Mateus 26

Yoʼowe Jesukrijtota itom yaʼariakaʼu betchiʼbo juʼu bemelaka liojta betana lutuʼuria yaʼari (El Nuevo Testamento en yaqui) (YAQNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Junak juka' Jesujta, si'imeta inika'a jaibu a' teuwaasukai, jume' a' majtimmeu:
1 Jesu bi’obaibiyih ufunamaim, ana bai’ufununayah isah eo,
2 ―Enchim jaibu ju'unea'a benasia, wooi taewaim be'ee, ju'u bwara jisu'awaka pajkonaamta aet weeneo. Ju'u intoko emo benasi yoeme, watem mampo su'u tojitunee junuen kuuset a' popontune' betchi'bo ―ti ameu jiiak.
2 “Kwanaso’ob veya rou’ab ufunamaim Tar Nowaten ana hiyuw enan. Nati ana veya’amaim Orot Natun boro hinab rakit sabuw umahimaim hinayai hina’onaf.”
3 Juname'e taewaimmet jume' te'opopo tekiakammeu yo'owe, jume' Moiseejtuka'uta betana nesaurim yee majtame intok jume' juriommeu che'a yo'owe, inime'e, ju'u te'opopo tekiakammeu che'a yo'owe, Kaipaaj teamta bwe'u karipo ama yaajiwa'po emo nau tojak.
3 Imaibo Firis ukwarih naatu regaregah ai’in etei firis gagamin Kaiafas ana baremaim hiru’ay.
4 Junama'a inime'e junuen juka' Jesujta junuen a' bai ta'aaka a' bwiseka intok a' me' betchi'bo aet nau etejok.
4 Naatu Jesu wa’iwa’iramaim fatumin bain asabunin isan hiyakitifuw.
5 Taa inime'e:
5 Baise hio, “Men hiyuw tanabowabow wanawananamaim, anayabin rakit boro tanaku’ub was hinagiy.”
6 Jesus, ili jo'ara Betaania' tea'po aanen, senu Simon teamta jo'apo. Ini'i, Lepra' teamta ko'okoak ti ta'eewame.
6 Jesu na Bethany orot Simon biyan kokom ani’anin ana baremaim tit,
7 Senu jamut intok, jita'apo tosai tetae ya'aripo, ochokok ba'ata benak tua win jubaka, unnaa beje'emta weiyaakai au ruktek. Junak, juka' Jesujta mesau a' kateko, aapo kobat, junaka'a ba'ata si'imeta aet yaak.
7 mare ma bay eaa auman babin ta kibub kikimin kabay wabin alabaster imaim hikwak raiy ana baiyan gagamin hisuwai batabat bai na run Jesu aribun yan isuwai re.
8 Jume' Jesujta majtim junak, inika'a bichakai, o'omtek intok inime'e:
8 Ana bai’ufununayah hi’itin yah so’ar hio, “Iti sawar i yabin en asir esisinaf.
9 Ini'i, yu'in tomipo a nenkitun. Junuen jume' jiokot eame am ania betchi'bo ―ti jiakai.
9 Igewasin iti raiy ana baiyan tatayara’ah hitatubun kabay tatab, sabuw yababan wairafih tatitih.”
10 Ju'u Jesus inika'a jikkajaka intok inimmeu:
10 Baise Jesu so’ob abisa hio, imih iuwih eo, “Babin men yumatanamaim kwana’umih. Anayabin sawar gewasin maiyow ayu isau esisinaf.
11 Bwe'ituk jume' jiokot jiapsame eme'e jiba inim emo mak am bitne, taa nee eme'e ka jiba inim emo mak bitne.
11 Sabuw yababan wairafih boro mar etei bairi kwanama kwanibaisih, baise ayu i boro men mar etei bairi tanama’amih.
12 Ju'u inika'a jamutta ya'ari junuen inika'a ba'ata benak win jubak net a' ya'arikai, iniae aapo, nee ma'atuneeo juka' net ya'a'eewamta jaibu a' ya'ari.
12 Iti babin ayu biyau raiy erabirab i ayu au morob isan eyayabuna.
13 Lutu'uriapo ne inen emou jiia, jak juni'i, inika'a nok lutu'uriata a' teuwaawa'po si'ime aniatchi, ket inika'a jamutta ju'u a' ya'ari teuwaatunee junuen aapo'iku waatina' betchi'bo.
13 Anababatun a tur ao’owen, tafaram wanawananamaim iti Tur Gewasin hinabibinan ana maramaim abisa gewasin iti babin sisinaf boro kik owe’owen na’atube auman hinabinan.”
14 Junak intoko jume' woj mamni ama wooika, Jesujta majtim betana, seenu, Juuras Ijkarioote' teame, te'opopo tekiakammeu yo'owemmeu sikaa, amemak etejok.
14 Imaibo bai’ufununayah nah 12 wanawanahimaim orot wabin Judas Iscariot tit in firis ukwarih biyah tit,
15 Intok ini'i:
15 naatu ibatiyih, “Ayu Jesu anab kwa anabit boro abisa ayu kwanitu?” Naatu matanamaim kabay hibotait hiyab in 30 na’atube hiya’asair.
16 Junama'a naateka ju'u Juraj teame, junammeu juka' Jesujta su'u toji betchi'bo, jakwoo che'a a' tu'ireaka'uta bo'o bichan.
16 Nati ana veya’amaim Judas ef ana gewasin nuwet Jesu batih isan.
17 Bat ju'u taewait, jume' paanim ka reberuakame bwa'awaka pajkota aet naateeo, jume' Jesujta majtim Jesujtau rukteka intok inen au nattemaek:
17 Faraw Wanawanan Yeast En ana hiyuw veya wantoro’ot bubusuruf, Jesu ana bai’ufununayah hina hio, “Menamaim kukokok Tar Nowaten ana bay anabogaigiwas?”
18 Aapo inen ameu jiiak:
18 Jesu iyafutih eo, “Kwanan Jerusalem bar merar kwanatit orot iti ana tur kwana’owen kwanao, ‘Bai’obaiyenayan eo, ayu au veya i natit, akokok au bai’ufununayah bairi boro o abaremaim Tar nowaten ana hiyuw anaa aniyasisir.’”
19 Jume' a' majtim, Jesujta am saweka'po aman aayuk. Intok pajkot kupteo bwa'aneemta yaakai.
19 Bai’ufununayah Jesu eobaimanih na’atube hisinaf, Tar Nowaten ana hiyuw hibogaigiwas.
20 Junak tukaariau yuma'aseka, ju'u Jesus, jume' woj mamni ama woika yeu a' pu'arimmak mesau ruktek.
20 Naatu nati rabirab bai’ufununayah etei 12 Jesu bairi himare hibusuruf bay hiaa.
21 Bempo'im intok ketuni ji'ibwaao, aapo:
21 Bay hiaa wanawananamaim Jesu eo, “Turobe a tur ao’owen, kwa wanawanamaim orot ta boro babau inao anamorob.”
22 Junak intok bempo tua emo sioktuak. Intok inime'e we'epulaka:
22 Ana bai’ufununayah hai yababan ra’at, naatu ta’ita’imon hibusuruf Jesu hibabatiy hio, “Regah, nati i men ayu’umih?”
23 Jesus intok inime'e:
23 Jesu iyafutih eo, “Orot menatan ayu airi tew wanawanan ai rafiy anabubutu’ub, nati orot i boro ayu babau nao.
24 Ju'u emo benasi yoemtau, Liojta nok lutu'uriapo aapo'ik betana junuen a' ji'ojteituka'po aman au chuppe. Taa tua jiokot au machine, ju'u yeu a' bwijneemtawi. Inia o'outau che'a juni'i tu'i ean, ju'u ka yeu a' yoemtu'ea'u ―ti jiiak.
24 Orot Natun i boro namorob Bukamaim hikirum hio na’atube. Baise orot yait ayu babau nao, nati orot i boro yababan gagamin na’in nab. Gewasin nati orot tafaramamaim men tatufuwamih!”
25 Junak intok nookak ju'u Juuras, ju'u aapo'ik yeu bwijneeme intok:
25 Judas yanuwayan Jesu ibatiy eo, “Regah, o kunotanot i men ayu’umih?” Jesu iya’afut eo, “O wai.”
26 Bempo'im ketuni ji'ibwao su, ju'u Jesus, paanim nu'uka, ame betchi'bo Liojta baisaek. Intok juname'e rebektasukai, jume' a' majtimmeu am bwisek:
26 Bay hia wanawanan Jesu rafiy bai, i gegewasin sawar, imasib, ana bai’ufununayah itih eo, “Iti i ayu biyau kwabai naatu kwa’aan.”
27 Chukula ket juka' pa'asi ba'awata ama ayuka'u nu'uka, ae betchi'bo Liojta baisaeka intok inika'a bempo'immeu bicha a' bwisek:
27 Imaibo wine kerowasamaim hisuwai batabat bai God ana merar yi sawar, itih eo, “Kwa etei’imak iti kwanatom.
28 Bwe'ituk ini'i in ojbo o'oben, Liojta mak bemelasi emo tu'utewamta a' lutu'uriatuka'uta a' teuwaame. Intok ini'i, juebenammeu tu'ineeka, bem ka tu'uwa ya'arim betana am jiokoi betchi'bo wo'otituneeme ―ti jiiak―.
28 Iti i ayu au rara, au Obaibasit Boubun abisuwai sabuw moumurih hai bowabow kakafih notawiyen isan.
29 Taa inepo ne inen emou jiia, inika'a pa'asi betana ba'ata, kannee intok emomak a' ji'ine, ju'u taewait, chukula in achai che'a yo'otaka a' kateka'u, pa'asi ba'awata bemelaka ka inile benak, itom nau a' ji'ineeo tajtia.
29 A tur ao’owen, ayu iti wine boro men anatom, anama’am nati ana veya’amaim wine boubun kwa bairit Tamai ana aiwobomaim tanatom.”
30 Intok chukula, jume' bwiikim bwiksuka, Oliibo'okawi' tea'u bicha yeu sajak.
30 Naatu himisir ew ta hitabor hitit hin Olive Oyawamaim hitit.
31 Junak intok ju'u Jesus inimmeu:
31 Imaibo Jesu hai tur eowen eo, “Iti boun gugumin kwa etei boro kwanabihir ayu kwanihamiyu, Buk Atamaninamaim eo na’atube,
32 Taa chukula, inepo kokkoarim nasuk jiabijtesuko, jum bwiaraa Kalilea' tea'u ne emo pat anne ―ti ameu jiiak.
32 Baise ayu morobone anamimisir ufunamaim boro au na ani’iyon wan anan Galilee anatit.”
33 Junak intok ju'u Peeo:
33 Peter iya’afut eo, “Turau’unah boro hinabihir, baise ayu boro men anabihir o anihamiyimih.”
34 Ju'u Jesus junak:
34 Jesu Peter iu, “Anababatun a tur ao’owen, boun gugumin o boro ayu inayaubu mar tounu, naatu i ufunamaim kokorere boro nao’o inanowar.”
35 Ju'u Peeo:
35 Peter raro’on rab eo, “Ayu boro men kafa’imo tur nati ana’omih, morobomih na’at airit tanamorob.” Naatu bai’ufununayah etei tur ta’imon hio.
36 Junak intok ju'u Jesus, jume' a' majtimmak, aman jum Jetsemani' tea'u yepsak. Junammeu intok:
36 Imaibo Jesu ana bai’ufununayah bairi hitit hin Gethsemane hitit naatu iuwih eo, “Iti imaim kwamare kwama, ayu anan auweyane anayoyoban.”
37 Intok Peota intok wooi jume' Sebereeo' teamta u'usim nunuka, junama'a tua siokaka intok ka allee taitek.
37 Peter naatu Zebedee natunatun rou’ab buwih bairi hin, ana not kwaris naatu dogoron wanawanan ana yababan ra’at
38 Junak intok aapo inimmeu:
38 iuwih eo, “Dogorou wanawanan au yababan i ra’at kwanekwan dogorou emama’afut. Imih iti’imaim kwamare mata nanuw bairit tanama.”
39 Junako ju'u Jesus, juchi ili bichau bicha sikaa, intok tonommea weeka, bwiau ko'om cha'aka, Liojtau bicha nookak:
39 Jesu akisinamo nabinamaim in yumatan au babe ra’iy yoyoban eo, “Tamai, karam iti biyababan ana kerowas ayu biyau’umaim itabosair, baise men ayu au kok, o a kok.” Bai’ufununayah bay hibow tefafaram|alt="Jesus praying in garden" src="cn01810B.tif" size="col" loc="Mat 26.39" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="26.39"
40 Junak intok, jume' yeu a' pu'arim tawala'u notteka intok kokochemmeu yepsak. Peotau intok:
40 Naatu matabir maiye na ana bai’ufununayah nah tounu hi’inu’in itih, Peter isan eo, “Anayabin aisim nataunu’uka mata hifot kwa’inu’in, karam one hour na’atube mata tanuw bairit tatama?
41 Kate'em kokkoche. Intok Liojtau bicha em emo nokria junuen ka tu'ikut ka enchim ji'opne' betchi'bo. Lutu'uriapo eme'e tu'ikut jiapsek, taa ju'u inim enchim takaa, tua ka au yuuma ―ti ameu jiiak.
41 Mata to iwa’an kwayoyoban, saise men routobon kwanabaimih. Anun i ekokok yoyoban, baise biya i himorob.”
42 Inia mak, woosa aman sikaa:
42 Mar bairou’abin Jesu in maiye yoyoban eo, “Tamai, iti biyababan ana kerowas bosairin isan ana ef men nama’am na’at, basit anatom, saise a kokok anasinaf namatar.”
43 Sep notteka intok juchi jume' yeu a' pu'arim kokochemmeu yepsak. Bwe'ituk inime'e yetem ka yu'een.
43 Matabir maiye nan matah kou bit hi’in yugaranih inan itih.
44 Inime'e kia am to'o sikaa, intok iniamak bajisi, juchi Liojtau bicha nokbaeka siika, jiba juka' bat a' teuwaaka'uta au teuwaakai.
44 Naatu ihamiyih hi’in i mar baitonin matabir in tur ta’imon eo yoyoban maiye.
45 Junak intok jume' a' majtim tawala'u nottek intok:
45 Imaibo matabir na ana bai’ufununayah biyah tit eo, “Kwa boro’ika kwa’in kwabiyarir? Mata tinuw, kwamisir, Orot Natun ana veya i natit, sabuw kakafih umahimaim eyey.
46 Jote'em, jante bu. A'abo weye ju'u nee yeu bwijneeme.
46 Kwamisir tan! Orot yanuwayanaban iti enan kwa’i’itin.”
47 Jesujta ketun a' nokao su, junak ju'u Juuraj teame ama yepsak. Ini'i, jume' woj mamni ama woika, Jesujta yeu pu'arimmak na'ikiatuka'u. Intok wate juebenaka aamak kaaten, tettebe kuchi'im intok kutam weiyaakai. Inime'e, te'opopo tekiakammeu yo'owem intok jume' junama'a juriommeu che'a yo'owem betana katekai.
47 Jesu eo ana tur sawara’e, bai’ufununayah 12 wanawanahimaim orot ta, wabin Judas, sabuw kou’ay gagamin na’in, firis ukwarih naatu regaregah ai’in hibiyafarih nawiyih kaiy, kefat, mis hiteten auman bairi hina hitit.
48 Ini'i Juuras, ju'u yeu a' bwisekame, senu machilaata am tejwaalatukan:
48 Orot yanuwayan sabuw eobaimanih eo, “Orot menatan anamamamay orotoban nati kwanab kwanafatum.”
49 Junak intok aapo, ju'u Jesujtau rukteka intok:
49 Judas mutufor in Jesu biyan tit eo, “Tufuw isa nama Bai’obaiyenayan!” naatu mamay.
50 Ju'u Jesus:
50 Jesu iya’afut eo, “Au begon, abisa isan inot inan saife kusinaf.” Imaibo sabuw hibatabat hitit Jesu uman hibai hibukikin.
51 Ketun ama am aneosu, seenu, Jesujtamak eame, jume' tebe a' kuchi'im yeu wikeka intok juka' te'opopo tekiakammeu yo'ota sawee'u nakammet a' chuktak.
51 Bai’ufununayan orot ta ana kaiy bora’ah, firis gagamin ana akir wairafin tainin roun eafuw.
52 Junak intok ju'u Jesus iniau:
52 Naatu Jesu iu, “A kaiy ana efanamaim kwiwan maiye, anayabin sabuw iyab umahimaim kaiy tema’am boro kaiyomaim hinamorob.
53 Empo tu'isi ju'unea, inia betchi'bo in yo'owabeu bicha in a ino nokria'po, intok i'an lautipo, woj mamni ama wooika batayoonim bepa, ankelesim aapo'ik neu bittua'ea'po.
53 O men iso’obamih, ayu Tamai isan atabifefeyan boro mar ta’imon tounamatar sibisib na’atube tiyafarih ayu hitawasfafaru.
54 Taa junuentuko, kaachin yeu yumaa ean, jum Liojta nok lutu'uriapo junuen nee betana utte'a a' chupne'po ju'u ji'ojtei.
54 Baise nati na’atube anasinaf, Buk Atamaninamaim mataramih hi’o hikikirum boro men niturobe’emih.”
55 Junak intok ju'u Jesus jume' a' bwijbokammeu:
55 Naatu tatabir sabuw isah eo, “Ana itinin ayu bainowan mowan na’atube, imih kaiy kefat kwaiteten ayu yuwu rabu’umih kwanan. Mar etei Tafaror Bar wanawananamaim ama sabuw abi’obaiyih aisim men imaim kwatafatumu?
56 Taa si'ime ini'i inien weye, juka'a, jume' bat naataka Liojta betana ju'uneetuawaka, jum Liojta nok lutu'uriapo bem teuwaaka'uta a' chupne' betchi'bo.
56 Baise abisa God ana dinab oro’orot Buk Atamaninamaim hio hikikirum emamatar saife nan niturobe.” Nati’imaim ana bai’ufununayah etei hihamiy hibihir.
57 Jume'e, juka' Jesujta bwisekame, Kaipaaj teamtau, ju'u jume' te'opopo tekiakammeu che'a si'imemmeu yo'otau a' tojak. Junama'a jume' Moiseejta betana nesaurim yee majtame intok jume' juriommeu che'a yo'owem emo nau tojilamtuka'awi.
57 Sabuw Jesu hibai hifatum hibai hin firis gagamin wabin Kaiafas ana baremaim hitit, nati’imaim Ofafar Bai’obaiyenayah naatu regaregah ai’in hiru’ay hima’am.
58 Taa ju'u Peeo, mekka aet cha'aka weyen, jum junama'a che'a yo'o ya'arita bwe'u kariu kimuwa'u tajtia. Junama'a ini'i kibakekai. Intok jume' waate junama'a ya'uraata betana yee suuatuawammak yejtek. Junuen junaka'a weyemta, jachin yeu a' weene'po a' ju'uneiyaabaekai.
58 Baise Peter yokaika Jesu i’ufunun bairi hina, firis gagamin ana bar sebosebomaim hitit naatu run ma’utenayan oro’orot bairi himare abisa tamamatar ta’itin isan.
59 Jume'e, jum te'opopo tekiakammeu yo'owe, ket jume' ama juriommeu yo'owe intok si'ime ju'u ama nau yo'oraa, inime'e, senuk Jesujta beje'eka, ka lutu'uriata teuwaanemta jaiwan. Junuen nesaubaekai a' me'etune' betchi'bo.
59 Firis gagamin naatu kaniser ana kau’ay etei hiru’ay nuhinot tur hitabow hitit hitifufuwen Jesu tamorob isan.
60 Taa inime'e, kaita a' beje'eka ayukamta ju'uneiyaak. Juebenaekan o'oben, jume' aman yajaka intok aa noki'ichiata teuwaakame. Taa inimmet chukula, woika, ka lutu'uriata teuwaaka ama yajak.
60 Baise nuhinot tur hinunuwet men ta hibai. Sabuw moumurih maiyow hitit Jesu morobomih hibifufuwen hai tur naniyan en.
61 Inime'e:
61 hiorereb hio “Iti orot eo, ‘Ayu i karam God ana Tafaror bar anagurus nare, naatu veya tounu wanawanan boro anawowab efanin namatar.’”
62 Junak ju'u, jum te'opopo tekiakammeu che'a yo'owe, kikteka intok Jesujtau:
62 Imaibo Firis gagamin misir Jesu isan eo, “O boro men tur ta inao? Orot hairi o a tur isan hio’orereb inonowar boro tur ta inao ai en?”
63 Taa ju'u Jesus, kaita a' yoopnak. Junak intok ju'u jume' te'opopo tekiakammeu che'a yo'owe:
63 Baise Jesu awanamaim men tur ta titamih.
64 Ju'u Jesus iniau:
64 Jesu iya’afut eo, “Tur i nati kuo, baise kwa etei a tur ao’owen. Mar boro nanan orot Natun boro God uman ana asukwafune nabat mar ana rofom wanawanan nanan kwana’itin.”
65 Junak intok ju'u te'opopo tekiakammeu che'a yo'owe, tua ka a' tu'uree'uta teuwaakai, a' supewam siutak, intok:
65 Firis gagamin iti tur nonowar ana veya ana faifuw bai sib eo, “Iti orot i tur kakafin maiyow eo God ebi’ib! Aisim boro tanama sif rubonayah afa’abo tananuwet? Kwa taiyuw bai’ib tur eo kwanowar,
66 Jaisa emou maachi.
66 kwa a not i mi’itube?” Etei hiya’afut hio, “I bowabow kakafin sinaf imih namorob!”
67 Junak intok pujbat aet chit wattiwak. Intok ko'okosi joowan. Wate intok pujbat a' chonan.
67 Imaibo yumatan hikwaitututur, hiborabirab naatu sabuw afa hiboborabirab,
68 Intok inime'e:
68 hio, “Keriso, o God ana dinab orot na’at kuo anowar! Yait o rab?”
69 Junuen a' weyeo su, ket ju'u Peeo junama'a tebatpo wajiwa tana ketun katekan. Intok senu jamut ama sawame, au rukteka:
69 Peter ufun bar ana seboseb wanawanan mare ma’am, Firis Gagamin ana bowayan babitai tit iu, “O auman i Galilee orot Jesu ana of ta.”
70 Taa ju'u Peeo, si'imem bichapo:
70 Baise Peter sabuw etei nahimaim yaub eo, “Ayu o a tur kuo yabin men aso’ob.”
71 Juka' Peota jaibu yeu a' simbaeo su, junak juchi senu jamut a' bichaka intok jume' ama anemmeu:
71 Naatu misir tit in bar ana etawan awanamaim tit, nati’imaim bowayan babitai ta itin naatu oro’orot nati’imaim hibatabat hai tur eowen eo, “Iti orot i Jesu Nazareth mowan ana of ta.”
72 Intok juchi wee'po ju'u Peeo, tua lutu'uriata au noka'ati jiaka:
72 Peter iban maiye yaub naatu ifaro eo, “Ayu nati orot men aso’ob.”
73 Che'a chuubatuka jume' junama'a ane'um, Peotau rukteka:
73 Hima kafa’imo orot afa nati’imaim hibatabat hina Peter biyan hitit hio, “O i anababatun ni’i orot ana of ta, anayabin a tur kuo ana nowarin naatu a sawar io’osen ana itinin i ta’imon.”
74 Junak intok ini'i, jita ka tu'ik au chupne, ka a' junuentuko, tua lutu'uriata au noka'ati jiaka:
74 Imaibo Peter ifaro eo, “Ana bifufuwen na’at God ana orarafen anab, tur anababatun a tur ao’owen, ayu iti orot men aso’ob.” Mar ta’imon kokorere eo.
75 Junak ju'u Peeo, Jesujta au teuwaaribeu wawaatek: “Juka' totoi o'owiata kee a' kukuseo, temaiwaka, bajisi empo ka emo nee ta'a'ati jiulatune”, ti a' jiaka'u. Ju'u Peeo intok junama'a yeu sika intok a' juiwaka tua bwaanak.
75 Basit Peter nuhin taseb Jesu eo not, “O boro mar tounu ayu inayaubu, imaibo kokorere boro nao.” Naatu Peter tit in ufun rerey igagagamat.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 26, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.