Lucas 6
Yoʼowe Jesukrijtota itom yaʼariakaʼu betchiʼbo juʼu bemelaka liojta betana lutuʼuria yaʼari (El Nuevo Testamento en yaqui) (YAQNT) vs AAI
1 Sejtul, senu aet yum jo'e taewait Jesujta ket jum tiiko etpo aman a' weyeo, jume' a' majtim aamak kateme, jume' tiikom chukta sakan. Chukula bempo maammea am biitaka, jume' bachiam bwa'a sakan.
1 Baiyarir ana veya ta Jesu sanabey wanawanah remor inan, ana bai’ufununayah sanabey hirut kanabih hikeb ro’oro’oh hibow hi’aa.
2 Junak intok waate, jume' paiseeom teame:
2 Ofafar bai’obaiyenayah afa hi’itih basit hibatiyih. Kwa aisim Baiyarir ana veya ata ofafar kwa’astu’ub iti na’atube kwasisinaf?
3 Inime'e, Jesus inen yoopnak:
3 Jesu iyafutih eo, “David ana sabuw bairi bayumih himorob, abisa sisinaf Buk Atamaninamaim hikirum inu’in kwaiyab kwaitin?
4 Ini'i jum Liojta te'opou kibakeka intok jume' paanim, Liojtau bicha na'ikiarim am nu'uka inime'e bwa'aka. Intok ket jume' aamak aneme mikakai. Inime'e paanim, kia jume' te'opopo tekiakame jiba bwa'aa'ea'um ―ti jiakai.
4 David God Ana Bar wanawanan run Regah isan rafiy hisibor inu’in bai eaan, naatu turin ana sabuw itih hi’aa. Nati i ata ofafar eastu’ub. Anayabin firis akisihimo nati rafiy sibor hinab hina’aan men yait ta.
5 Ketchia aapo inimmeu:
5 Naatu Jesu ana tur yomaninamaim iti na’atube eo, “Orot Natun i Baiyarir ana ukwarin.”
6 Chukula juchi senu aet yum jo'e ta'apo, Jesus, juriom nau emo totoja'po kibakeka, junama yee majta taitek. Junama senu ama yoeme, batatana mamam tua ka am yekaka ama aanen.
6 Baiyarir ana veya ta Jesu na Kou’ay Bar wanawanan run sabuw bai’obaiyih isan. Naatu nati sabuw wanawanahimaim i orot ta uman asukwafune murubin auman na ma’am.
7 Jume' Moiseejta nesaurim yee majtame intok jume' paiseeom teame, inime'e Jesujta bitbaeka ama jak ja'abwekan, juka' ama anemta junae aet yum jo'e ta'apo a' tu'utek juni'i, intok junuen iniat jiawiteka a' na'atejobaekai.
7 Ofafar bai’obaiyenayah naatu Pharisee Jesu himtitiy Baiyarir ana veya orot ta tabiyawas na’at hita’itin, saise hai fair imaim hitab hitagam hita’umih.
8 Taa Jesus ju'unean, aapo'ik betana jachin bem emo eetua'po. Intok ju'u ka au mam yekamtau:
8 Baise sabuw abisa hinotanot i Jesu so’ob, imih orot isan eo, “Kumisir kutit iti sabuw nahimaim kubat.” Basit orot ma’am misir bat.
9 Junak intok ju'u Jesus jume' watemmeu:
9 Imaibo Jesu sabuw isah eo, “Ayu kwa abibatiy, ata ofafaramaim Baiyarir ana veya abistan i ebibasit boro tanasinaf? Orot babin tanibais gewasin tanasinaf o kakafin tanasinaf? Orot babin ana ma gewas isan taniyawas o ana yawas tanagurus?”
10 Junak Jesus, jume' aamak ama aneme, si'imem bitchusuka intok, ju'u o'outau:
10 Jesu tatabir sabuw nutitiyih in sawar basit orot isan eo, “Uma kubora’ah.” Naatu orot uman bora’ah, marta’imon orot uman igewasin.
11 Taa jume' waate, ka a' tu'ureme, tua o'omtek. Intok inime'e naas nau nattemai japtek, Jesujta beje'eka, juka' bem ya'anee'u betana.
11 Etei hima’am yah so’ar higagamat taiyuwih hibabatiyih hio, “Iti orot Jesu isan boro mi’itube tanasinaf?”
12 Junakriapo, inime'e taewaimmet ju'u Jesus junama senu kawiu bicha siika Liojtau bicha nokbaekai. Junama intok si'ime tukaapo Liojtau bicha nokaka ama aanek.
12 Nati ana veya’amaim Jesu yoyobanamih yen in oyaw wanamaim tit, naatu imaim ma God isan yoyoban in marto. Jesus arar yanamaim eyoyoyoban|alt="Jesus praying in wilderness" src="cn01698B.tif" size="col" loc="Luk 6.12" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="6.12"
13 Junak, yokoriapo yeu matchukai, jume' a' majtimmeu chaaek. Intok junama, inime betana, woj mamni ama wooim yeu pu'aka. Inime'e ket, apojtolim ti am teatuakai.
13 Mar auman basit, ana bai’ufununayah etei eaf ayuwih hiru’ay, naatu wanawanahimaim orot etei 12 rubinih, wabih tur abarayan iwaben.
14 Inime'e inen te teakai: Ju'u Simoo' teame, ini'i ket aapo'ik Peeo ti a' teatuaka'u. Ju'u intok Anteej teame, ju'u Simo' teamta saila. Ju'u Jakoobo' teame intok ju'u Joan teame. Ju'u Jeriipe intok ju'u Baatolome' teame.
14 Naatu iti i tur abarayah wabih, Simon (wabin ta Peter, Jesu uf biwab) naatu Peter tain Andrew, James, John, Philip naatu Bartholomew,
15 Ju'u Mateeo intok ju'u Toomas. Ju'u senu Jakoobo' teame, Alpeo' teamta u'usi. Intok ju'u senu Simo' teame, ini'i kananijtam ti teuwaawammak ea'u.
15 Matthew, Thomas naatu Alpheus natun James naatu Simon (Zerot teo),
16 Ju'u, ju'u Jakoobo' teamtamak weri, Juuraj teame. Intok ju'u senu Juuras, Ijkarioote ti teuwaa'u. Ini'i, chukula Jesujta yeu bwisekame.
16 James natun Judas, naatu Judas Iscariot, (Jesu baban eo momorob).
17 Ju'u Jesus, inimemak kau betana ko'om siika. Intok aapo jume' a' majtimmak weyeka, senu bweka pa'akun yepsak. Ket junama'a yoemra juebenaka aanen. Inime'e, bwiaraa Jurea' tea'a betana intok bwe'u jo'ara Jerusalen tea'a betana, intok mekkaa, jume' bwere jo'aram, Tiiro intok Siroon tea'po, bawe mayoat jokame betana. Inime'e, Jesujta jikkaji betchi'bo intok ket junuen, bem ko'okoa betana aapo'ik am tu'utene' betchi'bo ama yajilatukan.
17 Jesu ana tur abarayah bairi oyawane himatabir hire hina hititit ana maramaim, ana bai’ufununayah etei hiru’ay butun ana yabarinamaim bairi hibat, naatu sabuw maumurih na’in Judea wanawanan, Jerusalem wanawanan hiru’ay, naatu torane bar merar rou’ab, Taiya, Sidon auman sabuw etei hiru’ay.
18 Jume'e, bebeje'eri ka tu'i jiapsimmea, jiokot emo bichame, ketchia inime'e tuttu'ika taawak.
18 Hiruru’ay anayabin i tur nowar isan naatu hai sawow yumatah ta ta hibow hima’am baiyawasih isan hina. Naatu sabuw afa demon kakafih hibiwawa’anih auman hinan etei iyawasih.
19 Si'ime jume' ama aneme, Jesujtat mamtebaen, bwe'ituk aapo, a jita a' joa'ue, si'imem tu'uten.
19 Sabuw etei i hikokok Jesu hitabutubun, anayabin hibubutubun ana veya, ana fair titit i etei biyawasih.
20 Junak ju'u Jesus, jume' a' majtimmeu bitchuka intok inen ameu jiiak:
20 Jesu ana bai’ufununayah nutitiyih in sawar basit eo,
21 ’Tua alleenee eme'e, i'an tebaureme benasi Liojta betana tu'ik bo'o bichame. Bwe'ituk eme'e tu'ik bitne.
21 Kwa iyab boun bayumih kwabi’akir
22 ’Tua alleenee eme'e, ju'u yoemrata betana omtawaka oo ket enchim yeu am tatawaao, oo ka enchim yo'oreka emou am nokao, oo jita tua ka tu'ireaka'a benasi enchim am bichao, ju'u inim emo benasi yoemta mak enchim ea' betchi'bo.
22 Sabuw hinifa’ifa’i, hinakwahiri, tur kakafih hina’uwi naatu kakafi hinarouw hinao ana maramaim kwaniyasisir, anayabin Orot Natun kwabi’ufunun!
23 Junaka taewaita yuma'anemtatchi tua eme'e yuma'isi alleenee intok enchim allea'uta teuwaaka cheptine. Bwe'ituk teekau eme'e tua emou tu'ik bitne. Junuen ju'uneakai, jiba inien jume' inime'e yo'owasuka'um, wame'e Liojta betana ju'uneetuawaka noktuawakame, jiokot am yaaka'po.
23 Imih sawar iti na’atube hinamamatar ana veya kwanakawasa naatu kwaniyasisir kwanaben. Anayabin a baiyan gagamin na’in maramaim inu’in. Abisa tisisinaf anayabin hai a’agir dinab oro’orot isah sawar iti na’atube hisinaf.
24 ’Taa tua jiokot emou machinee eme'e, jume' tua yu'in emo totomek ti eammeu. Bwe'ituk eme'e, juka' alleewamta inim jaibu a' bitlaa.
24 Baise kwa iyab boun sawar wairafi kwama’am
25 ’Tua jiokot emou machine, eme'e, jume' i'an kaita emou be'eeka jiapsame. Bwe'ituk chukula ju'u enchim ae jiapsinee'uta emou bi'ine.
25 Kwa iyab boun bay kwa’aa ya higadid kwama’am
26 ’Tua jiokot emou machine, junak si'imem tu'ik emo tana am nokao. Bwe'ituk jume' junuen emou jiame, bem yo'owasuka'um, bat naataka jume' ka lutu'uriata teuwaaka, Liojta betana emo noktuawa'ati jiakame, ket junuen am uttiaka am bichan.
26 Kwa iyab sabuw wab tebobora’ara’ah boro yababan gagamin maiyow kwanab! Anayabin hai a’agir dinab baifufuwenayah isah na’atube hisinaf.
27 ’Taa emou, jume' nee jikkajammeu ne inen jiia, jume' enchim beje'eka aneme, am nakne. Intok jume' ka enchim tu'ureme, eme'e tu'ik ameu joone.
27 Kwa iyab iti tur kwanonowar a tur ao’owen a kamabiy sabuw kwaniyabuwih, sabuw iyab tibifa’ifa’i isah gewasin kwanasinaf.
28 Jume' ka tu'ik emou bicha teuwaame, eme'e tu'ik ame tana waatane. Jume' intok ka enchim yo'oreka emou nokame, eme'e Liojtau bicha am nokriane.
28 Sabuw iyab hinao’orarafi, God kwanifefeyan baigegewasin nitih, naatu sabuw iyab isa kakafin hinasisinaf isah kwanayoyoban.
29 Senuk, pujbat seka'atana enchi a' chochonako, senu takana intok ket au kuaktine. Intok senuk em bepa supem utte'apo enchi a' u'aako, inika'a jume' em supem intok ket a' makne.
29 Orot yait rebareb nabifafar na’at, raunane’ebo inabotabir nifafar. Naatu orot ta a biyabaibiyon tafan nikiya’ub nabaib na’at, baban auman inau nikiya’ub nab.
30 Waka'a eu netanemta, a' mikne. Waka'a intok jita em atteata enchi a' u'aakamta, ka au a' a'aubaane.
30 Orot babin ta sawar isan nabifefeyani initih, naatu orot babin ta sawar o nowa ebaib, kwihamiy ebai, men bainamih inao maiye.
31 Tu'ik watem betana emou a' joo bo'o bicha'a benasia, eme'e ket junaen junammeu tu'ik joone.
31 A kok mi’itube sabuw isa tisisinaf na’atube, ibo isah na’atube inasinaf.
32 ’Bwe'ituk eme'e, jume' enchim nakeme jiba am nake'eteko, kaita tu'uwa ini'i. Bwe'ituk kia jume' ka tu'i yoemem juni'i, inika'a jooa.
32 Sabuw o tibiyabuw akisih isah inabiyabow na’at, aisim boro baigegewasin inab? Sabuw kakafih turahinah tibiyabuwih akisih boro hiniyabuwih!
33 Oo eme'e wame'e tu'ik enchim jooriame jiba tu'uwata jooria'ateko, kaita tu'uwa ini'i. Bwe'ituk kia jume' ka tu'i yoemem juni'i ketchia inika'a jooa.
33 Naatu sabuw o isa gewasin tesisinafuwat isah gewasin inasisinaf na’at, aisim boro baigegewasin inab? Sabuw bowabow kakafin wairafih na’atube tisisinaf.
34 Intok eme'e, wame'e jita ame tana enchim mabet bo'o bicha'um jiba jita rereuwa'ateko, kaita tu'uwa ini'i. Bwe'ituk jiba jume' ka tuttu'i yoemem ket jume' wate ka tu'i yoememmeu jita rereuwaa, ket ame betana jita mabet bo'o bichakai.
34 Sabuw iyab kubitih o iso’ob i boro wan hinay maiye hinabit na’at, aisim boro baigewasin inab? Sabuw bowabow kakafin wairafih i hiso’ob turahinah tibitih ana fofonin boro wan hinab maiye!
35 Taa eme'e, jume' enchim beje'eka aneme am nakne. Intok tu'ik joone. Intok jita enchim reu teboka'u betchi'bo, kaita mabet bo'o bichakai. Junuen teekau chukula juka' kaitau a tamachiatuka tu'ik enchim bitnee'uta, ka iliikine. Intok eme'e lutu'uriapo, teekau jiapsamta Liojta yoemiamtune. Bwe'ituk jiba aapo juni'isu ket, jume' ka tu'i yoememmak intok jume' kaita a bai saemmak tu'ika am nake.
35 En! Baise akamabiy sabuw kwaniyabuwih, a gewasin kwanitih. Kwanitin men wan isan kwananot. Saise a baiyan gagamin na’in boro kwanab, naatu God auyomtoro’ot natunatunamih boro kwanamatar. Anayabin sabuw iyab aurih merarayow en, sabuw kakafih God nati sabuw isah i ebigewasin.
36 A eme'e yee nak jiokoline, junuen enchim yo'owa Liojta yee a' nak jiokole'e benasia tu'ik yeteu joakai.
36 Tamat ekakabeber na’atube kwanakabeber.
37 ’Ka eme'e watem jitat ka tu'isi ane'eti jiune, intok junuen Lios kaachin enchim ya'uraa bittuane. Ka eme'e watem jita'apo ka tu'isi am tatawaane, intok Lios kaachin junuen ka tu'isi enchim tawaane. A eme'e yee jiokoinee intok junuen Lios a enchim jiokoine.
37 Taituwa inibatiyih, God boro obo nibatiyi, naatu taituwa ubar initih God boro obo ubar nit, taituwa hai kakafin inanotawiy, God boro a kakafin nanotawiy.
38 A eme'e yee miknee intok Lios tu'ik enchim bittuane, yuma'isi, nat bepaa kaita be'eeka emou a' autuane. Ju'u Lios, watem enchim am bicha'a benasia, ket jiba junaen emou a' chupa'ane.
38 Uma natasasar taituw isah, God boro uman natasasar o isa. Tur anababatun o boro inab uma awan nakasuwai. Turobe baibais boro uma yan nasuwa nare inab nayen uma awan nakaratan. Sabuw inabitih ana fofonin God boro na’atube fofon ta’imon nit.”
39 Ju'u Jesus inika'a ta'abwikut teuwaaka ameu nookan:
39 Naatu Jesu oroubon ta iti na’atube eo, “Orot matan fim men karam boro fim turan nanawiy hairi hinan, anayabin nanawiy hairi hinanan na’at boro hairi’ika hinan hub hinare.
40 Ju'u majtawame, kaachin ju'u a' majtamta bepa che'a eiyaatune. Ini'i chukula a' majtawa'uta chupa'asuka yeu siiko, junuen a' majtaka'u benasi eiyaawaka yeu weeneeka juni'i.
40 Kirum kek men yait ta boro ana bai’obaiyenayan nanatabirimih, baise na kirum nan yomanin na’a’asa’ub ana veya, i boro ana bai’obaiyenayan na’atube namatar.
41 ’Jaisa tua empo ju'u emak werikut, pujpo ili sankoata bicha, em pujpo intok, unnaa bwe'uuk em jipue'po ka emo ju'uneiyaakai.
41 Aisim tai matan momor i’itin ku’u? Baise o mata ai bahun yi ebatabat men kutatatam.
42 Intok empo, em pujpo juka' che'a bwe'uuk sankoata ka a' bichakai, empo tua kaachin, ju'u emak weriku: “Nemak weri. Juka' ili juyata pujpo em jipue'uta, nee enchi yeu a' wikria tua”, ti a au jiune. Empo intok juka' unnaa bwe'uuk pujpo em jipue'po ka emo ju'uneiyaakai. Ka tu'i yoemtaka emo tu'u joame, empo bat tu'isi em jiapsinee'ut emo ju'uneiyaane, junak intok, senuk emak weriku, tu'isi a' jiapsinee'u betana a au noknee.
42 O mata ai bahun yi batabat men itatam, naatu tai isan i’o Aro, nekuna mata momor abosair, a naniyan mi’itube ibai kuo? Wanawanan rerekabih! Matoro’ot o mata ai bahun ina’uy, imaibo boro inanuw gewas tai matan momor ina’itin inabosair.
43 ’Kaita ju'u juya, tu'i juyataka intok ka tu'ik takaneeme. Intok kia ju'u juya ka tu'ika, tu'ik takaneeme kaita.
43 Ai gewasin nabiw ro’on boro men kakafin nayai, na’atube ai wanawanan kour nabiw ro’on boro men gewasin nayai.
44 Bwe'ituk we'epulaka ju'u ouwo, inime'e, bem taka'ue ta'eenaa. Ju'u ouwo wichakame, kaachin juka' chunata takane. Intok kia jume' pa'asim juni'i, juya sarsa'a teamta betana ka pu'anaa.
44 Ai etei’imak boro ro’ohimaim ina’itah, fafou ro’on boro men agor afe’en inima’ub, na’atube waris boro men digumar afe’en inawasarir hinare.
45 Ju'u yoeme, tu'ikai, tu'ik ausu'lik teuwaane, bwe'ituk tu'ik jiba aet ayuka' betchi'bo. Ju'u intok yoeme, ka tu'ikai, ka tu'ik teuwaane, bwe'ituk ka tu'ik jiba aet ayuka' betchi'bo. Bwe'ituk ini'i, juka' aapo'ikut ayukamta, a' noka'ue su a' teuwaaneekai.
45 Orot gewasin totobuyoy gewasin dogoronamaim tema’am boro nitaman nit. Orot kakafin totobuyoy kakafih dogoronamaim tema’am boro nitaman nit. Anayabin orot awanamaim abisa kakafin ititit, dogoron wanawanan i kakafin awan karatan inu’in.
46 ’Jaisa betchi'bo tua eme'e: “In yo'owapo” nee teuwaa, juka' in teuwaarita intok ka a' joakai.
46 Aisim ayu isau kwa’o, ‘Regah, Regah,’ baise abisa au’uwi i men na’atube kwasisinaf?
47 Emou ne a' teuwaabae, juka' nemak eaka intok in teuwaarita a' bo'o jooriamta, jabetau a' tamachiatu'po.
47 Orot yait na ayu au tur nowar ebobosiyasiyar, ana itinin i iti ani’obaiyi kwana’itin.
48 Ini'i, senuk karita a' yaaka'a benasi maachi. Taa bat naataka juna'a, mekka ko'om ji'ibwejek. Intok ini'i tetata bepa a' nawatuak. Ju'u batwee tapunakai, ju'u ba'a utte'aka aet siika, taa kaachin a' yaak bwe'ituk ini'i su tetat nawakantakai.
48 Orot ana bar wowabinamih hub kair re kabay afe’en tutut rouw, bar wowab. Harew tit yen bar bufut rab, baise bar men iyuwiyuw, anayabin bar wowab gewas.
49 Taa wa'a, juka' in teuwaarita jikkajaka intok ka a' bo'o jooriame, ini'i, senuk karita bwiat ka nawakamtat a' yaaka'a benasi maachi. Ju'u intok batwee tapunakai intok ju'u ba'a utte'aka aet sikaa, ini'i wecheka intok tua ju'u wechia jiba taawak.
49 Baise o yait ayu au tur inowar men kubobosiyasiyar, i orot ana bar wabat en wowowab na’atube, bar tutut en wowab batabat, harew tit yen bar rabirab ana veya mar ta’imonamo ufar re, naatu nati bar re’er i mutufor tarogowan.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 6, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.