Lucas 23

Urim: Wurkapm a Maur Wailen Portions (URI_WBT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Tu hong tukgunakgen wrongwailet ntekg yangkipm namponen Jisas plaln pa, wa tu nel wiyel ha pa ye kai ekg Pailat,
1 Kou’ay tutufin etei himisir Jesu hibai hina Pilate nanamaim hitit.
2 yatom la kiti nasi Pailat pa la tolpa, “Men ari melnum ti pa kil wa lok tu wrong kinkpman alpmenen ti kai hor ya paitn, wa kil wa loko ekg ake al men piln takis marpm kai ekg Sisar, melnum tukgunakgen a kipm Rom pa, wa kil kat nang a kil alkil ti la tolpa kil ti Krais, melnum tukgunakgen a Maur Wailen kwa nar akal akwi tu wrong kinkpman.”
2 Nati’imaim ubar hitin hio, “Iti orot i ma kakaf bai na ai sabuw nawiyih tafaram hiti’afiyimih aki atita’ur, naatu sabuw eo’otanih Caesar isan kabay men hinibaiyan, naatu i taiyuwin isan eo, ‘Ayu i Keriso aiwob orot.’”
3 Yatom Pailat pa ropontel la tolpa, “Ti kitn pa melnum tukgunakgen a tu Juta pake?” Ari wa Jisas akalmpe la tolpa, “Apm kitn alkitn pa la pa apm tolpake.”
3 Imaibo Pilate Jesu ibatiy, “O Jew sabuw hai aiwob?” Jesu iya’afut eo, “Nati kuo.”
4 Yatom wa Pailat pa la nasi tu melnum a tu ipma krakgen a Maur Wailen a atn hep pa, wa tu wrongwailet a atn pa la tolpa, “Melnum ti ake kupm ari tolpa kil ntekg paitn ur.”
4 Pilate firis ukwarih naatu sabuw hiru’ay hibatabat iuwih eo, “Iti orot baimakiyin isan anunuwet men ana kakafin ta atita’urimih.”
5 Ari wa tu wa la titnongket paitn la tolpa, “Kil pike akwap ro tukgunakg lngkep a tu wrong kinkpman atn hor ha knokg Jutia ti. Pike kil katen atn kai ha knokg Kalili ai yatom wa ye hor ti kul tike. Tolpa yatom kil ak ntekg nikgwalpm a tu wrong kinkpman pa ark hor pa hor pa.”
5 Baise abisa hio i hiukikin. “Iti orot i kougeyageyayan, ana bai’obaiyenamaim Galilee wanawanan busuruf sabuw etei hai ma bi’a’afiy boun na Judea wanawanan sabuw etei kugiyigiyih hai ma eafe’af.”
6 Pailat kil atning a tu melnum wail wail la tolpa yatom kil roponten la tolpa, “Kil ti melnum a Kalili?”
6 Pilate iti na’atube hio nonowar ufunamaim, ibatiyih eo, “Iti orot i Galilee matuwan?”
7 Tu akalmpe la tolpa, “Ei, kil melnum a Kalili pake.” Yatom Pailat la nasi tu ekg tu wiyel ye kai ekg Herot ekg nte, Herot pa kil atn melnum tukgunakgen ikghlen ha knokg Kalili pake. Ak wang pa, Herot apm arpm Jerusalem pa yat pake.
7 Pilate nati ana veya’amaim so’ob Jesu i Herod ana aiwob babanamaim ma’am, imih Herod isan iyafar hibai hin. Anayabin nati ana veya Herod auman i na Jerusalem ma’am.
8 Tu wiyel ye kai paln, om Herot ari Jisas tolpa kil utopen paitn, ekg nte, kil pike atning a tu la Jisas pa, yatom kil pike lantwang atn wang watin ekg kil akal ariel. Wa kil akwonalmpen akal ari Jisas ntekg kwei ur weten ak titnongket alkilen ekg al kil ari.
8 Herod Jesu i’itin ana maramaim yansisir gagamin maiyow, anayabin ana tur marasika nowar naatu kok kwanekwan Jesu taitin, ina’inan auman ta tiwa’an ta’itin.
9 Yatom Herot kil ropon Jisas ekla wailet, ari ake kil akalmpe ekla ur.
9 Imih Herod tur moumurih maiyow Jesu ibabatiy, baise Jesu men iya’afut tur ta eomih.
10 Ari tu melnum ipma krakgen a Maur Wailen a atn hep pa namponen tu melnum a arpmen yangkipm yiprokgen a Maur Wailen pa a ntiel atn pa nel lawel titnongket la tolpa, kil melnum a ntekg paitn paitn.
10 Firis ukwarih naatu Ofafar Bai’obaiyenayah hitit tur fokarin maiyow hio ubar hitin hiu kwanikwaniy.
11 Yatom Herot namponen tu melnum alkilen a almpwrong pa, nel ari la paitnel, wa ak hinowel. Yatom tu wi hapm ariwor ur pa nowel plaln pa, nel kwawel wa kai ekg Pailat.
11 Imaibo Herod ana baiyowayah bairi Jesu hi’iyab hiu kwanikwaniy. Naatu faifuw gewasin hibai hi’us hiyafar maiye matabir in Pilate biyan tit.
12 Ak wang ripa, Herot ekg Pailat a pike wrongmnto ekg tita pa, wa ekg kai hor wrij.
12 Nati ana veya’amaim Herod Pilate hairi hitounuw, baise marasika i hairi rakit na’atube nanabih hima’am.
13 Yatom Pailat kil kwe tu melnum ipma krakgen a Maur Wailen a atn hep, wa tu melnum wail wail pa namponen tu wrong kinkpman pa nel kul.
13 Firis ukwarih naatu bonawiyenayah, sabuw ukwarih etei’imak Pilate e’af ayuwih hina
14 Yatom kil la nasen la tolpa, “Wet kipm wiyel ye kul hep pa, kipm la tolpa kil ak ntekg nikgwalpm a tu wrong kinkpman pa kai hor pa hor pa, pake kupm wet ariel a atning yangkipm akil pa kai ikg a kipm pa, ari ake kupm ari kil ntekg paitn ur, tol a kipm lawel pa.
14 iuwih eo, “Iti orot kwabai kwana biyou kwatit sabuw nawiyih kakaf kwarouw kwa’o, naatu ayu kwa etei namaim ai babatiy kwa’itin, baise ana kakafin kwao anonowar na’atube men ta atita’urimih.
15 Wa Herot pa yat ake wa kil ari a kil ntekg paitn ur, tolpa yatom wa kil kwawel wa kul ekg mento ti. Ti melnum ti ake ntekg paitn ur, ekg al mento almpel mo pa.
15 Na’atube Herod nunuwet ana kakafin men tatita’ur, imih iyafar maiye matabir na. Anayabin men abisa kakafin ta sinaf boro namorob.
16 Ti al kupm la tolpa tu erel, plaln pa, kupm kwawel ekg kil kai.”
16 Isan imih ayu boro anarab naatu anabotait natit nan.”
17 — ausente —
17 Matan fufur Tar Nowaten hiyuw ana veya, Pilate mar etei dibur orot ta’imon sabuw isah ebobotait.
18 Ari tu kinkpman wrongwailet a atn pa nel la yikaktnen la tolpa, “Er kil pa mo om! Wa, kwa Parapas pa kulhor hen!”
18 Baise sabuw rou’ay gagamin na’in hibatabat hiwow hio, “Nati orot i na morob! Aki akokok Barabas inabotait natit!”
19 Tol Parapas pa pike wreitn nti tu akal talpuln kwan tu melnum wail wail a ikghlen ha wail ti kai tukulein, om alm melnum ur mo, yatom tu wiyel ye kai arpm wan tipmning.
19 (Barabas i Jerusalemamaim kukugeyagey, naatu orot babin ta easabun momorob isan dibur hiyai ma’am.)
20 Pake Pailat pa wakrongen tolpa al kwa Jisas pa kahor hen, yatom wa kil la nasi tu wrong kinkpman pa nti ur.
20 Pilate kok kwanekwan i Jesu tabotait tatit, imih fanan aumetawat na’in eafare maiye sabuw ifefeyanih.
21 Ari wa tu la yikaktnen la tolpa, “Erel om! Erel om! Er mo om! Kurkurntel kai yo kwatingki pa om!”
21 Baise sabuw fah sib hinow hi’af ra’at hio, “Ku’onaf! Ku’onaf!”
22 Wet Pailat roponten nti wekg ase, ari wa kil wa roponten nti ur la tolpa, “Pike kil ntekg kuina paitn? Ake kupm ari kil pa ntekg paitn ur ekg al kipm erel mo pa! Ti al kupm la tolpa tu erel plaln pa, kupm kwawel ekg kil kai.”
22 Pilate iban mar baitounin ibatiyih maiye, “Abisa kakafin sinaf? Ayu ana kakafin men ta a’itin boro namorob, imih ayu boro anarab naatu anabotait.”
23 Ari tu atn pa atn pa la plulnplaln mainmain la tolpa, kurkurn Jisas pa om. Yatom ekla a tu pa ak hangken ekla a Pailat pa.
23 Baise sabuw fanah sib Jesu morobomih hiwow hio hinan yomaninamaim hai kok na yabin matar.
24 Kil atning a tu wrongwailet tu la titnongket tolpa yatom, kil wi wor ekg al tu karkurn Jisas kai yo kwatingki.
24 Basit sabuw hio na’atube hai kokomaim Pilate sinaf, Jesu morob isan ibasit.
25 Yatom kil kwa melnum a tu wakrongen a pike talpuln kwan tu melnum wail wail a ikghlen ha wail ti kai tukulein, om alm melnum ur mo. Yatom tu wiyel arpm wan tipmning pa kulhor hen, om kil eln Jisas pa kai wam a tu alntu pa al tu ntekg ak wakrong alntuen.
25 Naatu orot kougeyageyayan naatu asbunuwayan dibur ma’am isan hibifefeyan i botait, naatu Jesu isan abisa sinafumih hikokok na’atube bai itih.
26 Yatom tu melnum almpwrong tu wi Jisas pa tolti, tu ye kai. Tu ngkom kai pa, tu hantil melnum ur pa, nang akil pa Saimon, kil melnum kai ha wail Sairini. Kil kul akal kai kahor Jerusalem pa, ari tu lokel tolti tu ukwel yo kwatingki a Jisas pa ekg kil kat ye katnun Jisas pa ntien ye kai.
26 Roman baiyowayah Jesu onafinamih hibai hitit hinan efamaim, Sairini orot wabin Simon ana barene na au Jerusalem rur bairi hitar. Naatu hikwarar tatab, onaf hibai hitin e’abar Jesu ufun bairi hin.
27 Tu wrong wailet paitn tu katnun Jisas, namponen tu kin tiur pa, hakg la ak ek namputen reinjel.
27 Sabuw rou’ay gagamin na’in Jesu hi’ufunun bairi hinan wanawanahimaim baibin afa Jesu hi’itin yah baban hirerey.
28 Ari Jisas pleln la nasen la tolpa, “Kipm kin a Jerusalem pa! Ampur kipm hakg rein ekg kupm ti pa, kipm hakg rein ekg kipm alkipm ti a ekg tu warim alkipmen pa yat!
28 Jesu tatabir itih eo, “Jerusalem baibin ayu isau men kwanarerey, baise kwa taiyuw isa naatu natunat isah kwaniyababan kwanarerey.
29 Wang ur hi wa paln, yatom tu hi la tolpa, ‘Tu kin a kmpongmamukij, wa tu kin wnakul, wa tu kin a pike ake uk ma warim pa, ak wang pa tu pa hi utopen pake.’
29 Anayabin mar boro enan sabuw boro hinao, ‘Baibin iyab a’arih, taubu’e tema’am naatu kek men tibitotomanen boro hiniyasisir.’
30 Ak wang pa, tu wrongwailet hi wa la nasi tipmning ti la tolpa, ‘Tpor nar ak hauro!’ Om wa la wrik nang ti la tolpa, ‘Ik lampo!’
30 Nati ana veya’amaim sabuw boro oyaw isah hinao,
31 Yo mahin kil pa tu ntekg tolpake, wa yo nungkwor pa hi wa tu ntekg paitn wrijen ai.”
31 Anayabin sawar iti na’atube ai biyan ahiy ana veya’amaim tisisinaf, baise ai nakekerer ana veya’amaim hinasisinaf boro mi’itube?”
32 Tu melnum almpwrong pa wi melnum wekg ur ye kul, melnum wekg a pike ntekg paitnpaitn, ekg akal karkurnten mo namponen Jisas pa.
32 Nati ana veya’amaim orot kakafih rou’ab auman Jesu bairi morobomih hinawiyih hitit hin.
33 Yatom tu kul paln kul wrik a tu namput tolpa Melnum Tukgunakg Tmpal pa, tu karkurn Jisas kai yo kwatingki namponen melnum ikgwampet wekg pa, ur ark wam wien pa, wa ur ark wam wangkekg.
33 Hitit hina efan wabin Gifow imaim hitit naatu Jesu hi’onaf orot kakafih rou’ab auman, orot ta ana asukwafune, orot ta ana beyawane. Jesu orot kakafih ro’ab bairi koros afe’en|alt="Jesus and thieves on the cross" src="CN01836B.TIF" size="col" loc="Luk 23.33" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="23.33-35"
34 Yatom Jisas kil la tolpa, “Yan! Kitn kwan paitnpaitn a tu ti, ekg nte, tu ake ari kuina ur a tu ntekg ti.” Yatom tu utop ekg nalu yo hpin, ekg akal ari tolpa mla ur nalu watin pa, al tu pa nampreng hapm alkilen pake.
34 Imaibo Jesu eo, “Tamai hai bowabow kakafih kunotawiyen men hiso’ob abisa tisisinaf.” Naatu ana faifuw hibosairen arowamaim hifaram hibow.
35 Yatom tu wrong kinkpman pa nel atn ikghnen tolpa atn, tu melnum wail wail pa yat nel akhinowel Jisas pa la tolpa, “Kil pike aklin tu tiur ai. Ti tol kil melnum a pike Maur Wailen akrkahan aklahle akal kil akwi tu wrong kinkpman pa, ti kil iklin kil alkil ti yat om!”
35 Sabuw nati’imaim hibat hi’i’itin ana maramaim, bonawiyenayah orot ukwarih Jesu hi’iyab hio, “Sabuw afa iyawasih bo i Keriso God narurubin na’at taiyuwin niyawasiban tana’itin.”
36 Wa tu melnum a almpwrong pa yat nel wa akhinowel, nel kulno tolti ukwel hu wain a armpen ak marpm wasok pa ekg kil akal al,
36 Roman baiyowayah auman hi’iyab, naatu wine tenakuyakuy tomamih hitin
37 yatom tu nel la tolpa, “Tol kitn melnum tukgunakgen a tu wrong kinkpman a Juta ti pa, kitn iklin kitn alkitn ti om!”
37 hio, “O Jew sabuw hai aiwob na’at taiyuw kwiyawasi!”
38 Hel kaino yo tukgunakg pa tu ro la tolpa, “Melnum rikil pa kil tukgunakgen a tu Juta.”
38 Naatu ukwarinamaim hikirum hio, “Iti I Jew Sabuw Hai Aiwob.”
39 Wa melnum ikgwampet ur a ark kai yamping wompel a Jisas pa kil wa la akhinowel la tolpa, “Ti kitn ti, kitn melnum a pike Maur Wailen kil akrkahanteitn aki? Pati, wa kitn iklin kitn alkitn ti ri, om wa kitn iklin mentekg ti yat!”
39 Orot kakafin ta hi’onaf inu’in Jesu isan eafabon tur kakafih eo. “O Keriso na’at kwiyawas kure naatu aki auman kwiyawasi.”
40 Ari wa ur a ark yamping wompel pa kle ur a la ark kai yamping wompel pa la tolpa, “Ti kitn ake kark ekg Maur Wailen ti? Ti kitn apm ye kalkut wrij tol a kil ye pake.
40 Baise orot ta rounane inu’in turan kwarar iu, “O God isan kubirubir ai en? It etei i baimakiy ta’imon tabaib.
41 Tol mentekg ti tu karkurnto komkiti paitn a pike mentekg ntekg pa, pake kil pa ake pike ntekg paitn ur, kalpm.”
41 It airit biyababan tabaib i ana efamaim tabaib, anayabin atasisinaf kwanekwanemaim wan tama ra’at biyat ebababan. Baise iti orot i men kafa’imo kakafin ta sinaf, asir biyababan ebaib.”
42 Yatom kil la nasi Jisas pa la tolpa, “Jisas, ak wang a hi kitn paln wailen atn kahor kingdom a kitn pa, hi kitn ikwonilmpentopm!”
42 Naatu Jesu isan eafabon eo, “Jesu a aiwobomaim inarur ayu inanuhu.”
43 Ari wa Jisas la nasel la tolpa, “Kupm la naseitn aklahle wrijen la tolpa, am ti kitn pal nti kupm arpm kaino ha Paradais tike.”
43 Jesu iya’afut eo, “Ao’omatani, boun ayu Paradise imaim ana rur o boro airit tanarun.”
44 Yatom ak takgni no arpm kuin pa, eln kul kai mning karn tolti ak hmpri takgni ti, ak haur ha knokg wrongwailet pa, atn kaingkai, om wang kai wi wraur pa, mning pa apm kai plaln ase, wa hapm wail a lekg ark kai wan yalming a Maur Wailen pa rekel wom wekg.
44 Veya yen na i’ouyit, veya rararan matan gugum tafaram etei fobe inu’in veya re three korok na’atube bai.
45 — ausente —
45 Basit faifuw gagamin Tafaror Bar wanawan hitaiy re efan kakafiyin, kakafiyin hirafut inu’in taseb rou’ab himatar.
46 Yatom Jisas kil wlakil hakg yikaktnen ak ek namputen yan alkilen pa la tolpa, “Yan, wi maur wor akupm pa om!” Kil la tolpa, om kil apm mo ase.
46 Imaibo Jesu fanan aumetawat rerey eo, “Tamai umamaim ayubu abit inab.” Iti na’atube eo basit morob.
47 Melnum a atn hep ekg tu melnum a almpwrong pa kil ari kweiur kweiur a paln, tolpa yatom kil kat nang a Maur Wailen pa la tolpa, “Aklahle wrijen, kil pa melnum nipet wor.”
47 Baiyowayah hai ukwarin nati’imaim bat abisa mamatar itin, God wabin bora’ara’ah eo, “Turobe iti orot i gewasin.”
48 Wang a tu wrongwailet a kul ark pa tu ari kweiur kweiur a paln tolpa pa, tu rein paitn tolti, om homtmpok wam kli won tolti om tu pleln wa kaingkai wan ha alntuen ai.
48 Sabuw nati’imaim hiru’ay hibat abisa mamatar hi’itin, dogoroh hirab yababan auman hai ubar himatabitabir hin.
49 Tu yiprokgen, wa tu melnum wor a Jisas pa, wa tu kin a katnuntel hakaino Kalili ai nar pa, nel atn watin ketn ketn yatom ari kweiur kweiur a paln ripa.
49 Sabuw afa Jesu hisusu’ub, naatu baibin afa Galilee ine hi’ufunun bairi hina hibibais, nabinamaim hibat Jesu momorob hi’itin.
50 Melnum ur pa, tu kwe tolpa Josep, melnum ur kai ha wail Arimatea. Ti pa ha ur a ark ha knokg a Jutia, pa kil melnum nipet wor a arpm nungkwangen akal ari Kingdom a Maur Wailen. Kil pa apm wa hong tukgunakgen a arpm atning yangkipm pa yat pake, pake kil ake pike ipma wrij namponen tu kwapwrij alkilen a tu arpm yipon yangkipm ekg ak nikgwalpm tolpa ekg Jisas pa.
50 — ausente —
52 Yatom kil kai kahor ari Pailat pa, ekg akal wi yipmri a Jisas pa ye kai uwen.
52 Na Pilate nanamaim tit Jesu biyan bai na ya’in isan ifefeyan naatu aiwob orot ibasit.
53 Om Pailat wi wor, om kil kulhor kai nalu yipmri a Jisas pa tolti, ye nar ak hapm tungkoren pa yipo plaln om, kil kat ye kai elnthel kahor tipmning teng wonen ur a pike tu uwe weten pa, a ake pike tu eln kmel ur hele pen, kalpm.
53 Joseph na Jesu biyan onaf afe’en inu’in bosair bai re faifuw boubunamaim sum bai in hub boubun to naiwanamaim tar numin inu’in imaim yai.
54 Yatom wang pa, wang a tu numprampen kweiur kweiur ekg arpm ekg wi yapm, pa tol wet ti kai eln ak nungkutikg ari kmel ikgukg wekg pa, wa katen ha pa kai hikgkil pa wang miten pa, pa wang wail a tu arpm ekg yapm pake.
54 Naatu nati veya i Friday, Baiyarir busurufin isan ana veya nakabom.
55 Tu kin tiur a pike nti Jisas hakaino Kalili ai nar pa nel katnun Josep pa, yatom tu ari tipmning teng pa, wa ari a kil eln yipmri a Jisas pa elnthel tolhai.
55 Baibin Galilee ine Jesu hi’ufunun bairi hinan i Joseph bairi hin hubemaim hitit, Jesu biyan mi’itube ya’iyai i hi’itin.
56 Tolti, tu wa kai numprampen hu yuwa a wa kweiur kweiur wepmij ekg akal ak nel yipmri akil pa. Yatom ak wang wail pa, tu arpm ekg yapm tol a yangkipm titnongket la pa.
56 Naatu himatabir hin bar hitit Jesu biyan yabuna’in isan ana raiy hibogaigiwas naatu mar to Baiyarir Ana Veya i hima hiyarir hai ofafar eo na’atube.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 23, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.