Atos 27

Yoʼowe Jesukrijtota itom yaʼariakaʼu betchiʼbo juʼu bemelaka liojta betana lutuʼuria yaʼari (El Nuevo Testamento en yaqui) (YAQNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Junako junama'a jum bwiaara Itaalia' tea'u bicha, bawet itom bittuababaawako, ju'u Paplo intok jume' waate bwijrimtaka weiyaawame, inime'e, senu sontao ya'ut Juulio'oti teakamta mampo su'u tojituk. Ini'i Juulio' teame, senu, tua juebenaka ya'uraa, Aukujto' teamta betana sontaaoraa ti teakamta, ya'ut taka na'ikiaritukan.
1 Aki au Italy na’at na isan hinot hiyayabuna ufunamaim Paul naatu dibur sabuw afa bairi hibuwih Rome baiyowayah hai orot ukwarin babanamaim wabin Julius umanamaim hiya’i. Caesar baiyowayah orot hai kou’ay wabin Aiwob ana Baiyowayah. |alt="map" src="Paulrome.tif" size="col" ref="Acts 27.1"
2 Junama itepo beja, junuen, senu bwe'u kuta kanoau, bawet bo'o joobaeka tee ama ja'amuk. Ini'i, bwere kuta kanoam yeu yaaja'a betana bawe mak bwikola bwe'u jo'ara Aramiitia' tea'po attearitaka, intok bwiaara Aasia' tea'u bicha, bawemak bwikola, wate bwere jo'arammeu yeu yebijneeka, jaibu yeu simekai. Junama'a ket seenu, bwiaara Maseroonia' tea'po, bwe'u jo'ara Tesaloonika' tea'po jometaka, Arijtarko' teaka, ket itomak weyen.
2 Aki wa tafaram Adaramitiamane na batabat abai, iti wa i Asia wanawanan awar etei run titamih nununuw abai. Masedonia orot wabin Aristakus ana tafaram Thessalonica i auman is ra’at bairi an.
3 Juchi yokoriapo, itepo senu bwe'u jo'ara, bwere kuta kanoam yaaja'po Siron tea'u te yeu yajjak. Junama'a ju'u sontao ya'ut Juulio' teame, juka' Paplota, aamak tu'ika, tua junama'a junuen jume' aapo'ik Paplota ta'aa'ummeu a' noitak intok juname betana tu'isi a' bitna' betchi'bo ameu a' su'u tojak.
3 Anan marto Sidon arun, Julius, Paul isan i igewasin, baibasit itin ana ofonah bainanawanihimih itih ana kokok abisa baibaisin isan iu.
4 Junama'a, bwe'u jo'ara Siroon tea'a betana, bawet yeu sajakai, itepo juka'a, ba'apo yeu kateka, bwiaara Chipre' teamta, mikko'otana itou a' tawaarika, te aet wa'am sajak, jekata utte'aka itom nankeka itot a' weye' betchi'bo.
4 Nati’imaim atit maiye ana, baise yabat kufuti, imih aki wa abai ai kewakew Cyprus nuw sisibinamaim isinfafari anunuw an.
5 Bichau bicha, bwiaaram Siliisia intok Pampiilia' tea'abewit bawet bo'o joakai intok, itepo bwiaara Liisia' tea'u, baweu, senu bwe'u jo'ara Miira' tea'u tee yeu yajak.
5 Anunuw anan i atit are Silisia naatu Pamfilia hai riy yan foun autubun arabon ana Maira arun Laisia wanawanan.
6 Junama'a ju'u, jume' sontaaommeu yo'owe, Juulio' teame, senu bwe'u kuta kanoata, bwe'u jo'ara Alejanria' tea'a betana attearitaka intok bwiaara Itaalia' tea'u bicha simemta ama teak. Intok aapo, bichau bicha bawet bo'o joo betchi'bo, junama'a itom jikau ja'amutuak.
6 Nati’imaim Julius orot ukwarin Alexandria hai wa ta au Italy nununuw tita’ur, basit aki imaim yara’ahi.
7 Jaiki ta'apo tee tua laaauti bo'o joak intok junuen itepo jiokot anpo katekai, baweu, bwe'u jo'ara Niiro' tea'abewit tee rejten. Junama'a itepo ketun juka' bwe'u jekata itom nankika a' weye' betchi'bo, ket senu bwe'u jo'ara Salmoon tea'abewit te aet wa'am sajak, junama'a senu bwiaara, bawepo yeu kateka, Kreeta' teamta kontakai.
7 Veya moumurih maiyow efamaim aremor, yabat rabi auman awani ayey ana bar merar Sinidus anatabir. Baise yabat i ra’at men karam boro mutufor atanunuw, imih aki Kurit nuw isinfafari anunuw Samone sisibin rounane.
8 Intok junuen itepo, jekata betchi'bo jiokot anpo, bwiau ka mekka binwaa bo'o joaka, aet chukula itepo, baweu, senu jo'ara Ujyoika ama Jajaptewame ti ta'eewa'po, ini'i ket, senu bwe'u jo'ara Lasea' tea'u ka mekkaa, junama te yeu yajak.
8 Kufuti auman awani tor rewarewan anunuw ana efan wabin Umabibin imaim atit, bar merar Lasea sisibinamaim Umabibin imaim arun.
9 Junama'a itepo rejtekai, jaibu juebena taewaim ta'arulatakai intok junama'a ket, bawet bo'o joo betchi'bo ka tu'i maisi jinilwachiakan. Bwe'ituk junama'a, baji metpo sebenemta abe a' yuma'aneeka, inia betchi'bo ju'u Paplo bempo'immeu nookak,
9 Nati’imaim veya manin maiyow ama naatu busurufin maiye na isan yabat i ra’at re sakirafut. Anayabin gagar ana veya i mar etei notawiyen ana hiyuw ufunamaim ebubusuruf. Imih Paul imatnuwih eo,
10 intok aapo:
10 “Oro’orot ayu ai’itin it tanatit tananan i boro kakafin wan tanamara’at, wa boro nataseb, sawar etei boro tanisaroun naatu it auman boro tanamorob.”
11 Taa ju'u, sontaaommeu weyekame, juka' kuta kanoata atteakamta intok juka' au yo'o kecha'ita, bem teuwaa'uta che'a sualek, Paplota teuwaa'uta bepa.
11 Baise baiyowayan hai orot gagamih Julius, Paul ana tur men nowar, baise wa ana kaifenayan, naatu wa matuwan abisa hio hai tur i’ufunun.
12 Intok junama'a jo'ara itom ane'epo seberiat ama joo betchi'bo ka tu'ireakai, junama'a batte si'ime jume' bo'o joame, ama bem yeu katnee'uta che'a a' tu'urek. Junuen bempo, jumak juni'i, jo'ara Peniisia' tea'u emo yeu yaji machiakai, jiba junama Kreeta' tea'po, senu inim bawe mayoau jo'ara kuta kanoam ama yaajiwa'awi. Inim bwekasi, ta'ata yeu weama'u luula, batte konila ba'ae jawwoikai. Intok bempo junama'a seberiata simsu'po tajtia ama tawabaekai.
12 Naatu nati awar wa rouwin rarab siba’u imaim ma isan men igewasin, imih orot etei hai kok i boro wa hitimtawiy takakaram na’at atarabon Phoenix imaim rarab siba’u atama. Phoenix awar i tafaram Kurit wanawanan naatu nati awar i gewasin anayabin umabibin oyaw na’atune veya ere’er boro ina’itin nare.
13 Junako intok, junama'a luula yeejte'e betana, junae taewait a' tu'inee'uta teuwaamta benaka, ujyoisi jeka' betchi'bo, bempo junama'a bichau bicha a emo bo'o joo machian. Junuen junama'a sep yeu sajaka intok bempo junae bwiaara Kreeta' tea'amak bwikola, bawet bo'o joo japtek.
13 Waruw kikimin gurufune tarsisin, orot hinotanot abisa hio i mamatar, imih aumor hitain hiyen naatu rarar hibora’aten Kurit dones sisibin akutitiy.
14 Taa junama'a chukula, seej chukti, jeeka eurakiilonpo ta'eewame, tu'isi utte'akai itom ama kate'ut wee taitek.
14 Baise men yok yabat gagamin wabin wowog oyawane babin re.
15 Juna'a, omot bicha a' weiyaa taitek juka' bwe'u kuta kanoata. Junaka'a bwe'u jekata nankika, kaakun a katekai, junak san itepo, kia te au ito su'u tojak.
15 Wa rab, aki bai kewakew run maiye isan abiwa’an men karam basit yabat wan amara’at atit are.
16 Junuen itepo kateka, senu ili bwia bawepo yeu kateka, Kaaura' tea'abeasi tee wa'am sajak. Junama'a ju'u jeeka ka tua utte'akan intok itepo junama'a, juka' ili kuta kanoata, bwiau aet yeu ko'om chep cheptiwamta amapo cha'asimemta, binwaa ae anekai, te jiokot anpo jikau bicha a' yechaka, kutti a' sumak.
16 Baise anunuw ana nuw kikimin wabin Kauda guruf na’atune bat aki sisibin umabibin isinfafari, naatu hifafair wa kikimin uranane atain yen,
17 Chukula inika'a jikau a' yecha'asukai, bempo juka' bwe'u kuta kanoata ania betchi'bo, bwere wikiammea yeu tajti a' wikojtuak. Iniat chukula bempo, omot bicha, se'epo Sirte' tea'po emo tawaa majjaekai, bempo, jekae a' weiyaame, jume' bwebbweka tajo'orim, tebe kutat cha'akame, ko'om yechak. Intok junak, inime'e ju'u bwe'u jekau emo su'u tojak.
17 murab hibow hikiktatan gaigiwas, wa afe’en baginayah yabat buwih run Libia dones yen yara’ahih hirouw hibir, basit rar hitaiyen hire wa bat earuw.
18 Yokoriapo taewapo juka' bwe'u jekata ketun a' utte'aka' betchi'bo, bempo, juka' bwe'u kuta kanoata pu'ate'uta ba'au a' wo'ota japtek.
18 Yabat i wan fus kubar rouw in marto, naatu wa afe’en sabuw sawar hibow hisrouruwen riy yan hire.
19 Intok inim jaibu baji taewaita weyekai, itepo, junama'a ju'u bwe'u kuta kanoapo sawaawamta, itom maammea tee ba'au a' wo'otak.
19 Naatu veya baitaunin i wa ana sawar afa: rar, murab, koutataren, naatu boy i hibow taiyan hitaiyen hire.
20 Juebena taewaimpo itepo juka' ta'ata intok kia jume' chokim juni'i, tee ka am bichak. Intok juka' bwe'u jekata jiba ka cha'atuka itot a' weye' betchi'bo, itepo jaibu kaachin ito itepo jiapsi machian.
20 Tafaram etei gugum aki sumar, daman men a’itah veya manin maiyow yabat kutuw rouw inan aki etei akasiy yawas isan anotanot ai not etei sawar.
21 Juebena taewaim itepo ka ji'ibwalamtakai, ju'u Paplo ameu nau chaaeka, ame nasuk kikteka intok:
21 Orot nati wa afe’en veya bai’ab ama yabat rarabi bay men yait ta eaan, Paul misir nah yan foun bat eo, “Oro’orot kwa gewasin ayu fanau kwatanowar Kurit tatama’am iti sawar boro men hita’af naatu boro men ta yababan tab.
22 Taa kate'em ko'om ea, bwe'ituk inim ito betana kaabe te kokkone. Taa kia ini'i bwe'u kuta kanoa jiba nasontune.
22 Baise boun i kwa abifefeyani koufair kwanab, anayabin kwa orot etei boro men ta inamorobomih. Wa akisinamo boro natafofor na’unun.
23 Bwe'ituk tukaapo senu ankeles neu au yeu machiak. Ini'i, ju'u Lios, ae betana weyeka intok aapo'ik betana tekilta in a' jooria'u, aapo'ik betana neu bittuaritakai.
23 Fai gugumin God ayu aru, naatu God ayu akwakwafir i ana tounamatar iyafar ayu sisibu’umaim bat,
24 Juna'a intok ankeles: “Kat majjae Paplo, bwe'ituk utte'a, jum bwe'u jo'ara Roma' tea'po, ju'u che'a yo'o ya'aritau em yeu yebijne'po. Intok jiba inien inim em weye' betchi'bo, ju'u Lios, si'imem jume' inim bwe'u kuta kanoapo emak aneme, inim kaachin bem aune' betchi'bo am jinne'une”, ti neu jiiak.
24 naatu iuwu, ‘Paul men inabir, o i boro Caesar nanamaim ubar hibit hinibabatiyi. God i ana kabeberamaim sabuw iti bairi wa afe’en kwanan hai yawas etei o umamaim ya, imih boro men yait ta namorob.’
25 Inien san beja achaim, ousia em ea. Bwe'ituk Liojtat nee yoem ea. Inepo, tua juka' Liojta ankelejta neu a' jiaka'a benasia junuen yeu a' weene'po ne ju'unea.
25 Imih oro’orot koufair kwanab! Anayabin ayu God abitumitum abisa eo anonowar na’atube boro nasinaf.
26 Taa ala, chukula, itepo senu bawepo yeu kateka ili bwiau itepo yeu tojitune ―ti ameu jiiak.
26 Baise it i boro narabit tanan nuw ta ana donesamaim boro nayara’ahit.”
27 Junama senu tukaapo, woj mamni ama naiki taewaim weyeka katekai, aet chukula, bawe Aatria'ati teaka'po tee rejten, jekae naj nunu' bwiakai. Junako junama'a, nasuk tukaata weyeo, jume'e, juka' kuta kanoata weiyaame ju'une'eak bwiau bem yajiboka'uta.
27 Yabat rabi Mediterenean tor yan areremor fur rou’ab sawar veya 14 baib ana veya nati ana gugumin imaim wa afe’en baginayah naniyah hibaib aki i ana tafaram abiyubin.
28 Intok junak wikia temejtekamtae bempo ko'om su'u tojakai, ba'ata a' tamachiabaekai intok ama senu taka ama woj mamni ama busan batata ama tamachiak. Chukula che'a bichau juchi a' tamachiak, junama'a intok senu taka ama woo busaniakan.
28 Basit murab hibai aumor hi’utan hitaiy re taiy hifufufum ana fofonin i 40 metres naatu hima kafai naatu hifufun maiye hi’tin i 30 metres.
29 Intok junak bempo, ba'apo wajiwa bwere tetammeu emo tajti majjaeka, junama'a bwe'u kuta kanoa ama tana, naiki bwere sisi'iwookim wikiakame ko'om am wo'otak. Intok bempo tua baa yeu matchuutuapeaka ama bo'o bichak.
29 Naatu hai bir i ra’at yabin yabat boro wa nab anan ar afe’en nayara’ah, imih aumor etei kwafe’en wa uranane hitaiyen hire naatu mar saise to isan hima hiyoyoban.
30 Jume' kuta kanoapo tekipanoaka a' weetuame, inime'e junama'a ama yo'eebabaek. Intok inien eaka, bempo juka' ili kuta kanoata ama aet yeu yaajiwamta, ba'au ko'om a' yecha'ajaptek, inime'e junuen, wate bwere sisi'iwookim wikiakame, bichau bicha ko'om am su'u tojame benasi anekai.
30 Imaibo wa afe’en bowayah wa baihamiyin bihiramih hima hiyakitifuw. Naatu wa kafai hirufam harew yan hitaiy re, hitifuwen wa nanane aumor baitaiyin hitarouw hitanan i aunah hitanamih.
31 Taa ju'u Paplo ju'u sontaommeu yo'ota intok jume' sontaaom, inimmeu:
31 Baise Paul baiyowayah hai orot ukwarin bobonawiyih naatu baiyowayah iuwih eo, “Iti wa afe’en bowayah wa afe’en men hinama’am na’at, kwa etei i men karam boro yawas kwanab.”
32 Junako jume' sontaaom, jume'e, juka' ili kuta kanoata aet cha'aka'uta wikiata chuktaka intok inika'a ba'au ko'om a' jimmaak.
32 Basit baiyowayah kaiy hibow wa kafai ana murab hi’afuw naatu hitumar e’aruw in.
33 Matchuu ketwoo, ju'u Paplo junama'a si'imem ji'ibwane' betchi'bo ameu nookak intok aapo:
33 Mar sibisib auman, Paul orot etei iuwih eo, “Kwa i bay kwanaa, anayabin bay en kwama’am boun fur rou’ab sawar naatu ya wanawanan i men abisa ta ema’am.
34 Nee em jikkaja, enchim ji'ibwane' betchi'bo nee emou nooka. Ini'i emou tu'ika enchim aniane. Bwe'ituk inim itepo si'ime tee, yuma'isi bwiau yeu yajinee kaachin aulatakai ―ti ameu jiiak.
34 Imih abifefeyani bay kwanaa fair kwanab, arib boro men ta nata’uy nare nakasiyomih.”
35 Inien ameu jiusukai ju'u Paplo, paanim nu'uka intok junama'a ame bichapo ame betchi'bo Liojta bai saek. Junak aapo am rebektaka am bwa'a taitek.
35 Paul iti eo ufunamaim rafiy bai orot etei nahimaim God ana merar yi, imasib naatu busuruf eaan.
36 Chukula junama'a si'ime a' bichaka, emo alleetuaka intok ket ji'ibwak.
36 Etei hi’itin koufair hibai naatu etei’imak bay afa hibow yah hirutan.
37 Junama'a itepo si'ime nau, wooi siento ama baji taka ama woj mamni ama busaniakan.
37 Naatu aki nati wa afe’en anan nai etei i 276.
38 Intok bempo si'ime yuma'isi ji'ibwasukai, chukula, junuen juka' kuta kanoata ka bettene' betchi'bo, jume' tiikom ba'au wo'otak.
38 Orot etei bay hi’aa yah biw ufunamaim, wheat nati wa afe’en hi’iuin hibow harew yan hitaiyen hire wa kerer.
39 Junako jaibu matchuusuko, jume'e, juka' kuta kanoata weiyaame, junama'a bwiaarata ka a' ta'aak. Taa bempo, bwiau yeu yaji betchi'bo, bwiau bwekasi ba'ata yanti maneka'po, se'e pa'ariata bichaka intok bempo juka' bwe'u kuta kanoata aman a' ruktababaek.
39 Mar totoririb ana veya wa afe’en baginayah dones men hi’inan, baise umabibin ana dones hi’itin naatu wa hibai hisinaftobon nati dones yen baitet ra’ahin isan hinunuw.
40 Jume' sisi'iwookim ammea suma'im, bwere wikiam chuktaka, ba'apo am su'u tojak. Intok juka' kuta kanoata ae kua kuakte'uta a' tekipanoane' betchi'bo a' buttak. Junak intok, bicha tana jume' bwe'u tajo'orim jekata betchi'bo kutat jikau cha'akame, jikau am sumak. Junako ju'u bwe'u kuta kanoa, se'e pa'ariau bicha rukti taitek.
40 Wa ana aumor hi’afuw tai yan hi’in naatu gunig ana murab au ta’imon hirufam, imaibo rar hibora’ah wa bai aki au dones anunuw arun.
41 Taa ini'i junama mayoau, wooi se'e rumu'uriam nasuk, tua juka' ba'ata au a' nanke'u su kibakek. Intok ini'i kuta kanoa jum se'epo bicha tana a' bwawia junama se'epo kibakek intok junama'a kutti chu'aakai. Ju'u intok ama tana weeme, ba'a biaktiam tua utte'akammea, jaamola kotti taitek.
41 Baise wa nunuw rur yabat rab mamay yan yen naatu yara’ah nanane re tatab bai’etaw isan men karam, naatu uranane yabat rab tagurugurus.
42 Junako jume' sontaaom, jume' bwijrimtaka weiyaawame, am su'abaen junuen inime'e ka yeu bajumeka am saka'ane' betchi'bo.
42 Baiyowayah dibur etei rouw morob isan hiyakitifuw, men hikok boro hitataiy dones hitayen hitabihir.
43 Taa ju'u, jume' sontaommeu yo'owe, junama'a juka' Paplota jinne'ubaeka, intok aapo, inime'e ka aet am sawek. Ala aapo nesawek, jume' a bajumeme, bwiau yaji betchi'bo, bat ba'au bem wattine' betchi'bo.
43 Baise baiyowayah hai orot gagamin i Paul tiyawas imih baiyowayah abisa hinot hio i eotanih, naatu iuwih eo, “O yait itaiy isoso’ob wan kukununuw kure kutaiy kwen dones kuyen.
44 Intok junama'a jume' waatem, inimmet cha'aka junama'a kuta kanoapo kuta kottiammet oo kuta reebeimmet, oo watemmet yeu am kat saek. Junuen san si'ime, kaabe be'eeka kaita bichaka, waki bwiau yeu yajak.
44 Naatu afa i boro uf hinare wa rab tatagurugurus rebarebah afe’eh hinayen hinataiy hinarun.” Aki iti na’atube asinaf etei yawasi ataiy an dones yan ayen men yait ta morob. Wa tafofor hire au dones tetataiy|alt="shipwrecked people making for shore" src="cn02045B.tif" size="col" loc="Act 27.44" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="27.44"

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 27, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.