉomo, y tum pøn joviti min poyuc Jesuscø'mø; cutcøne'c Jesusis vyi'nomo y ñøjayu:
17 Jesu misir busuruf inan auman, orot ta nunuw na Jesu nanamaim tit sun yowen, ibatiy, “Bai’obaiyenayan gewas, abisa ana sinaf boro yawas wanatowan nowau’umih namatar?”
18 Jesusis ñøjayu:
18 Jesu iya’afut eo, “Aisimamih ayu gewasu irouw ku’o? God akisinamo i gewasin men yait ta.
19 Mitz mi muspa jujche ijtuse aṉgui'mguy: “Uy cyøtzøjcø'yoye, uy yaj ca'oye, uy ñumi, uy syutzi, uy 'yaṉgøma'cø'yoye, cøna'tzøy mi janda y mi mama”.
19 Ofafar o iso’ob. ‘Men asabunuwen isa nama, men turanah a’aawah ufuh inan, men inabain, men inakutabitabir, men inifufuwen, hinat tamat inabosiyasiyarih.’”
20 Pø'nis ñøjay Jesús:
20 Orot eo, “Bai’obaiyenayan, ayu kek kikimu ana veya iti ofafar etei’imak abosiyasiyar.”
21 Jicsye'c Jesusis ya'mu pøn, y syunu, y ñøjayu:
21 Jesu mutufor nuw orot itin naatu isan yabow auman iu, “Sawar ta’imonamo men isinaf. Inan a sawar etei sabuw hinatobon, kabay inab gagaganiy sabuw initih naatu o inan ayu i ni’ufnunu, saise maramaim o boro guguw wairafi inama.”
22 Cuando pø'nis myan jetse, maya'u; y jetse maya'pa tzu'ṉu, porque ricoco'nipøna'ṉete.
22 Orot iti tur nonowar anamaramaim gubamin hurir naatu ereyababan auman in anayabin orot i guguw wairafin.
23 Entonces Jesús que'najvitu'u y ñøjayaj ñøtuṉdøvø:
23 Imaibo Jesu tatabir ana bai’ufununayah isah eo, “Guguw wairafih God ana aiwob efanamaim run isan i fokar kwanekwan.”
24 Cuando myanyaj ñøtuṉdøvø'is jetsepø ote, maya'co'ñaju, pero Jesusis ñøjayajque'tu:
24 Bai’ufununayah iti tur hinonowar hifofofor men kafaita, baise Jesu ibanak eo maiye, “Ayu natunatu, God ana aiwob run isan ana ef i fokar anababatun.
25 Más fácil va'cø cyøt tum camello copøn acusya'is cyoji'omo, que tum rico ji'n maṉ tøjcøy Dios 'yaṉgui'mbamø.
25 Sinak ana sou’umaim camel sorabon isan i hamehamen maiyow boro nasorabon, baise orot guguw wairafih God ana aiwobomaim run isan i fokar kwanekwan.”
26 Ñøtuṉdøvø más maya'yaju y na ñøjayajtøju:
26 Iti tur hinonowar bai’ufununayah hikasiy men kafaita naatu taiyuwih hima hibabatiyih, “Yait boro yawas nab?”
27 Jesusis 'ya'myaju y ñøjayaju:
27 Jesu mutuforomo nuw itih naatu iya’afutih eo, “Sabuw isah iti i fokar, baise God isan i hamehamen maiyow, anayabin sawar etei God boro nasinaf hinamatar.”
28 Entonces Pedro'is ñøjay Jesús:
28 Peter Jesu isan eo, “Kwi’itin aki sawar etei aihamiyen naatu o abi’ufnuni.”
29 Jesusis 'yandzoṉu:
29 Jesu eo, “Anababatun a tur ao’owen, yait ta ana bar, taintuwan, ruburubun, hinah, tamah, natunatun, naatu ana tafaram ihamiyen, na’atube ayu isou naatu tur gewasin isan iti sawar bihamiyen.
30 je'is maṉba pyøjcøchoṉyaje mas vøti yøti yøṉ nasacopajcøsi. Maṉba pyøjcøchoṉyaj cien veces más lo que chacyajupø, que sea tøc, 'yatzi, chøtzø, myuqui, myama, 'yune, o nas. Pero también maṉba yacsutzøctøji. Y minbapø tiempo'omo ji'n ma yaj cyenguy nunca.
30 Iti boun ana veya i boro ana bar, taintuwan, ruburubun, hinahinah, natunatun naatu ana me etei i boro hundred ta’ita’imon tafan anayababar anitin, bai’akir kakafin auman, yomaninamaim boro yawas wanatowan nab.
31 Pero sone yøtita'mbø covi'najø ji'n ma 'yaṉgui'myaje, maṉba tzø'yaj aunque ipø pønse. Y lo que ni ti aṉgui'mguy ja ñø'itøpø'is yøti, jicse'c maṉba covi'najø'ajyaje.
31 Baise sabuw moumurih maiyow boun wan tibi’iyon boro hini’uf naatu sabuw iyab tibi’uf boro hini’iyon.”
32 Nømna'ṉ tyu'ṉayaj tu'ṉomo, nømna'ṉ qui'myaj Jerusalén gumgu'yomo. Jesús vindu'ṉaju y ñøtuṉdøvø maṉyaj je'taṉgø'mø. Ñøtuṉdøvø'is maṉbana'ṉ pya'tyaj na'tzpa. Y entonces Jesusis ñømaṉvøjøtzøcyaj macvøstøjcay ñøtuṉdøvø ne'ti y chajmayaju jujche maṉba yacsutzøctøj ñe'c Jesús.
32 Jesu ana bai’ufununayah bairi hitit Jerusalem ana ef hibai naatu Jesu ana bai’ufununayah aunah i’iyon, ana bai’ufununayah ufun hinan hinuw hi’i’itin ana veya hai kasiy ra’at, naatu sabuw iyab hibi’ufunun hai bir ra’at. Jesu ana bai’ufununayah 12 buwih nabinamaim hin naatu busuruf hai tur eowen sawar boro mi’itube hinamamatar isan.
33 Ñøjayaju:
33 Hai tur eowen eo, “Kwananowar, it i au Jerusalem tayey nati’imaim Orot Natun boro hinabonawiy nan firis hai ukwarih naatu Ofafar bai’obaiyenayah biyah natit. Imaim boro morobomih hinao naatu hinabonawiy nan Eteni Sabuw biyah.
34 Je'tis maṉba cøsijcayaje, y maṉba nacstochøcyaje, y ma'ṉbø cøchujchujvøyaje chujvinji'ṉ, y ma'ṉbø yaj ca'yaje; pero tu'cay jamacøsi ma'ṉbø visa'e.
34 Imaim hini’i’iyab, hinakwaitututur, hinarab, naatu hina’asabun namorob, baise veya tounu ufunamaim i boro nayawas na misir maiye.”
35 Entonces Jacobo'is y Jua'nis cyønu'cyaj Jesús. Jacobo y Juan Zebedeo'is 'yuneta'mete. Ñøjayaj Jesús:
35 Zebedee natunatun rou’ab, James naatu John hairi hina Jesu biyan hitit naatu hifefeyan, “Bai’obaiyenayan aki akokok abisa isan anabifefeyani inasinaf.”
36 Jesusis ñøjayaju:
36 Jesu ibatiyih, “Bo abistan kwakokok boro isa anasinaf?”
37 Ñøjayaju:
37 Hiya’afut hi’o, “O a aiwob ana bonamanamarinamaim inabi’ukwarin ana veya, aki akokok ina’uwi ta uma a’asukwafune namare ta uma a beyawane namare.”
38 Jesusis ñøjayaju: ―Ji'n mi mustam ti mi ⁿva'ctamba. ¿Muspa mi nøṉgøjtam toya como øtz maṉbase nøṉgøt toya como si fuera ji'n 'yomepø nø' va'cø ndø to'ṉø; o sea como va'cø tø yac tziṉdøj coṉña tø mujpa, jetse conñase va'cø mi ndyotyøjø?
38 Jesu iyafutih eo, “Kwa men kwaso’ob abistan isan kwabifefeyan? Karam biyababan ana kerowas ana tomatom boro kwanatom? Naatu morob wanawanan anarun ana momorob boro kwanarun?”
39 Ñøjmayaju:
39 Hiya’afut hi’o, “Aki karam.” Jesu uwih eo, “Biyababan ana harew i karam boro kwanatom naatu morob wanawanan boro kwanarun.
40 Pero øtz ji'n mus ndzamø i maṉba po'cs ø ndzø'ña'ṉomo y ni ø aṉna'yomo, pero i vi'na cøpiṉyajtøju, jet maṉba yac po'csyajtøji.
40 Baise o ta au asukwafune mare naatu ta au beyawane mare i men karam boro ayu kwa anit. Nati i sabuw iyabowat God isah yayabuna boro nitih.”
41 Cuando eyapø majcay ñøtuṉdøvø'is myañaju, cyoraje'ajyaju Jacobo y Juan porque ticøtoya ma vya'cyaj mas aṉgui'mguy.
41 Bai’ufununayah nah ten iti tur hinonowar yah so’ar, James, John hairi isah.
42 Pero Jesusis vyejmiñaju mumu y ñøjayaju:
42 Basit Jesu etei’imak eafayuwih hina biyan hitit naatu uwih eo, “Eteni Sabuw wanawanahimaim orot hirurubin akisinamo ana fair ema’am boro sabuw nakaifih, naatu i akisinamo ana fairamaim boro nabonawiyih.
43 Pero mijtzi ji'n mus mi ndzøctam jetse. Sino o'ca aunque i'is syunba myøja'ṉomajø mijtzomda'm, tiene que va'cø chøc vyin como coyospase.
43 Baise kwa wanawananamaim iti na’atube i men ema’ama, o yait kukokok iti kou’ay wanawanan orot gagam mataramih, o i boro turanah isah ini’akir inabow.
44 Y o'ca aunque i'is syunba covi'najø'ajcuy, tiene que va'cø chøc nu'csocuy para mumu icøtoya.
44 naatu o yait kukokok iti kou’ay wanawanan wan bai’iyonamih, o i boro bai’akirayan inamatar.
45 Porque øjtzi ø ne'ṉgø Pø'nischø Tyøvø, mi'nøjtzi ji'ndyet øtz va'cø nu'csyaj o mbøndøvø, sino ø ne'ṉgø va'cø ndzøc nu'cscocuy; y va'cø ndzi'ocuyaj ø ⁿvin va'cø yaj ca'tøjø va'cø ⁿjumbutyaj vøti pøn.
45 Anayabin Orot Natun i men sabuw isan bowamih na; baise sabuw isah nabow ana yawas isah ni’inuw, saise sabuw moumurih natubunih.”
46 Entonces nu'cyaj Jericó cumgu'yomo y Jesús nømna'ṉ pyutyaju cumgu'yomo ñøtuṉdøvøji'ṉ, y vøti pønji'ṉ. Tu'ṉaṉvinina'ṉ po'csu tum to'tipø pøn ñøyipø'is Bartimeo, Timeo'is 'yune, nømna'ṉ tyumin va'cu.
46 Hina tafaram Jericho hitit, naatu Jesu ana bai’ufununayah bairi nati efan baihamiyinamih sabuw rou’ay gagamin maiyow hiru’ay, naatu orot matan fim fefeyanayan wabin Bartimais, Timias natun ef sisibinamaim ma’am.
47 Cuando myan yø'ṉis que Jesús Nazaret cumgupyøn nøm tyome'aju, vejtzo'tz pømi ñøjayu:
47 Jesu Nasaret mowan na inan hi’o nowar. Basit eaf, “Jesu David uwan kwiwanbabanu!”
48 Y sone pø'nis 'yojnayaju va'cø jana vyeja, pero to'tipø pøn vej mas pømi, ñøjacye'tu:
48 Sabuw moumurin maiyow orot matan fim hi’u awan fotamih. Baise men karam fanan aumetawat iwow eaf, “David uwan kwiwanbabanu!”
49 Entonces Jesús te'ndzø'yu y ñøjayaju tome ityajupø pøn:
49 Jesu an kutan naatu eo, “Kwa’af kwa’u ena.” Basit orot matan fim isan hi’af, “Yate inbainub! Kumisir, isa eafa’af.”
50 To'tipø'is pyatzpø' vingøspø tucu, tøpte'nu y cyømaṉ Jesús.
50 Orot duku iwa’an misir ana faifuw tafan bosair yare remor na Jesu biyan tit.
51 Entonces Jesusis ñøjayu:
51 Jesu ibatiy, “Abistan kukokok o isa ana sinaf?” Matan fim iya’afut eo, “Bai’obaibiyenayan ayu akokok matu nigewasin ananuw maiye.”
52 Jesusis ñøjayu:
52 Jesu iu eo, “Kwen o abaitumatumamaim iyawasi.” Mar ta’imon matan igewasin nuw naatu busuruf Jesu efamaim inan i’ufunun hairi hin.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 10, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.