Marcos 9

Yaqui NT (YAQ_TBL) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Intok juchi intok, inen ameu jiia: ―Lutula wee'po ―tiia―, inim waate aane, juka' Lioj nesawamta utte'awakamta, a'abo ko'om yebijnemta bitneeme, kee kokkokai, inim ket jiapsaka a' bitne ―tiia.
1 Jesu sabuw iuwih eo, “Turobe a tur ao’owen kwa afa iti kwama’am boro morobo’e yawas kwanama’am maramaim God ana aiwob fairin boro nanan kwana’itin.”
2 Busan taewaita simsuk intok, ju'u Jesus, juka' Peota intok juka' Jakoobo' teamta intok juka' Joanta, bempolaim yeu nuk sikaa, omot bicha, bwe'u kawiu, jikau im ja'amuk. Junama'a intok, aapo ju'u Jesus, bempo'im bichapo, ta'abwisi bittuk.
2 Veya etei six sasawar ufunamaim Peter, James naatu John, Jesu buwih bairi akisihimo hiyen hin oyaw tafantoro’ot hitit. Nati’imaim matah yan hi’itin Jesu ana yumat botabir.
3 A' tajo'owa intok, kaupo tosai sapam benasi, unnaa beojkosia tosaisia machiakan. Intok inim bwiapo kia jabe juni'i, tajo'orim baksia'atek, kaibu junuen tossaalaisi am basuane.
3 Naatu ana faifuw hina hikwes anababatun, men karam tafaramamaim orot babin ta na’atube tasouwen hitikwes.
4 Junama'a intok, ju'u bat naataka, Liojta betana, yeteu noktuawame, Eliaj teame, intok ju'u Moiseej teame, ket ama yeu machiak. Intok Jesujtamak nau etejok.
4 Nati’imaim Elijah, Moses hairi hirerereb Jesu bairi hibat hio’o bai’ufununayah nah tounu hi’itih.
5 Junak intok ju'u Peeo, Jesujtau: ―Tu'isi ne allea achai ―tiia―, itom inim ane' betchi'bo ―tiia―. Tu'i ean, itepo inim baji ili juya karim yaaka'ateko, senuk ee betchi'bo, senuk intok Eliaj teamta betchi'bo. Intok Moiseejta betchi'bo, ket seenuk.
5 Peter Jesu isan eo, “Regah aki bairi tanan i gewasin maiyow, aki boro sis tounu ana wowab, ta o isa, ta Moses isan, naatu ta Elijah isan.”
6 Bwe'ituk ju'u Peeo, womtilataka, kaita nok machika junuen au jiian.
6 Nah tounu hai bir ra’at Peter tur erekasiy auman eo kwanekwan.
7 Naamu intok amet ko'om yejteka am roptak. Junama'a namupo intok senu jiawai jikkajituk: ―Ini'i juna'a, ju'u in yoemia ―tiame―, tu'isi in nake'u, enchim nok jikkajinee'u. ―Junuen jikkajituk ju'u jiawai.
7 Naatu sakuk earuw na ana youninamaim tarsumih naatu sakuk wanawanan orot fanan hinowar eo, “Iti i ayu Natu au yabow, tain kwanarub nao kwananowar!”
8 Junama'a intok, seej chukti, kaita'po taawak ju'u naamu. Junak intok bempo, naj bitchuka juni'i, kaabeta intokim naa buusti bichak, taa Jesujta jiba, aapolaik ama weekamta.
8 Naatu matah doda iwa’an hibat hibinuwanuw men yait ta hi’itin, baise Jesu akisinamo bairi hibatabat hi’itin.
9 Junae kauta betana intok ko'om sajaka, ju'u Jesus, bem bichaka'uta, kaabeta am etejoriasaeka am tejwak. Taa juka' emo benasi yoemta, kokolam nasuk a' jiabijtesuko, junak ju'ubwa, bem bichaka'uta am etejosaen.
9 Oyawane hire hinan auman abisa hi’itin isan Jesu tur fokarin maiyow eofafarih eo, “Men yait ta ana tur kwana’owen kwanama’am Orot Natun morobone namisiribo.”
10 Intok junuen bem tejwawaka'po aman, junaka'a bem bichaka'uta, bem jiapsipo jiba a' jipueka, bempola jiba a' ju'uneyyan, intok, juka' ame benasi yoemta, kokolam nasuk a' jiabijtenee'utat ameu nokwakamtat, junaet ka ju'uneaka, jiba aet emo temaen.
10 Jesu abistan eo i fanan hibai, baise morobone misir maiye eo anayabin hikasiy taiyuwih hima hibabatiyih.
11 Junak intok bempo, juka' Jesujta temaek: ―Jume' itom maejtom intok, tiian, jaisa tua jiubaeka inen jiia, a' utte'a tiia, juka' Eliaj teamta bat yebijne'po ―ti a' temaek.
11 Imaibo Jesu hibatiy, “Aisim Ofafar bai’obaiyenayah hio Elijah i boro wan nan?”
12 Aapo intok ju'u Jesus: ―Lutula wee'po ―tiia―, ju'u Eliaj teame bat yebijne. Juna'a intok, inim ama be'emta, aapo a' tu'uteka a' tu'u ya'ane. Taa jum Liojta ji'osiampo, juka' emo benasi yoemtat betana ket senu weeme ama ji'ojtei, juna'a intok, junau, tu'isi jiokot machine, intok kaita'po a' bittune ―tiia―.
12 Jesu iyafutih eo, “Kwanaso’ob Elijah i wan Roubininenayan orot aunan i’iyon na sawar etei yabuna, baise aisimamih Bukamaim hikikirum hio, ‘Orot Natun nanan i boro hinakwahir naatu bai’akir gagamin na’in nab.’
13 Taa ju'u Eliaj teame intok, jaibu yebijsula, junau intok, si'imetam au yaak, ji'ojteita aapo'ik betana junuen a' teuwa'po amani.
13 Baise a tur ao’owen, Elijah i marasika na naatu sabuw hai kokomaim yawas kakafin maiyow isan hisinaf mi’itube Bukamaim eo na’atube.”
14 Intok watem a' majta'ummeu yepsaka, bempo'im nape konila, yoemrata bu'uuk ama anemmeu yepsak. Intok waate bem maejtom, jume' Krijtota majtimmak emo nok bwijlame.
14 Hire hinan ana bai’ufununayah afa bairi hibita’imon ana veya sabuw hiru’ay hi’a’ar bebera’uh hi’itih. Naatu Ofafar bai’obaiyenayah afa auman hina hibusuruf bairi higam.
15 Junak intok, si'ime ju'u yoemra ama aneme, Jesujta am teaka a' suum eiyaak. Junak intok a' tebotua betchi'bo au bicha tennekamme.
15 Sabuw hiru’ay Jesu hi’i’itin ana veya hifofofor men kafaita naatu hinunuw hin hibai ana merar hiyi.
16 Junak intok ju'u Jesus bempo'im temaek, a' majta'ummak, jitat amemak am nok nassua'po.
16 Jesu ana bai’ufununayah ibatiyih, “Abistan isan bairi kwagamigam?”
17 Senu intok, inen ama a' yoopnak: ―Yee majtame ―ti au jiakai―, in yoemia ne eu nu'upak. Bwe'ituk ini'i, juka' bebeje'eri, ka tu'i jiapsita eerita a' jiapsipo aane. Junae betchi'bo intok ka a nooka.
17 Orot ta kou’ay wanawanan iya’afut eo, “Bai’obaiyenayan ayu au kek abai ana o isa, anayabin afiy kakafin iwanasum awan bofafaren tur men eo’omih.
18 Juna'a intok, kia jak juni'i, bwiapo naas au a' ro'a ro'aktatua. Intok tenpo sosomo'ochiakai. Intok tu'isi au tam kukume. Intok che'ewasu taka waake. Nejpo intok em majtimmeu a' tojakan, pa'akun yeu a' bepriasaekai. Taa kati'im a pa'akun a yeu a' bepriak.
18 Naatu afiy kakafin kaun eyey ana veya ebai erouw me yan ere awan fusifusin ekubar naatu wan eyob takitak tebiwa’an naatu an uman etei’imak tewowofaf. Ayu a bai’ufununayah afiy kakafin nuninamih auwih, baise men karam hitasinaf.”
19 Junak san ju'u Jesus inen am yoopnak: ―Ini'i yoemra, tua kaita a suale ―ti ameu jiakai―. Jaisa inim jiba nee emomak an machian, intok jiba inim jiokot nee ino bit i'a ja'ani ―ti ameu nattemaek. Junaka'a intok, junuen ko'okoemta au a' toji nesaen.
19 Jesu iuwih eo “Kwa iti boun ana sabuw ayu men kwabitutumu, mar boro bai’ab bairi tanama? Ayu boro men manin kwa bairit tanama tanabow? Kek kwabai kwana aitin.”
20 Juna'a usi'o'ou intok sep aman au tojiwak. Ju'u bebeje'eri ka tu'i jiapsi eeri, usi'o'outat aneme, Jesujta ta'aakai, sep juka' usi'o'outa bwiapo au jibeptuak. Intok naas au a' ro'aktituan. Tu'isi tenpo somo'ochiakai.
20 Kek hibai hina Jesu biyan hitit, afiy kakafin nuw Jesu i’itin ana veya kek busuruf an uman duduwar rab naatu me yan re rab firur awan fusifusin kubar.
21 Jesus intok a' achaibeu nattemaek: ―Jakwoo naatekasa a' junule bena'atiakai. Juna'a intok: ―Kia ili a' usituka'po naateka ―tiia―.
21 Jesu kek tamah ibatiy, “Iti kek sawow maninaka bai ma?” Tamah iya’afut eo, “Tasiyar ana mareika sawow bai,
22 Jue benasia intok ju'u bebeje'eri ka tu'i jiapsi eeri, a' jiapsipo aneme, tajipo au a' jimmaatua. Intok kia ba'apo juni'i, bat batte ama a' meme'a. Taa empo a' jinne'u'uteko, itom jiokoleka, itom ania'e ―ti au jiiak.
22 matan fufur asabuninamih ebai en wairaf wan eyey naatu harew yan ere’er, baise o baiyawasin isan isa nakakaram na’at basit kwiwanbabanu baibais kwiti.”
23 Junak intok ju'u Jesus: ―Em inen neu jia'apo, “Empo a' jinne'u'uteko”, ti em neu jia'apo. Che'a juni san, empo em jiapsipo, Liojta suale'eteko, a jinne'utu. Bwe'ituk si'ime wa'a a' jiapsipo a' sualeme, kaita aawas aayuk ―tiia.
23 Jesu iya’afut eo, “Karam, o inabitumatum na’at sawar etei o isa boro hamehameh maiyow hinamatar.”
24 Junak intok, usi'o'outa achaiwa, kia bwan nok jeelaika: ―Ana'a suale ―tiia―, taa netche'e ania'e, che'a yuma'isi in jiapsipo che'a in a enchi sualne' betchi'bo ―ti au jiakai.
24 Kek tamah mar ta’imonamo iya’afut eo, “Ayu abitumatum baise kwibaisu au baitumatum tafan kuya’abar era’at.”
25 Jesus intok, juka' bu'uuraata, bu'uuk au bicha katemta bichakai, juka' bebeje'eri ka tu'i jiapsi eerita, usi'o'outa jiapsipo wajiwa katekamtau, omti nokpo, inen au jiiak: ―Empo, bebeje'eri ka tu'i jiapsi ―tiia―, inika'a usi'o'outa ka a noktuamta, intok ka a' jikkajituamta, pa'akun aet yeu weye'e. Intok ka intok a' jiapsipo aet kibakne ―ti au jiiak.
25 Jesu sabuw i’itih i hina yaten hiyey, imih Jesu afiy kakafin isan tur fokarin maiyow eaf iu, “O afiy tain gugurin awa gugin au’uwi kek biyanamaim kwihamiy kutit naatu men ina’intabir inarun maiye!”
26 Junak intok ju'u bebeje'eri ka tu'i jiapsi eeri, junae jiapsipo betana pa'akun yeu weyeka, juka' usi'o'outa tu'isi chaituan. Intok naas au a' wiiktuan. Intok mukiata benasi taawak. Juebenak intok, junuen ama a' bichaka, “Muukuk”, tim jiian.
26 Afiy kakafin iwow itarakouw kek busuruf an uman duduwar rab, naatu afiy kakafin rauwatait bihir kek re imamayay in, naatu sabuw hinot i morob hirouw.
27 Taa ju'u Jesus, mampo a' bwiseka, a' yechaka, intok sep kiktek.
27 Baise Jesu na ofere kek uman bai ibais imisiruw misir.
28 Junama'a intok ju'u Jesus, senu jo'arapo kibakeka, junama'a intok aapolaik, jume' a' majtim inen a' temaek: ―Jaisaakai tua, itepo ka a pa'akun yeu a' beebak, juka' ka tu'i jiapsita ―tim a' temaek.
28 Nati ufunamaim Jesu bar wanawanan run naatu ana bai’ufununayah wa’iwa’iramaim hibatiy, “Aisim aki afiy kakafin men anun titamih?”
29 Aapo intok inen am yoopnak: ―Ini'i weeme ―tiia―, ka kia jachin juni'i pa'akun a yeu a' beepne. Bwe'ituk pa'akun yeu a' bepriabae'eteko, intok che'a a' yo'ori betchi'bo, ka ji'ibwaka, ka je'eka, intok Liojtau bicha a' nokriakai ―tiia.
29 Jesu iyafutih eo, “Men abistanamaim boro sawar iti na’atube hinamataramih, baise yoyoban akisinamo.”
30 Junama'a yeu sajaka intok, bwiara Kalilea' tea'po ama wa'am sajak. Jesus intok, kaabem am ju'uneyya'ii'an.
30 Jesu ana bai’ufununayah bairi nati efan hihamiy, i hibusuruf Galilee wanawanan hiremor hin. Jesu men kok sabuw etei hitaso’ob i menamaim hinan.
31 Bwe'ituk juka' ame benasi yoemta, a' me'eneeme mampo su'u tojinaa'u, intok junuen ya'asuako, baji taewaita weyeo, jiabijtene. Inika'a weemta am majtaka, kaabeta intok naa buusti a' ju'uneyya'ii'an. Taa a' majtim jiba a' ju'uneyya'ii'an.
31 Anayabin i ana bai’ufnunenayah bi’obaibiyih. Naatu ana bai’obaiyenamaim iuwih eo, “Orot Natun boro hinabonawiy gawan umahimaim hinayai naatu hina’asabun namorob, veya tounu ufunamaim boro namisir maiye.”
32 Taa juname'e intok, inie nokit, ka ju'unean. Intok a' temaineeka juni'i, emo a' tiutuan.
32 Bai’ufnunenayah iti tur bi’obaiyih naniyan men hibai naatu baibatiyin isan hibir.
33 Junak intok, bwe'u jo'ara, Kapernao' tea'u yajak. Junama'a intok, jo'arapo aneka, Jesus inen ameu nattemaen: ―Jitasa eme'e bo'ot, jitasa nau etejosakan.
33 Imaibo hina Capernaum hitit, naatu hirun bar wanawanan hima’am Jesu ibatiyih, “Efamaim tanan kwa abisa isan kwagamigam?”
34 Taa bempo intok ka'a yoopnak. Bwe'ituk jum bo'ot, bempo'im nasuk, jabeta che'a ama yo'o ya'atune'po aman, naas emo aet temae sakan.
34 Baise fanan men hiya’afutimih, anayabin efamaim hinan i taiyuwih higam yait i orot gagamintoro’ot.
35 Junak intok ju'u Jesus, yejteka, jume' woj mamni ama wooi a' majtimmeu chaaek, intok: ―Emo tana ―tiia―, seenu, emou au yoo'eeyabae'eteko, juna'a, si'imemmet chukula weene. Intok si'imem nesauta jooriane ―tiia.
35 Jesu mare ana bai’ufnunenayah nah 12 eafih hina biyan hitit naatu iuwih eo, “Yait wan bai’iyonamih, i taiyuwin boro nan uftoro’ot nabat, sabuw etei’imak isah ni’akir nabow.”
36 Ili usita intok, bempo'im nasuk bichapo kechaka, chukula intok a' maammea a' ibaktakai: ―Kia jabe juni'i ―tiia―, in teampo, inien ili usim mabetakame, che'a tu'isi kia nee mabetne. Wa'a intok nee mabetakame, che'a tu'isi kia nee a'abo bittuakamta mabetlatune ―tiia.
36 Naatu kek bai na nahimaim iu bat, uman kek tuwabunamaim rauwabon naatu eo,
37 — ausente —
37 “O yait ayu wabu’umaim kek gidigidih inabuwih hai merar inayiy, ayu au merar kuyiy, naatu o yait ayu au merar kuyiy, men ayu akisu au merar kuyiy baise yait ayu iyunu anan auman ana merar kuyiy.”
38 Ju'u Joan intok: ―Yee majtame ―tiia―, senuk te bichak, bebeje'eri ka tu'i jiapsita e'erita, watem jiapsimpo anemta, em teampo ameu nokaka, pa'akun yeu am bepriame. Junaka'a intok, ka itomak a' weama' betchi'bo, katte junuen a' ansaeka ta'a tejwak.
38 John eo, “Bai’obaiyenayan aki orot ta o wabimaim wagabur kakafih nununih ai’itin naatu a’otan, anayabin i men it ata kou’ay orot ta’amih.”
39 Junak intok ju'u Jesus: ―Katem au suua ―ti ameu jiiak―. Ake'em a' su'u toja'em. Bwe'ituk kaabe aane, sep ka tu'isi net nokbaaneeme, neae aman intok in team teuwaaka, senuku au tu'uwatunemta, ka kia jabe juni'i a' joaka au a' yaakame ―tiia―.
39 Jesu iya’afut eo, “Orot men kwana’otanimih! Orot yait ayu wabu’umaim ina’inan nati na’atube esisinaf boro men karam nati bowabow ufunamaim ayu isau tur kakafih na’omih,
40 Bwe'ituk si'ime wa'a, ka itom beje'eka aneme, itomak eaka aane.
40 anayabin orot babin yait men it isat ibiwosai, nati it nowat.
41 Intok kia jabe juni'i, nee teuwaaka enchim ba'am mikaka'ateko juni'i, Krijtota betana enchim atteari'po, juname'e, lutula wee'po, Liojta betana tu'uwata mabetne.
41 Anababatun a tur o’owen, orot babin yait ayu wabu’umaim o harew it kutomatom anayabin o i ayu nowau, i turobe ana baiyan boro nab.
42 ’Intok inime'e, nee sualeme betana, kia jabe juni'i ka tu'ik am ya'ane' betchi'bo ameu noka'ateko, che'a tu'i ean, juna'a, tetata kutanaapo aet suma'awaka, baweu ko'om a' jimaatune'po.
42 Naatu ayu au bai’ufununayah hai baitumatum kikimin, orot yait nan hai not nabi’afiy, gewasin nati orot i boro sikan aumor hita’utan taiyan hititaiy tare.
43 Intok em maamea, ka tu'uwata ya'abae'eteko, intok junae betchi'bo, jiba yuu taji beete'po enchi antuaneemta, che'a tu'i ean, juname'e mamam chuktituko. Taa ka che'a wooim mamaka, jum tajita ka tutuke'po jiba yuu beete'po ka yej ean.
43 O uma nabonawiy bowabow kakafin inasisinaf na’at, ku’afuw kwisaroun! Uma rounawat ma’ama wanatowanamaim inarur i gewasin, men basit uma rou’abaka itan efan kakafin wairaf wanatowan wan itayen,
44 Intok ket jiba junalensu, em wokimmea, jakun bicha sikaa, aman ka tu'uwata ya' betchi'bo, che'a tu'i ean, junaka'a wepul wokim chuktituko, taa ka che'a wooim wokeka, jum tajita ka tutuke'po jiba yuu beete'po ka yej ean.
44 motamot hita’ani naatu wairaf wanatowan in etoto’ab ta’arahi.
45 — ausente —
45 Naatu a nabonawiy bowabow kakafin inasisinaf na’at, ku’afuw kwisaroun! A dubon ma’ama wanatowanamaim inarur i gewasin, men basit a rou’abaka inan efan kakafin,
46 Intok ket jiba junalensu, em pusimmea em bichaka'u, ka tu'isi enchi eetua'ateko, che'a tu'i ean, juname'e wepul pusim yeu am wikeko, bwe'ituk che'a tu'i ean, Liojta nesawau si'imeta kateka'u, wepu'ulaim puseka ama kibakeka'ateko, taa ka che'a wooim puseka, jum tajita jiba yuu beete'po yejnee.
46 motamot hina’aani naatu wairaf wanatowan in etoto’ab na’arahi.
47 — ausente —
47 Naatu mata nabonawiy bowabow kakafin inasisinaf na’at, kukubai kwisaroun! Mata ta’imon God ana aiwobomaim inarur i gewasin, men basit mata rou’abaka hinisrouni efan kakafinamaim inare,
48 Junama'a intok, jakwoo juni'i tajita ka tutuke'po ama anne. Junama'a intok bem takaa, jiba yuu ama anne. Intok ket bwichiam jiba auka'po benasi machine. Inime'e junen ama anne. Jum bwichiam jakwoo juni'i ka kokko'po. Intok jum tajita jakwoo juni'i, ka tutuke'po.
48 nati’imaim
49 ’Bwe'ituk si'ime jume' nee sualeme, jiokot emo bitne, kia taji rupaktiatae, senuk sassaawa'a benasia, wakasim peutame, si'imekut on si'itawa benasia. Taa junae, jiokot emo bitnamtae, jiapsi tu'utenamta jajamne. Intok Liojta enchim yo'orine' betchi'bo.
49 Sabuw etei’imak boro wairafamaim na’arahih narusouwih hinan riyabe hinamatar.
50 Bwe'ituk juka' bwa'amta kiawata mak betchi'bo, ju'u oona tu'i. Taa juka' onta, on kiawata ka jipue'eteko, jitaesa cho'okosi a' ya'anee juka' onta. Kiali'ikun san, juka' onata jum bwa'aa'po, a' tu'ireaka'a benasia, eme'e juni'i ket junalensu, tu'isi em nau jiapsaka, watem enchim emou a' suawa'une' betchi'bo enchim bichaka emo benasi bem jiapsine' betchi'bo. Intok yanti jiapsiwame emot naas aune.
50 Riy i gewasin baise naniyan nabi’en boro men karam hiniwa’an naniyan namatar maiye, imih kwa i riy wanawanamaim nama, saise taituwa bairi boro tufuwamaim kwanama.”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 9, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.