Lucas 4
Weneya Totono Keraisu Yesunomo (WIU) vs AAI
1 Yesupa Epetane Yomini oneke awia tagatapeneya mea Yodane ue tewitikoa pekeneya. Nipa Epetane Yominiyo Yesu ali piamene ta ludu aua yakaka ta pataka padeka noi kakoa (40) ponaka toa eida pima yakeneya.
1 Jesu biyan tutufin etei God Anun Kakafiyin karatan Jordan harewane matabir yen naatu Anun Kakafiyin i’unawiy in Judea arar yan tit.
2 Eida pima yakaka Setanu nokome likoa enekala taneya. Enipete-menepa nee nakileka toametekoa enika pima yawa wipitikomepa one kobume tuaneya meaneya.
2 Nati’imaim veya etei 40 bay en ma’am ufunamaim bayumih morob. Naatu nati ana maramaim Demon Mowan na routobon itin,
3 Kobu tokale meaneya Setanuyo nokome likoa enekome okome ne Akolaline mana tadekalepa nipa i piko kue wanepa neke noateko palawe wane latiano ta-kale okome
3 eo, “O i God Natun na’at, kabay iti ku’uwih tebotabir rafiy tematar ku’aa.”
4 Akolaline bokuke eya wa wia mekaneya pikono yaka. Mea kawadetepa pa nee-kama moa noameamene wa wia mekaneyano, wini okole toamou wa Yesuyo akeneya.
4 Baise Jesu iya’afut eo, “Buk Atamaninamaim hikirum hio, ‘Orot men bayumaim akisin niyawasimih.’”
5 — ausente —
5 Naatu Demon Mowan Jesu i’unawiy maiye hiyen hin koun yan bat, imatanubamo tafaram tutufin etei itin.
6 — ausente —
6 Naatu Demon Mowan eo, “Ayu boro fair etei o anit naatu tafaram ana aiwob auman boro anit. Anayabin etei’imak ayu hitu, ayu orot yait arurubin boro i anitin nab.
7 Anu kawane witipitake kowitikalepa enika eniya peya ne yameouno ta wa likoa enekale okome
7 Imih O ayu inakwakwafiru na’at, iti sawar etei boro o nowamih anit.”
8 Akolaline bokuke eya waka wia mekaneya pikono, yaka. Neke Ali Muno Akolalike odene nate wene piitikoa kowitamene. Losule tikilepa onekele odene takoa tamene wa wia mekaneya pikono, wini okole toamou wa Yesuyo akeneya.
8 Jesu iya’afut eo, “Buk Atamaninamaim hikirum hio, ‘A Regah a God akisinamo inakwafir isan inabow.’”
9 Nitikale Yesu Yerusaleme take aua pome tobou losu yapu munoke moa kakakome okome ne Akolaline mana tadekalepa nipa ita kawa keti tiga-na.
9 Naatu iban maiye Demon Mowan Jesu bai nawiy hin Jerusalem hitit, hiyen hin Tafaror Bar tafantoro’ot bat naatu iu, “O God Natun na’at, kukununuw kura’iy.
10 Neekepa Akolaline bokuke eya wa wia mekaneya pikolo tekene ni uku.
10 Anayabin Buk Atamaninamaim hikirum hio, ‘God boro ana tounamatar na’uwih hinatafafari,
11 Nitikale ne tugoa ogo eya nakaya tokale kini yoname lekanamoi.
11 umah yanamaim inare hinabuwi, boro men kabay a narab natakakirimih.’”
12 Setanuyo nimo okale Yesuyo okome neke Ali Muno Akolali likoa enameamene wa wia mekaneya pikono, wini okole toamou wa wakeneya.
12 Baise Jesu iya’afut iu, “Buk Atamaninamaim hikirum hio, ‘A Regah a God men routobon initinimih.’”
13 Nitaneyake Setanuyo padele padele ta-la wa likoa enoai toa teko tokale naniko wa likoane enou wa tewitikoa pekeneya.
13 Demon Mowan routobon ta ta Jesu bitin ufunamaim itumar tabaratait tit mar kafai ufunamaim bat.
14 Yesu Galili take wakapeane pou wa Epetane Yominine tele patu kautakoa kakome pekeneya. Nitaneyake one toma pekenemo eni ta piko peyake oa pupitikaneya.
14 Imaibo Jesu God Anun Kakafiyin ana fair bai auman matabir na Galilee tit. Ana tur ra’at tasasar tit tafaram nati sisibinamaim hima’am etei’imak hinowar.
15 Nipa losu yapu kaka toa Akolalinemo olaukama pokaka peyame imopa i okono yakatoe wa one kei pia kakeneya.
15 Kou’ay Bar wanawanan run bi’obaibiyih sabuw etei’imak tur hinonowar, hifai hibora’ara’ah.
16 Yesu one tubetekane take Nasarese take pome mepaneya. Eida koo mea pupu toamene-pete one tanele tokome losu yapu pome Akolaline agale oi moademe kamokakale
16 Jesu remor na Nazareth tit, bar merar i ma rara’atamaim, Baiyarir ana veya matanfufur isisinaf na’atube, in Kou’ay Bar run, Buk ta baiyab isan misir.
17 panagome Aisaiayo wia mekane boku ina wa moa metaneya. Nitikale moa eya agale wia mekaneta tuku toa lewea enekome oi motokome okome
17 Naatu dinab orot Isaiah ana buk hibai Jesu hitin, bai rusasar tur iti na’atube hikirum inu’in ana efanamaim tit.
18 Ali Muno Agono Yomini nooke awinoka. Nipa eya toma pomotoa no moa kakakome toka. One epetane agale ponopeneya-kiti oane meane ni poo yapu pitiki-kiti kini yapu pamele tokono poe wane oane ni leneta lianeya meki-kiti kini lenetame enamele tokono enoe wane oane ni wene moa kautakaneya meki-kiti wene yapetekakuno poe wane oane
18 “Regah Anun Kakafiyin i ayu wanawana’umaim ema’am,
19 ni Ali Muno agome one ali atoa toa moateka oi meane tomotoa no moa kakapika wa papete wia mekanemo Yesuyo oi moa kakeneya.
19 Naatu anakurereb sabuw hinanowar
20 Eni oi mootokoa kakome Yesuyo boku ewetetekoa losu yapu yopiane ago ete wa metekome witipitoa meaneya. Nitikaka losu yapu mekoi peyame one nepikoa pianeya.
20 Jesu buk itakum orot kaifenayan itin i mara’iy. Sabuw Kou’ay Bar wanawanan hima’am etei’imak matah hito’ab Jesu hi’itin kikin.
21 Nitikoli okome wini oi moane metekounakale opi taatekako. Kime yakakoa mekika taatekako wa okale
21 Baise Jesu misir busuruf sabuw hai tur eowen eo, “Tur iti aiyab kwananowar i boun na iturobe.”
22 peyame koniyo agalepa ina to̱awea oko wa one kei pia kakeneya. Nitoa wene kainya pianeya kakete ekete i agopa Yosepene mana agomeke imopa i oko-la wa oa kakeneya.
22 Sabuw etei’imak nati’imaim hima Jesu eo hinonowar hio, “Turobe iti orot ana tur i gewasin.” Naatu tur mumunin bitan eo hinonowar isan hifofofor, naatu taiyuwih hibatiyih hio, “Iti orot i Joseph natun?”
23 Nitikoli okome kini pedoa ikina agale no-pala to̱opitikakete eya wa oi. Dokosago pinali neke wa latekamene wa oa ni eya waka oa toi. Kapaneame take neme toma pekenemo totome yakakole-kiti neke pine take ikaka toa ta wa no-pala oi.
23 Naatu Jesu iuwih eo, “Binan tur gewasin matan fufur sabuw teo’omaim boro kwana’uwu kwanao, ‘Adanafur ana orot, taiyuw kwiyawasi.’ Naatu iban boro kwana’uwu maiye, ‘Capernaum ma bow bigan tanonowar na’atube, iti ana bar ana meraramaim nabow tana’itin.’”
24 Nitoino, kipala i ukumo yakoe. Akolaline agale to̱awea akakagopa one take yename one makutukoa motikileka toamiki.
24 Jesu iban maiye iuwih eo, “Anababatun a tur ao’owen, dinab orot ana bar ana meraramaim boro men ana merar hinay hinabaimih.
25 Nimini ukuno yakoe. Akolaline agale akane ago Ilaida Iserele take mekakoa mali teboloke ta pitamoa wa mali tuyono takaka tiginalo ta wete pitameneyake kobu igi mati nokoa kakeneya. Nitane-pete Iserele take nepo atoa peya mati meaneya.
25 Naatu tur anababatun a tur ana’owen, Elijah ma’am ana veya’amaim kwafukwafur maumurih na’in Israel wanawanan hima’am afow matar. Nati ana veya’amaim kwamur etei tounu naatu sumar six na’atube toun men yar, baimar kakafin na, nati tafaram wanawananamaim bar merar etei’imak bay i’en.
26 Einapete Akolaliyo Iserele nepo meane atoa-kiti pa memotoa Ilaida pa wa wetekakomepa mone Saidone ta liti piane Sarepase take meane nepo atoa odene auapeano pa wa wetekaneya.
26 Nati ana veya’amaim God men Elijah iyafar Israel wanawanan kwafur babin ta ibaisimih, baise Sidon wanawanan Zarepat bar meraramaim kwafur babin ta’imon ma’am isan God iyafar in tit baibais itin.
27 One agale akane ago Ilaida Iserele take mekakoa one eni take kedime nakene ali atoa kainya mati meaneya. Nitaneyake Ilaidayo one ta pine yene odeneka latekameneyake mone Siria take ago Nemane latekaneya wa Yesuyo akeneya.
27 Naatu dinab orot Elisha ma’am ana veya Israel sabuw moumurih maiyow kokom ani’anih hima’ama men yait ta na Elisha iyawasimih, baise tafaram Syria orot wabin Naaman akisinamo na Elisha iyawas.”
28 — ausente —
28 Sabuw Kou’ay Bar wanawanan hima iti tur hinonowar ana veya, yah wanawanan so’aso’ar yen higagamat,
29 — ausente —
29 himisir Jesu hibai hitain ufun hitit, bar merar hitumar, hiyen fan tafan hibat hitarouw fan tare’emih hiwa’an, anayabin bar merar i fan tafan hiwowab hima’am.
30 — ausente —
30 Baise Jesu sabuw rau’ay gagamin hibatabat umah aren sorabon hai foun remor tit in.
31 Nitimotokome Galili ta pikoka Kapaneame take keti ko̱a pome mepaneya. Eida mekomepa ko mea pupu toamene-pete Akolalinemo i i wa eni yene olaukoa kakeneya.
31 Jesu na Galilee wanawananamaim bar merar ta wabin Capernaum imaim tit, Baiyarir ana veya run sabuw i’obaibiyih hima hinonowar.
32 Nitikale ekete agale pinagome i okono yakatoe wa ka̱ oa kakeneya.
32 Sabuw etei’imak hifofofor men kafaita. Anayabin ana tur eo i tur anababatun naatu fairin.
33 Einata einapete poane ipono awitaneya meane ago losu yapu mekome agale telo okome okome
33 Nati Kou’ay Baremaim orot ta wagabur iwan demon kakafin anababatun auman na run ma’am, fanan aumetawat na’in iwow eo,
34 Nasarese Yesu nepa toto mekota edade noka-pe. Toto wiade noka-pe. Nepa Akolaliyo one wa takoa moa kakapiane ago toko-la wa ta̱yo ootapekale Yesuyo ipono kikoa okome okome agale wia te̱iano,
34 “Hei! Aki isai abisa inasinafumih kunan? Aki gurusi’imih? Jesu Nazareth mowan. Ayu aso’ob. O i yait, O i God ana tur abarayan Orot Kakafiyin.”
35 wini ago tewitikoa wete takoa pa-kale einago ali atoa pake moa pitikatekoa wa padele toameneya takoa pekeneya.
35 Jesu wagabur mowan kwarartatab eo, “Yate inbainub orot biyanamaim kutit!” Wagabur mowan sabuw nahimaim orot itaiy re tabaratait tit, men isan abisa ta sinafumih.
36 Nitikale enekete peyame oote tekete ekete one oko agalepa edane agale patu. Agale pinagome i okono, Akolaline tele patu kautakoa kakomepa takoa poe wa okolo ipono-kitameka yakoa takoa pokala tiki wa ka̱ oa kakeneya.
36 Baise Sabuw etei’imak hai baifofofor ra’at, taiyuwih hibabatiyih hio, “Iti orot ana tur i fair kwanekwan. Ana onowaten naatu ana fair auman iti tur eo demon kakafih biyunih i hitit!”
37 Nitaneyake one tanemo ta piko peyake oa pupitikatapeneya.
37 Naatu Jesu abisa sisinaf isan ana tur tasasar tit tafaram nati hima’am wanawanan etei hinowar.
38 — ausente —
38 Jesu misir Kou’ay Bar itumar tit na Simon ana bar tit, Simon rawan babin sawow biyan fora’ab anababatun inu’in, sabuw Jesu hifefeyan baiyawasinamih hio.
39 — ausente —
39 Basit Jesu na babin inu’in sisibin tit bat sawow i’ari’ar naatu sawow babin biyanane tit, babin yawas misir bay bow eafusar itab hi’aa.
40 Lou pipokaka eya kuya yene tane ali atoa kini oya-laweme Yesu mekata aua nidikoa pokala tokoli yono pia latekamu taneya.
40 Veya re’er ufunamaim, sabuw sawow yumatah ta ta hibow hi’inu’in, turahinah hibuwih hina Jesu biyan hitit, sabuw ta’ita’imon butubutubunih etei’imak hiyawas.
41 Ipono-kitika ali atoa peya mati takoa pote kayo oa ekete nepa Keraisu Akolaline mana toko-la wa takoa pokoli agale wameneya poe wa Yesuyo kikoa akeneya. Nipa i agopa Keraisu tadeko wa wene tekete okoli ni akeneya.
41 Sabuw moumurih na’in auman biyahine demon kakafih hitit hiwow hio, “O i God Natun!” Baise Jesu demon awah bofafaren men karam boro hitao’rereb. Anayabin demon hiso’ob Jesu i Roubininenayan.
42 — ausente —
42 Martot auman Jesu nati bar merar itumar tit in efan ta nautanubinamaim akisinamo ma. Baise sabuw hinuwih hinan hititita’ur ana veya, bairi nati’imaim ma isan hi’otan.
43 — ausente —
43 Baise Jesu iuwih eo, “Ayu boro anan God ana aiwob isan tur gewasin bar merar afa’amaim auman anabinan hinanowar. Anayabin ayu nati bowabow isan God iyunu ana.”
44 Nitoapa Yudea ta ludu kutu pima yakome losu yapu kaka toa Akolalinemo oa mema pekeneya.
44 Naatu Jesu tafaram Judea wanawananamaim Kou’ay Bar etei run tit binan remor.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 4, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.