Lucas 9
Yoʼowe Jesukrijtota itom yaʼariakaʼu betchiʼbo juʼu bemelaka liojta betana lutuʼuria yaʼari (El Nuevo Testamento en yaqui) (YAQNT) vs AAI
1 Ju'u Jesus, jume' woj mamni ama wooim a' majtimmeu nau chaaeka intok inime'e, si'ime ka nanau machika bebeje'eri ka tu'i jiapsim a yeu beep betchi'bo intok si'ime ko'okoata a bem tu'utene' betchi'bo yo'o'utte'ata amet autuak.
1 Jesu ana bai’ufununayah etei I2 eaf ayuwih hina hitit, demon kakafih nunih isan, naatu sawow yumatah ta ta bosaisiren isan fair itih, naatu eonowahih.
2 Inime'e ket, Liojta che'a yo'otaka a' kateka'a betana juka' nok lutu'uriata am teuwaa betchi'bo intok jume' ko'okoeme bem emo am ine'etetua betchi'bo naas am bittuak.
2 Imaibo God ana aiwob binan isan naatu sawusawuwih baiyawasih isan iyafarih hitit hin.
3 Intok inen ameu jiiak:
3 Naatu iuwih, “A nanawan isan kwanatitit ana maramaim men sawar afa kwanabow auman kwananamih, men hafoy, tu, kabay, bay, o wanabir.
4 Jak juni'i, jo'arapo enchim yajaka'u, junama'a enchim ama anbae'po tajtia ama annee.
4 Kwananan sabuw iyab hina’iti a merar hinay hinabubuwi na’at, nati bar meraramaim kwanama a bowabow kwanisawar imaibo kwanatit.
5 Intok jum ka enchim mabetbaawa'po, bwe'u jo'arapo eme'e yeu katnee. Intok wokpo bwiata emot cha'atukamta, eme'e a' tattakne, bempo'im ka amma'ali aulatuka'uta junuen a' teuwaakai ―ti ameu jiiak.
5 Baise sabuw men a merar hinay hinabubuwi na’at, a fofob kwanarutatab nare naatu nati bar merar kwanihamiy kwanatit, baimatnuwen ana orereb na’atube.”
6 Junuen inime'e yeu sajak, intok si'ime ili ka bwere jo'arammet sajak. Intok si'imekutchi Liojta nok lutu'uriata, yee jinne'umta a' teuwaaka intok jume' ko'okoeme tu'utekai.
6 Imaibo bai’ufununayah hitit hin bar awan, awan hirun hitit God ana aiwob isan tur gewasin hibinan naatu sawusawuwih hiyayawasih.
7 Ju'u kobanaao Eroorej teame si'imeta juka' Jesujta joa'uta ju'uneiyaak, intok kaachin an machiakan. Bwe'ituk waate, juka' Joantuka'uta, kokkolam nasuk juchi jiabijtek, ti jiian.
7 Herod, Galilee sabuw hai aiwob orot, sawar iti himamatar hai tur nonowar ana veya ana kasiy ra’at, anayabin sabuw afa hio John Baptist morobone matabir maiye,
8 Wate, aapo'ik ju'u Liojta betana ju'uneetuawaka yeteu nonokame, Eliaj teamta inim yeu a' machiak, ti jiian. Waate intok ket, che'a bat naataka, wate jume' Liojta betana yeteu noktuawakame, senuk a' jiabijtelame'e ti jiian.
8 sabuw afa hio, Elijah marane ra’iy, sabuw afa hio, “Dinab orot ta marasika momorob i yawas maiye matabir na.”
9 Taa ju'u Eroores inen jiiak:
9 Baise Herod eo, “Ayu taiyuwu aso’ob John i ayu sikan ao hi’afuw, naatu iti orot i yait iti bowabow sinaf ana tur anonowar?” Iti na’atube eo naatu kok i orot ana yumat itinamih nuwih.
10 Junak jume' aapo'ik majtim nottekai, juka' bem yaaka'uta, Jesujtau a' etejok. Junak intok aapo am nunuka, intok omot, kaabeta tua ane'u bicha sajak, bwe'u jo'ara Betsaira' tea'u jeela.
10 Jesu ana tur abarayah himatabir hina hitit, sawar abisa’awat hisisinaf ana tur hi’owen. Naatu nawiyih hitit akisihimo hin tafaram wabin Bethsaida imaim hima.
11 Taa ju'u yoemra am ju'une'eakai, aet cha'aka sajak. Intok ju'u Jesus, junaman, inime'e au am ruktituak. Intok aapo, Liojta che'a yo'otaka a' kateka'a betana juka' lutu'uriata ameu teuwaak. Intok jume' ko'okoeka kateme am tu'utekai.
11 Baise sabuw maumurih na’in Jesu au Bethsaida inan ana tur hinowar, naatu hi’ufunun hin biyan hitit. Hai merar yi God ana aiwob isan binan hinowar naatu sawusawuwih iyawasih.
12 Junak junama kupti taiteko, jume' woj mamni ama wooi Jesujta majtim au rukteka:
12 Veya re birabirab auman bai’ufununayah 12 hin Jesu hiu, “Sabuw kwiyafarih ten bar iti yubinamaim naatu masawabar iti yubinamaim taituwah tema’am biyah bay hinanuwet hinabow hinaa, naatu efan auman hinanuwet fai hina’in, anayabin iti efan i owararin.”
13 Taa Jesus:
13 Baise Jesu iuwih, “Bay i boro kwa kwanitih hinaa.” Bai’ufununayah hiya’afut, “Rafiy fafar umat roun naatu siy rou’abamo efanamaim ti’inu’in. Kukokok aki anan sabuw etei’imak isah bay anatobon?”
14 Bwe'ituk inime'e, jumak mamni miil o'owimtukan. Taa ju'u Jesus jume' a' majtimmeu:
14 Sabuw nati’imaim hiru’ay hima tur hinonowar nah etei i 5,000 na’atube. Jesu ana bai’ufununayah iuwih, “Sabuw kwa’uwih nah 50 na’atube kou’ay tata’amaim timarir.”
15 Junuen inime'e ayuka, si'ime jote'esuk.
15 Bai’ufununayah Jesu eo na’atube sabuw hi’uwih himarir.
16 Junak intok ju'u Jesus jume' mamni paanim intok jume' wooi kuchum nu'uka intok teekau jikau bitchuka, juname betchi'bo Liojta bai saek. Juname'e paanim rebektakai intok jume' kuchum na'ikimteka, jume' a' majtimmeu am bwisek junuen ju'u yoemratat bem am na'ikimtene' betchi'bo.
16 Imaibo Jesu rafiy fafar umat roun bow, naatu siy rou’ab bow, au mar nuw ra’at, God ana merar yi igegewasin sawar, im seseb ana bai’ufununayah itih hibow sabuw hifaramih hi’aa.
17 Inime'e si'ime ji'ibwaka intok tua yanti elaka taawak. Chukula intok woj mamni ama wooi bwere waarim, jume' yeu be'ekammea tapuniawak.
17 Sabuw etei hi’aa yah iw naatu bai’ufununayah kaifet etei 12 hibow sabuw bay hi’aau turih hibihamiyen hiwan awah hikufoten.
18 Sejtul, junak Jesujta omola, kaabeta ane'u, Liojtau bicha a' nokao, jume' a' majtim ket aamak aanen. Aapo:
18 Ana veya ta Jesu akisinamo ma yoyoyoban ana bai’ufununayah hina biyan hitit ibatiyih eo, “Sabuw ayu isau mi’itube’ewat teo kwanonowar?”
19 Bempo inen a' yoopnak:
19 Hiya’afut hio, “Sabuw afa teo o i John Baptist, afa teo o i Elijah, naatu afa teo o i God ana dinab oro’orot marasika himomorob i ta morobone yawas maiye na.”
20 Junak intok aapo ameu nattemaek:
20 Naatu ana bai’ufununayah ibatiyih, “Bo kwa ayu isou mi’itube kwanotanot?” Peter iya’afut eo, “O i God ana Roubininenayan.”
21 Taa ju'u Jesus tua ameu ujbwanaka, inika'a, kaabetau bem a' teuwaane' betchi'bo.
21 Imaibo Jesu eofafarih eo, “Men yait ta ana tur kwana’owenamih.”
22 Intok ket inen ameu jiiak:
22 Naatu Jesu iuwih eo, “Jew hai orot gagamih, firis hai ukwarih na’atube Ofafar Bai’obaiyenayah boro Orot Natun hinakwahir, biyababan gagamin na’in nab, hina’asabun namorob, baise veya baitounin ufunamaim boro morobone namisir maiye.”
23 Chukula si'imemmeu inen jiiak:
23 Naatu etei’imak iuwih eo, “Orot yait ayu bai’ufnunu’umih nakokok na’at, taiyuwin ana yawas i nakwahir, mar etei ana onaf na’abar ayu ni’uf nunu.
24 Bwe'ituk wa'a, inim ayukamtat jiba eaka, tu'isi jiapsibaeme, ini'i, jiba yuu a' jiapsinee'uta ta'arune. Taa wa'a nemak a' ea' betchi'bo, mukneeka juni'i, kaachin eame, juna'a, jiba yuu a' jiapsinee'uta a' bitne.
24 Anayabin orot yait ana yawas i taiyuwin isan eo’oharihar boro nikasiy, baise orot yait ana yawas nakwahir ayu nabi’ufnunu, ma’ama wanatowan boro natita’ur.
25 Bwe'ituk jitasa tu'ik jajamnee seenu, si'imeta juka' inim bwiapo tu'ik kobaka, taa intok junaet jiba betchi'bo ka tu'ikun bicha au ta'aruko.
25 Tafaram wanawanan orot ta sawar tutufin etei i bow karam, baise i taiyuwin ana yawas nabi’afiy, o hina bigegesair na’at, iti sawar bow ya ma tototo boro hinibais?
26 Bwe'ituk seenuk, inika'a, nee betana intok ju'u in nok lutu'uriata betana au a' tiutuakamta, ju'u inim emo benasi yoeme, chukula, che'a si'imem bepa yo'o ya'ataka intok a' Lios achaiwa betana yo'orisi machika a' eiyaanaa'uta aet bitwaka intok jume' Liojta ankelesimmak a'abo nottekai, ket junae betana au tiutuane.
26 Orot yait ayu isou biyan eo’ohow, naatu au tur isan biyan nao’ohow na’at, Orot Natun ana bonamanamarinamaim na’atube Tamah God ana bonamanamarinamaim naatu ana tounamatar kakafiyih auman hai bonamanamarinamaim namatabir maiye nanan ana veya, boro ibo isan biyan na’ohow.
27 Lutu'uriapo ne inen emou jiia, jume' inim aneme betana, wate inim rejte, inime'e, juka' Liojta che'a yo'o nesaweka au a' jiapsa'uta, ka a' bichaka ka bem kokkone'po.
27 Anababatun a tur ao’owen, kwa iyab iti kwama’am boro yawas kwanama’am God ana aiwob kwana’itin.”
28 Chukula, woj naiki taewaim sika inika'a teuwaakai, Jesus senu kawiu siika, junaman Liojtau bicha nokbaekai. Juka' Peota intok juka' Jakoobota intok juka' Joanta inime'e ket aamak nunukai.
28 Tur iti eo hima fur ta’imon sasawar ufunamaim, Peter, John, naatu James buwih bairi hiyen hin oyaw wan yoyoban isan.
29 Juka' Jesujta intok ket, Liojtau bicha a' nokao su, ju'u a' pujbawa ta'abwisi bittuk. Ju'u intok a' tajo'oriwa tua tossaaisi intok beojkosi taawak.
29 Naatu hiyen hin yoyoyoban ana maramaim yumatan botabir, ana faifuw hikwes anababatun namanamar ebowabow emamarakaw na’atube.
30 Junak intok o'owim wooika aamak etejoka bittuk. Inime'e, ju'u Moisees intok ju'u Eliias tukan.
30 Nati ana maramaim naniyan meyemeye orot rou’ab, Moses, Elijah hairi hirerereb,
31 Inime'e, Liojta betana tatchiriapo ja'abwekai. Intok bempo, Jesujta chukula jum bwe'u jo'ara Jerusalen tea'po a' muknee'u betana nau etejon.
31 mar ana marakaw bonamanamarin auman hira’iy Jesu ana bowabow iti tafaramamaim baisawarin matabir maiye isan, naatu God ana kok abisa Jesu Jerusalemamaim sinaf baiturobe isan bairi hio.
32 Ju'u Peeo intok jume' aamak rejteme, tua kokotpeaka juni'i, ka kokochok. Intok inime'e, Jesujtat inien juka' Liojta betana tachiriata, ka a teuwaatumta, intok jume' woika aamak aneme am bichak.
32 Peter ana ofonah bairi i nuhih bur hi’inu’in ufut iti sawar himatar, baise matah nuw himimisir auman Jesu biyanamaim bobonamanamar hi’itin naatu orot rou’ab bairi hibatabat hi’itih.
33 Junak juname'e o'owim, Jesujta ama a' to'o sakao, ju'u Peeo inen au jiiak:
33 Naatu orot rou’ab Jesu hibihamiy auman, Peter Jesu isan eo, “Regah igewasin aki iti ama’amamaim sis tounu ana wowab, ta o isa ta Moses isan naatu Elijah isan!” Iti na’atube eo anayabin i men so’ob abisa eo.
34 Aapo'ik intok ketun a' nokao su, namu am pattak. Inime'e intok tua majjaen junuen namupo wajiwa emo bichakai.
34 Peter iti na’at bat eo auman sakusakuk ra’iy ana youninamaim tar sumih, naatu wanawanan hirur auman, bai’ufununayah yah birubir fafar.
35 Junak intok junama namupo betana jiawai jikkajituk:
35 Sakukuw wanawanan God eafatait eo, Iti Orot i Ayu Natu, ayu arubin imih nao’o kwananowar.”
36 Chukula junaka'a jiawaita junuen a' noksuko, inime'e Jesujta aapolaik jiba ama bichak. Bempo intok kaita teuwaak intok juka' bem bichaka'uta kaabetau a' etejok.
36 Iti tur hinowar in sasawar ufunamaim Jesu akisinamo batabat hi’itin. Naatu bai’ufununayah sawar abisa nati ana veya’amaim hi’itin men yait ta ana tur hi’owen awah hibofot hima.
37 Juchi yokoriapo bempo'im junae kau betana ko'om am yajako, yoemra juebenaka Jesujta nankika au kaaten.
37 Marto Jesu ana bai’ufununayah bairi hire hina oyaw an hitit, naatu nati’imaim sabuw hima’am hina biyah hitit.
38 Junak intok seenu, juname betana, tua kusisi au nokaka:
38 Orot ta sabuw rau’ay wanawanahimaim batabat e’af eo, “Bai’obaiyenayan, abifefeyani kunuw natu ku’itin, natu ta’imon maiyow!
39 Intok senu bebeje'eri ka tu'i jiapsi a' kokkoba intok ini'i a' chatchaitua intok weettua, intok tenpo a' sommo'ochiatua. Intok jiokot au a' bittuaka intok ka a' su'u tottojibae.
39 Demon kakafih kaun teyey ana veya eororsair iwow ere erab awan fusifusin ekubar in erabirab biyan riririr ebiwa’an. Naatu iti na’atube i mar etei esisinaf men kafa’imo ebihamiyimih.
40 Jume' em majtimmeu ne jaibu a' nokriasuk, juka' ka tu'i jiapsita betana bempo'im a' tu'utene' betchi'bo, taa inime'e ka au yuumak.
40 A bai’ufununayah ai fefeyanih, demon nuninamih auwih, baise men karam.”
41 Jesus inime'e inen yoopnak:
41 Jesu iyafutih eo, “Kwa sabuw iti boun ana veya aur baitumatum naatu ayawas etei i hibibir. Kwanotanot ayu boro bairit manin tanama abit ana’abar? A kek kubai kuna aitin.”
42 Taa junak juka' usita weiyaawao, ju'u ka tu'i jiapsi junae ko'okoae juchi a' wettuak. Taa Jesus, ju'u ka tu'i jiapsitat nesaweka juka' usita tu'utek. Junak intok a' yo'owamak a' simtuak.
42 Kek nan auman demon kakafin kek bai rab rouw me yan re naatu ifiruruw in hub itaiy re. Baise Jesu demon kakafin kwarar tatab nun tit kek iyawas bai tamah itin.
43 Intok si'ime, ju'u Liojta utte'aka a jita a' joa'u betchi'bo suum ean.
43 Sabuw etei’imak God ana fair hi’itin hifofofor men kafaita. Sabuw Jesu abisa sisinaf isan, hibat hibifofofor wanawanan Jesu ana bai’ufununayah isah eo,
44 ―Inika'a em tu'isi mammate, intok ka aawas koptine. Inepo, ju'u inim yoeme, ka tu'i yoemem mampo su'u tojitune ―ti ameu jiiak.
44 “Tain kwanarub gewas tur iti anao kwananowar. Orot Natun i boro baban hinao naatu hinab sabuw umahimaim hinayai.”
45 Taa inime'e, aapo'ik ameu teuwaa'ut ka ju'unean, bwe'ituk ka aet ju'unee i'awan. Intok inime'e, junae betana machisi a' teuwaane' betchi'bo, au nattemaineeka juni'i, majjaen.
45 Baise bai’ufununayah iti tur naniyan men hibai, tur anayabin hai notamaim ibun, naatu baibatiyin tur anayabin o nowar isan hibir.
46 Junak intok jume' a' majtim, bempo'im nasuk jabeta che'a a' eiyaatunee'u betana aet nau etejo japtek.
46 Bai’ufununayah taiyuwih wanawanahimaim, yait orot gagamin isan hio hinan gamin matar.
47 Taa Jesus inimmet ju'une'eak, jachin bem emo eetua'ut. Junak intok aapo, ili usita yeu pu'aka, ae naapo a' kechak.
47 Jesu abisa hinotanot itin, basit kek kafa’i ta bai na sisibinamaim iu bat.
48 Intok inimmeu:
48 Imaibo iuwih, “Orot yait kek kafai iti na’atube nab ayu wabu’umaim ana merar nayiy, i ayu au merar eyiy. Naatu orot yait ayu au merar eyiy i orot yait ayu iyunu anan i ana merar eyiy. Anayabin orot yait kwa wanawanamaim wabin en kek kikimin na’atube ema’am, nati orot i gagamin.”
49 Junak ju'u Joan inen au jiiak:
49 John misir eo, “Regah, orot ta o wabimaim demon kakafih nununih a’itin naatu a’otan. Anayabin nati orot i men it ata kou’ayomaim ema’ama.”
50 Taa ju'u Jesus inimmeu:
50 Jesu iya’afut eo, “Men ina’otanimih, anayabin orot yait kwa isa men ebirakit i kwa isa ebatabat.”
51 Junako juka' taewaita, Jesujta teekau bicha a' nottineeo abe a' yumao, aapo junaet tua kaachin au eetuaka, junaman bwe'u jo'ara Jerusalen tea'u bicha yeu siika.
51 Jesu au mar yen isan ana veya na kakabom auman, ana not bogaigiwas yen in au Jerusalem.
52 Aapat bat watem bittuakai. Inime'e intok, ili bwe'u jo'ara, bwiaraa Samaaria' tea'po kateka'u bicha, junuen junama a' yebijnee'uta a' jariu betchi'bo aman yajak.
52 Naatu kob wan iyafarih hin Samaria bar merar hitit ana efan hitayabuna tanan imaim ta’in isan.
53 Taa ju'u junama'a yoemra, ka ama a' mabetbaaek. Bwe'ituk inime'e, Jerusalen tea'u bicha a' weye'po ju'uneakai.
53 Baise Samaria sabuw men ana merar hiyi hibai efan hitinimih, anayabin hiso’ob Jesu i au Jerusalem yey.
54 Jume' a' majtim, Jakoobo intok Joan teame, inien a' ju'uneiyaakai, inime'e:
54 Naatu bai’ufununayah orot rou’ab James John hairi iti na’atube hi’i’itin yah so’ar hio, “Regah, kukokok wairaf marane anao nara’iy iti sabuw nagurusih?”
55 Junak ju'u Jesus am nok tejwaak:
55 Baise Jesu tatabir hairi’ika kwararih.
56 Bwe'ituk ju'u emo benasi yoeme, ka yee su'a betchi'bo inim yebijlaa. Ala yee jinne'ubaekai.
56 Naatu Jesu ana bai’ufununayah bairi hin bar merar ta hitit.
57 Bempo'im junuen bo'o joa'po, senu Jesujtau:
57 Ef hiyen hinan naiwanamaim orot ta Jesu ana tur eowen eo, “Ayu boro ani’ufnuni o menamaim kwenan boro imaim tanan.”
58 Junak ju'u Jesus iniau:
58 Jesu orot iya’afut iu, “Haruharu hai sau tema’am, naatu mamu hai batar tema’am, baise Orot Natun mare ma biyan tubaiwa’an isan aurin efan i en.”
59 Ju'u Jesus, senuku:
59 Naatu Jesu tatabir orot ta isan eo, “Kwi’ufnunu airit tan.” Baise orot eo, “Regah akokok wan i boro inihamiyu anan tamai morob inu’in anab anan ana yai imaibo ani’ufnuni?”
60 Jesus inen a' yoopnak:
60 Baise Jesu orot iya’afut eo, “Murubih kwaihamiyih boro murubih taiyuwih hinaya’ih. Baise o i kwen, God ana aiwob isan kubinan.”
61 Junak intok juchi senu inen au jiiak:
61 Naatu orot ta na maiye eo, “Regah ayu i boro o ani’ufnuni, baise wan i boro anan hinai tamai naatu taitu tuwai’inah anao tuturih.”
62 Taa ju'u Jesus inen au jiiak:
62 Jesu iya’afut iu, “Orot yait busuruf ana me bifufubiy, naatu misir maiye bat au’uf enunutabitabir, God ana aiwobomaim boro men karam nabow.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 9, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.