Mateus 12
Riosia Warijio Nayewani Ahpo Tisiwa Kaaweruma Tuuyewari (VAR) vs AAI
1 Piie taawe resipuniame taawechio Eesusia, tiiriko echitiachiami u'matoiopua ahpo ma'masitera ahjamao, ihji ma'masitewaraa cho'chorowame nokisiapaopua tiiriko pahchira koi'siriaipua okisikao.
1 Veya bai’ab na’atube sawar ufunamaim, Jesu Baiyarir Ana Veya sanabey wanawanah remor inan ana bai’ufununayah a himorob, basit sanabey afa hirut hikeb ro’oro’oh hibow hi’aa.
2 Nape parisero ti'tijoea wa'a nokisiopua pu'kao, chaanekapua Eesusio:
2 Naatu ofafar bai’obaibiyenayah hi’itih basit Jesu hi’u, “A bai’ufununayah ku’itih, abis tisisinaf i ata ofafar te’a’a’stu’utu’ub, anayabin boun i Baiyarir ana veya.
3 Eesusia wa'a chaanetiapao nehjiakapua pu'kao:
3 — ausente —
4 ¿Ki Riosi kaarirachi pakika paani iyoriwa ko'kakamepua, ahpo yeetoka inisia kipotekaopua tiame, pu'ka paanio tiopachi neeseriosiche reesiseniame, ko'komichio?
4 — ausente —
5 ¿Ki tetewakame eemea tiameo pu'ka Moisetaru Iyoterichio tiame chiiao, tiopachi pa'pamiratuameopua tiameo, itapiti yoorariopua, Moise nuurari resipuniame taawechioi, itapiti ki reesiseri yoorario?
5 Naatu Moses ana ofafar ta kwaiyab kwa’itin? Baiyarir ana veya firis terun Tafaror Bar teyayabuna men ofafar te’a’astu’ub? En.
6 Pu'ka resipuniame taawechiwichionia, aaata te'ta iyoriniame kahtiotinia pehjio, ki pu'ka tiopachi iyoriwachitia.
6 Baise boun i a tur ao’owen, sawar gagamin anababatun i na tit, men iti Tafaror Bar na’atube’emih.
7 Eemea epeche no'o te'ta machiyame enesaa, ki wa'a no'o chaanemii eemea i'ka ki reesisewaopua. Pahtiame enesaa eemea i'ka tiopachi iyoriniameo, pahtemii eemea tiamea, Ehkoriami Iyoterichi chiiaopua, Riosio eee cheeriachiopua: “Neeea, ki oowera itapiti meritiame oowewari no'o u'yepaka no'o iyorijeraninia; neeea aamo iikachikamera kaaweruma enepaniame, nakiyamenia, aamo aaataopua tesiwe e'remichiopua.” I'ka Ehkoriami Iyoteri chiia nokisiame enesaa eeme, kihta chaachapamii eemea, i'ka ti'tijoeri kihta ki kaawe nokayameo.
7 Buk Atamaninamaim i iti na’atube eo, ‘Kabeber i akokok men sibor.’ Kwa iti sawar yabin anababatun kwatasoso’ob na’at sabuw gewasih boro men kwatakusairih.
8 Neee Apoe Tijoe Tijoetukamea, neee wa'api iintokamepua pu'ka resipuniame taaweo, yahchakao.
8 Anayabin Orot Natun i Baiyarir Tamah anababatun.”
9 Eesusia wa'a tiirikochi o'inia u'matosaopua napawikarichi pakikapua wa'api mochiwachio.
9 Jesu nati efan itumar na hai Kou’ay Bar ta wananwanan run,
10 Wa'a tiopachiopua, wa'a tewitiapua piiripi tijoe sekachi chookopakame. Wa'aoi parisero ti'tijoea, itapiti wenejipuame tewinariapua Eesusio, chaachapaka pu'kao:
10 orot ta uman murubin ma’ama’amaim, naatu sabuw afa nati’imaim hima’am i ef hinunuwet Jesu gamin uwin isan, imih Jesu hibatiy hio, “It ata ofafaramaim Baiyarir ana veya orot babin boro taniyawas ai en?”
11 Nape Eesusia i'ka nayewaka nehjiakapua:
11 Baise Jesu iyafutih eo, “Bo o orot ta a sheep Baiyarir ana veya hub tare’er, boro itatain tayen o itihamiy ta’in tamorob?
12 ¿Ki wa'achi iintotarepu aaataai tísia ahpo nakiyame enesaaopua aaata tijoeo? ¿Ki epeche nateyame ohjoarepu ti'tijoea oowerua ki po'wachitia? Wa'a teeresoo resipuniame taawechioiopua, aaataai tijoe ku'yamea oowitiameoiopua, kihta ki kaawe tiiame ihsiamepua.
12 Orot ana yawas i ra’at kwanekwan men for na’atube’emih. Isan imih Baiyarir ana veya orot babin tanabibais i men tasisinaf kakaf ofafar ta’a’astu’ubimih.”
13 Wa'a cheesaopua Eesusia, chaanekapua chookopakameo:
13 Imaibo orot uman murubin isan eo, “Uma ku’otofair a’itin.” Naatu orot uman otofair naatu uman igewasin uman rounane na’atube matar.
14 Nape parisero ti'tijoea kaawe e'remitioiopua Eesusi kaawe iintoriao, Eesusi meripuame ahpo kateweriapua wa'a puuyasao.
14 Basit Pharisee Jesu hihamiy hitit ufun, rabin morob isan hiyakitifuw.
15 Eesusia i'ka noonoimia nane'resaapua, sewinachi siimpatiapua waikao, muuwaeme taamo pukamina nokisiniame ahjama. Eesusia ahpo pukamina nokisiameo, ki ookapi sautesiapua.
15 Jesu rabinamih hiyayanuw tur nowar naatu efan nati ihamiy sa’ab in, sabuw rou’ay gagamin na’in hi’itin hi’ufunun bairi hinan, iyabowat hisawow hinan etei iyawasih.
16 Eesusia ahpo sauteriao, ki aaata tuuyenuresiapua pu'kao, aatana ihsiriopua sauteriao.
16 Naatu eo fafarih eo, “Sabuw afa hai tur men kwana’owenamih.
17 Ihji Eesusi kaawe ihsika oiriaa, ehkoriami Riosi cheeria teetotiamepua, ehkoriami Isaia tewaniamechi Riosi cheeria, Ehkoriami Iyoterichio puuua, eee cheeriai Riosia:
17 Iti i abisa dinab orot Isaiah ana bukamaim kikirum na iturobe.
18 ¡Nee! Senawato yachamiitenia,
18 ‘Iti orot i ayu isau bowamih arubin,
19 Ihjia kaaweche nayewiame enemeripua ti'tijoerio,
19 I boro men nagam naatu boro men fanan aumetawat niwow;
20 Ihji no'o Taanaa, ki epeche erapatemapua aaata,
20 Sawasaw ririmih hikimow tere’er boro men na’abar faifiyen,
21 Wa'a pu'ka no'o Taana yawichituwachio,
21 Naatu sabuw etei hai not hai baitumatum i biyanamaim hinayai.’”
22 Wa'ao Eesusia, piiripi tijoe ni'o ki ma'chiriame u'yepatiapua. Ihji tijoea reemo apochi yahchapa wa'a teereriapua. I'kao Eesusia, reemo ma'chipasekaopua, saukame itipitekapua ki ma'chiriao, ni'ooi naewatekapua tiame.
22 Imaibo sabuw afa orot ta matan fim naatu demon awan gugin toun bububur ma’am hibai hina Jesu biyan hitit iyawas naatu misir tur eo naatu matan igewasin nuw.
23 Yooma i'ka wa'a iikame tetewakamea, tahpítikatia peenia erakokaopua, ahpo iinatukiapua chaachapaka:
23 Sabuw rau’ay gagamin na’in Jesu abisa iwa’an hi’i’itin hai hikasiy ra’at hio, “Iti orotom David uwan ta?”
24 Nape parisero ti'tijoea i'ka inamukapaopua, ahpo ihchi chaachaparepua:
24 Baise Pharisees hinonowar hio, “Iti orot demon enununih, anayabin demon hai ukwarin wabin Beelzebul fair itin, nati esisinaf.”
25 Wa'a ahpo chaachapopa ihchio, Eesusia chaanekapua pu'kao:
25 Jesu abisa hinotanot so’ob, naatu uwih eo, “Tafaram ta’imon hinakusib rou’ab namatar hinabiyow boro men manin hiniyowamih, naatu bar meraramaim o ain uf rara’amaim hinakusib hinabiyow hai ma boro hini’afiy.
26 Satanasia ahpo wa'api utewarie aaata reemo ma'chipame enesaa, ahpo wa'apichi nasiwame puuua. Wa'a tiiame enesaa, ¿ki ahpo wa'api me'yaka ihsiamepu? Ahpo wa'api merisaapua, ¿Aachin teeka teetotapua waikao ahpo yawichituao?
26 Imih Demon Ana Aiwob wanawananamaim hinakusib taiyuwih hinabiyow, i ana aiwob wanawanan ana fair boro naririm.
27 Eemea no'ooi, Weseu utewarie no'o ma'chipame teewasoopua reemoo, ¿ihtana utewarie ma'chipame reemo, aamo na'naritoamea naaju? Puuu aamo na'naritoao, Riosi utewarie ma'chipame enesoopua reemo ki Weseu utewarie, se'wi chaachapai no'o wenejina eemea.
27 Naatu kwa i ayu Beelzebul fair baitu demon nunih kwarouw kwa’o. Bo kwa a bai’ufununayah i yait ana fairamaim demon tenununih? Isan imih kwa taiyuw abai’ufununayah hai sinafumaim ebi’obaiyi God ana baibatiyen i wan kwamara’at.
28 Nape no'oo Riosi Riosiwari utewarie puuyachame enesoopua reemoo, amochi ihsiamepua wa'a teesoo, aaata Riosi ye'karichi muitiamea.
28 Baise ayu i God Anunin Kakafiyin ana fairamaim demon anununih, imih nati ebi’obaiyit mar ana aiwob i na tit kwa wanawananamaim.
29 ’Ihji no'o reemo puuyaka ihsiaa, Riosi seepurawa puraka ihsiniamepua. Ki Satanasi purisaa teeme pahchao, ka'chi iika upameriai teemea aaatao Riosi ye'karichio. Nee. Aawataai ki ichikuetare aaata karichiopua, ki pahcha purisaopua kariwaemeo. ¿Achini ihsika u'yetariapu aaata iinuwarao tísia inatewa iinueme enesoopua? Ka'chi iika u'yetariare ki purisaapua pahcha.
29 “Orot fairin ana bar boro men asir hinarun ana sawar hinabainomih, baise wantoro’ot orot hinab hinafatum nabat, imaibo ana sawar hinabainuw.
30 ’Ki noochi tiamea ku'itokao, no'o seepurawapua. Ki no'owichio na'poamea, Riosi ye'karichi upapuameo, no'o chi'ripakiamepua, ki noochi e'enamichio.
30 “Orot yait ayu airi men abita’imon i ayu au wosai, naatu orot yait men ayu ibaisu airi bobaituw abigenamih, nati orot i wasgeyayan.
31 ’Riosia, ahpo Riosiwarie paaeria apochi oowe e'reka e'enekameopua, cheriwiame puuua pu'kao. Nape aaata ki nakikameo ahpo Riosiwarie paaewao, kiisi cheriwepuamepua pu'kao. Nape ahpo paaeriao ahpochi paparameopua nakika, ihta ki kaaweruma iintorioipua pu'kao, yooma cheriwekemeripua pu'kao.
31 Ana’an nati isan imih a tur ao’owen, bowabow kakafih ta ta naatu bai’ib tur ta ta God boro nanotawiyen, baise orot yait Anun Kakafiyin ni’ib isan tur kakafin na’o, i ana bowabow kakafih boro men nanotawiyimih.
32 Riosia, no'o Tijoe Tijoetukame na'aretioopua, cheriwemapua pu'kao pehjio, nape ahpo Riosiwari chiia kiisi apochi uunarekameopua, kiisi cheriwemapua pu'kao, ahkasi ki wahjiamesi taawea, i'wa wehjoarichioi, Riosi weemera wehjoarichioi.
32 Naatu orot yait Orot Natun isan tur kakafin na’o nabigigim boro ana bowabow kakafin nanotawiyen, baise orot yait God Anun Kakafiyin isan na’o nabi’iyab, i boro tafaramamaim men nanotawiy na’atube maramaim.
33 Eesusia simiteka masiteka ti'tijoeo ooweruopua tiameo, chaanekapua:
33 “A ai inakaif gewas boro ro’on gewasin inab, a ai men inakaif gewas ro’on boro kakafin inab, anayabin ai i boro ro’onamaim ina’inan.
34 ¡Eeme pa'pariserooo, sayawe ti'tijoeee, kiisi ka'karuma eemea! ¿Achini iika ka'karuma naewata eemea kiisi ka'karumakaio? ¿Ki nane'riame eemea aamo iikachi tahpitika ki ka'karuma e'ra, nayewamekopua?
34 Kwa i tuwamorob foufuh, dogor wanawanan kakafin ema’am boro mi’itube tur gewasih kwana’o. Anayabin abisa dogor wanawanan ema’am i awamaim etitit.
35 Kaaweruma tijoea, ka'karuma ahpo iikachi e'ra, nayewamepua. Ki kaaweruma tijoea, ahpo iikachi ki ka'karuma e'ra, nayewamepua.
35 Orot gewasin ana bar wanawanan sawar gewasih ya ti’inu’in boro nabow naya taiten, naatu orot kakafin ana bar wanawanan sawar kakafih ya ti’inu’in boro naya taiten.
36 Pukaepa neeea utewaeme aamo chaaniamepua, utewaeme aamo neesetomichioo, kiisi se'wika aamo masitemichioopua, ka'karumache. Wa'a te'teretomeri eemea, te'ta Riosi katewiachiopua taawechio, ahkasi nu'utioi ki kaawe chaachapa tiiameo, tuumerichekopua.
36 Imih a tur ao’owen, baibatebat ana maramaim sabuw etei awahimaim tur abisa hi’o boro God ana tur hina’owen aisim nati tur hi’o.
37 Te'ta Riosi katewiachio, yooma ihta aamo chaachaparia aamo noonowiria tiame katewemeripua. Yooma ihta aamo noonowiria teteiwachi iintapaka, chanimapua aamoo kaawerumakoo, aamo ki kaaweruma enesooiopua. Waika kateweniachio, ahpo chaachaparichi wa'a kateweniachi chapisipuamepua waikao, ihta ki kaawe iintokame enesoo, kaaweruma iintokame enesooiopua, wa'a nane'repuame eemea.
37 Naatu o taiyuw a tur io’omaim God boro nibatiyi, naatu o taiyuw a turamaim boro naorereb o i gewas o kakaf.”
38 Waikao pukeri e'enakame ookapi pariseroa iyoteri ti'tijoea tiame, chaachapakapua Eesusio:
38 Imaibo Pharisee naatu Ofafar bai’obaiyenayah afa himisir hi’o, “Bai’obaiyenayan, aki akokok ina’inan ta iniwa’an ana’itin.”
39 Nape Eesusia chaanekapua pu'kao:
39 Baise Jesu iyafut eo, “Kwa iti mar boun nan ana sabuw a fanasair ra’at, ina’inan itinamih kwa’o. Baise ina’inan boro men ta kwana’itinamih, ina’inan ta’imon nati dinab orot Jonah biyanamaim kwa’itinika.
40 Ehkoriami Oonasia, kiiya paika taawe tukawari tiame weruma pawesochi topachi yasariaipua ko'kotiameo, ahkasi yo'yotiaiopua eenechi ahjakame.
40 Jonah siy gagamin tonan yan wanawanan in fai tounu auyit tounu na’atube, Orot Natun boro fai tounu auyit tounu me wanawanan na’in.
41 Níniwe ehkoriami mochiriamea kateweniachi taawechio, Oonasi cheeria pichikekamea, Riosichi aamo wenejimapua, ki no'o pichikiopa Riosi paajutewaopua. Pichiwa aamo chaaniamenia, neeea aamo nayewiaa epeche ki nu'uti tiiamerapua, ki ehkoriami Oonasichitia.
41 Jonah binan Nineveh sabuw hinonowar ufunamaim hai bowabow kakafih hisisinaf etei hihamiyen, imih baibatebat ana veya boro hinamisir kwa kwabiwa’an kakaf isan boro hina’uwi, anayabin binan iti boun abit i men marasika Jonah bibinan na’atube’emih!
42 Wa'achi iintomeripu yawichi oowitiameai, yomatiame Tetuyachi weee yawichituka kahtiameai, Riosichi aamo wenejimeripua, te'ta Riosi katewiachio; puuu oowitiamea kai waapi siinka Riosichi paparakamekapa, ahkasi ehkoriami Saromoni yawichi kahtiachisi eenakamekapa, Riosichi kaaweruma tuuyewari i'yasikao. Nape eemea pu'ka oowitiame iintoria noonoimitiooi, kiisioi no'o keepunariamepua, no'oo, aamo nayewiameo, epeche tísia werumakoipua, ki puuu Saromonichitia.
42 Na’atube tafaram Sheba hai aiwob babin Solomon ana binan gewasin nowaramih ana tafaram ef yok na’in ihamiy na tur nowar, imih baibatebat ana veya boro namisir, kwabiwa’an kakaf isan na’uwi, anayabin Solomon bibinan i men boun ayu abibinan na’atube’emih!
43 Eesusia ti'tijoeri simiteka nayewekaopua, chaanekapua pu'kao, nape wa'achitarichi naewakao, eee chaanekapua pu'kao:
43 “Demon kakafin orot biyanamaim ema’am tenun etit i boro watu owararinamaim ma baiyarir isan ana efan nanuwet, naatu efan men natitita’ur na’at,
44 “Ohso kaawe eenechi no'ramania, no'o yasariachi tijoechi.” Waikaopua eenechi ahpo yasariachi enasaapua tijoechio, kakupa ihpichitiachi enesoopua ahpo yasariachio, wa'a ohjoepamapua eenechio, ki Riosi Riosiwari enesoo wa'a ohjoemeo.
44 i boro na’o, ‘Ayu boro anamatabir maiye au ubar anan.’ Naatu namatabir nan ana bar natitit, ana bar wanawanan i owararin naatu hirereb hiyabuna inu’in boro na’itin.
45 Nape eenechi wa'a enasopua ohjoemiao, oowisani yeeka enameripua wa'a ohjoemiao, epeche nanaarame ki ahpochitia. Wa'a ikitiaa ihji tijoea, epeche teeremeri ihjia apochio na'ararieo, ki pukerichitia. Wa'achi ikimeri ehpe taawechiami tísia nanaaramea, ki apochi yachatoka ohjoamea Riosi Riosiwario.
45 Imaibo boro namatabir maiye demon kakafih anababatun etei seven nanawiyih bairi hinan nati bar hinasusuw hinama. Naatu nati orot i boro na’af narauwabon men marasika ma’am na’atube’emih. Imih iti sabuw boun hima kakafih tesisinaf boro isah na’atube namatar.”
46 Eesusio, iiweta yooremina ihsioipua tijoe nayewekao, ma'chio, wa'a eenaria Eesusi yeeyeraa, Eesusi poponira ahjama pipinira tiame. Ihjia Eesusi ahjama nayewanariame eneriapua. Wa'a ajakoiopua pehjio ma'chi, tamochi eenakapua aaata Eesusi tuuyemeri.
46 Jesu eo, sabuw hima hinonowar ana tur baisawarina’e, hinah taitin hina hitit ufun hibat hi’o, “Aki akokok Jesu bairi ana’o.”
47 Puuua, chaanekapua Eesusio:
47 Basit orot ta run Jesu iu, “Hinat taiti hina ufun tebatabat, tekokok bairi kwana’o.”
48 Nape Eesusia ahpo tuuyekameo, chaanekapua pu'kao:
48 Jesu orot iya’afut eo, “Ayu hinai naatu taitu anababatun ana’o inanowar.”
49 Waikaopua ahpo masiterakamera ma'majoekao, cheekapua:
49 Imaibo ana bai’ufununayah isah uman fufunih eo, “Ayu hinai naatu taitu i iti tema’am ku’itih.
50 No'o te'ta tetejimaa, yooma aaata no'o Noono yorajera yooraka mochitoamera puuua.
50 Orot yait ayu Tamai maramaim eo na’atube fanan bai esisinaf i ayu taiu, ayu rubu naatu ayu hinai.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 12, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.