João 5

Uma NT (UMA) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Oti toe, nculii' -imi Yesus hilou hi Yerusalem bona mpokaralai-i eo bohe to Yahudi hi ria.
1 Veya bai’ab sawar ufunamaim, Jew hai hiyuw aa isan Jesu yen in Jerusalem.
2 Hi Yerusalem, mohu' hi wobo' wala to rahanga' Wobo' Bima, ria wuhu', hi rala basa Yahudi hanga' -na Betesda. Ntololikia wuhu' toe, ria lima meha' pengkawinaraa.
2 Jerusalem wanawanan efan wabin For Hirahir sisibinamaim i harew kukuf, naatu ana seboseb etei umatroun hiwowaben Aramek fanahimaim tisusu’ub Betsaida,
3 Hi retu, wori' tauna to peda'. Ria towero, ria tokejo, ria topungku, ntora turu hi pengkawinaraa, ((mpopea kamojago-na ue wuhu'.
3 nati sebosebomaim sabuw sawusawuwih moumurin maiyow hiya hi’inu’in, matah fim, ah umah kafikafirih, naatu ah umah ririmih hima hikakaif harew tabi’etaw isan.
4 Apa' pontu-na ria mala'eka Pue' mana'u tumai hi wuhu' toe mpojago ue-na. Pai' hema to ri'ulu mehompo hi rala wuhu' nto'u ue-na mojago, mo'uri' -i ngkai haki' to natodohaka.))
4 Anayabin veya ta ta Regah ana tounamatar boro nara’iy harew kukuf nabenei niyabat rarouw nayen. Naatu sabuw sawow ana yumat ta ta hibow hina ti’inu’in, yait wan nara’iy nakifukif i boro nayawas.
5 Ria hi ree hadua tomane, tolu mpulu' walu mpae-imi peda'.
5 Orot ta sawow bai ma kwamur etei 38 i nati wanawanahimaim.
6 Yesus mpohilo-i turu hi ree, pai' na'inca kamahae-nami peda'. Napekune' -i: "Dota-ko mo'uri'?"
6 Jesu nuw orot nati’imaim inu’in itin, naatu so’ob orot sawow nati bai virurumin maiyow, imih orot ibatiy, “O kukokok inayawas?”
7 Na'uli' topeda' toei: "Pue', apa' uma-kuwo hema to mpokeni-a hilou rala wuhu' nto'u mojago ue-na. Ke lako' hilou-a-kuwo, to ntani' -na wo'o-mi to mpori'uluhi-a."
7 Orot iya’afut eo, “Regah, anamaramaim harew iyabat rarouw eyey, men yait ta boro nibaisu nabuwu anara’iy harew kukuf yan. Ayu misir ra’iyemih abiwa’an, sabuw afa i wan hira’iyeka.”
8 Na'uli' Yesus mpo'uli' -ki: "Memata-moko, lulu-mi ali' -nu, pai' mako' -moko."
8 Naatu Jesu orot isan eo, “Kumisir! A ir kunu naatu kuremor kwen.”
9 Kamo'uri' -nami tau toei, nalulu-mi ali' -na, pai' -i momako' -mi. Tohe'e jadi' hi Eo Sabat, eo pepuea' -ra to Yahudi.
9 Mar ta’imon orot yawas; misir ana ir nu bat remor.
10 Toe pai' topoparenta to Yahudi mpokamaro tauna to lako' mo'uri' toei, ra'uli' -ki: "Eo Sabat-hanale toe-e lau! Uma-ko ma'ala ngkeni ali' -nu."
10 Naatu Jew sabuw orot yayawas isan hi’o, “Iti boun i Baiyarir ana veya, ata ofafar men ebibasit o a ir ina’abar.”
11 Na'uli' tauna toei: "Apa' nahubui-a-kuwo tauna to mpaka'uri' -a we'i, na'uli' -ka: 'Lulu-mi ali' -nu pai' mako' -moko.'"
11 Baise iya’afutih eo, “Orot yait ayu biyawasu iuwu, ‘Kumisir a ir kunu naatu kubat kuremor.’”
12 Rapekune' -i: "Hema-i to mpohubui-ko ngkeni ali' -nue?"
12 Imih hibatiy, “Nati orot i yait uwi a ir inu i’abar ibat kureremor?”
13 Tapi' uma na'incai kahema-na to mpaka'uri' -i, apa' Yesus uma-pi ria hi ree, mpolia' hilou-imi hi olo' tauna to wori'.
13 Orot nati yayawas i men kafa’imo so’ob orot i yait, anayabin sabuw moumurin maiyow nati’imaim hibatabat Jesu sorabon in kasiy.
14 Uma mahae ngkai ree, Yesus mpohirua' -ki tauna toei hi Tomi Alata'ala, pai' na'uli' -ki: "Mo'uri' -moko, neo' -pi-hawo mpobabehi jeko', bona neo' mpai' narumpa' -ko ba napa-napa to meliu kada'a-na."
14 Nati ufunamaim Jesu Tafaror Bar wanawanan tita’ur naatu iu, “Kwi’itin, o iyawas. Bowabow kakafih inihamiyen o sawar kakafin anababatun boro biyamaim namatar.”
15 Ngkai ree, hilou-imi tauna toei mpohirua' -raka topoparenta to Yahudi, na'uli' -raka Kayesus-na to mpaka'uri' -i.
15 Orot nati’imaim tit in, Jew sabuw hai tur eowen i Jesu iyawas.
16 Toe pai' topoparenta to Yahudi ntepu'u mpobalinai' Yesus, apa' mepaka'uri' -i-hana hi Eo Sabat.
16 Imih hibusuruf Jesu isan turamaim hi’u hi’a’a’afiy, anayabin i Baiyarir ana veya sawar iti na’atube sinaf isan.
17 Yesus mpo'uli' -raka: "Tuama-ku mobago duu' eo toi, pai' Aku' wo'o kana mobago."
17 Jesu isah eo, “Ayu Tamai i mar etei ebowabow, imih ayu auman boro anabow.”
18 Ngkai ree, rahuduwukui-mi topoparenta to Yahudi mpali' ohea-ra mpopatehi-i. Apa' uma wule' kampotiboki-na ada hi Eo Sabat, tapi' na'uli' wo'o-hana ka'Alata'ala-na Tuama-na; jadi', napopohibalia-hana woto-na hante Alata'ala.
18 Ana’an iti isan Jew hisinaftobon ef hinuwet Jesu asabunin isan; men Baiyarir ana ofafar ea’eastu’ub akisin, baise God isan Tamah rouw eo’omaim, iwa’an taiyuwin bai yen in God hairi anafofonin matar.
19 Toe pai' na'uli' Yesus mpo'uli' -raka: "Makono mpu'u lolita-ku toi: Aku' Ana' Alata'ala, uma-a bisa mobago ntuku' konoa-ku moto. Muntu' to kuhilo ngkai Tuama-ku, toe-mi to kupobago. Napa-napa bago Tuama-ku, tetu wo'o-kuwo bago-ku.
19 Jesu iyafutih eo. “Turobe a tur ao’owen, Orot Natun akisin ana kok men karam nasinaf; baise Tamah abistan sinaf i i’itinimaim boro nasinaf, anayabin Tamah abistan isisinaf na’atube Natun isisinaf.
20 Apa' Tuama-ku mpoka'ahi' -a, pai' napopohiloi-a hawe'ea to napobago. Kakupaka'uri' -na topeda' toe ngone ria, pai' kubabehi wo'o mpai' pobago to meliu kabohe-na ngkai toe, alaa-na konce mpu'u-mokoi mpai'.
20 Anayabin Tamah i Natun iyabuw sawar etei esisinaf na’atube Natun i’obaiy imaim esisinaf. Turobe, kwa a baifofofor isan, i boro sawar gagamihika ni’obaiy nasinaf men boun iti na’atube.
21 Hewa Tuama-ku mpopemata tomate pai' mpowai' -ra katuwua', wae wo'o Aku' mpowai' katuwua' hi hema-hema to kupelihi.
21 Tamah murumurubih imisiruwih yawas ebitih na’atube, nati ef ta’imon Natun ekok yait yawas baitinamih boro nitin.
22 Tuama-ku moto uma mpobotuhi kara-kara manusia'. Hawe'ea kuasa pompobotuhi natonu-mi hi Aku' Ana' -na.
22 I na’atube Tamah men yait ta ebibatiy, baise baibabatiyen ana fair tutufin etei Natun itin.
23 Nababehi toe, bona hawe'ea tauna mpobila' -a hewa pompobila' -ra Tuama-ku. Hema to uma mpobila' -a, uma wo'o-ra mpobila' Tuama-ku to mposuro-a.
23 Saise sabuw etei Tamah tirurusagiy na’atube, Natun boro hinarusagiy. Imih o yait Natun men kururusagiy, Tamah, i ana baiyonenayan auman men kururusagiy.
24 "Makono mpu'u lolita-ku toi: Hema to mpo'epe lolita-ku pai' -ra mepangala' hi Pue' Ala to mposuro-a, bate mporata-ra katuwua' to lompe' duu' kahae-hae-na. Uma-ra mpai' rahuku' sabana jeko' -ra. Tebahaka-ramo ngkai kamatea, mporata-ramo katuwua'.
24 “Turobe a tur ao’owen, o yait ayu au tur inowar naatu menatan ayu iyafaru anan kubitumitum, o i yawas ma’ama wanatowan ibaika, naatu o boro men baibatebat inab, anayabin morobone irabon yawas wanawanan irun.
25 Makono mpu'u lolita-ku toi: Rata mpai' tempo-na-- pai' toi-mi tempo-na-- tauna tomate mpo'epe libu' Ana' Alata'ala, pai' hira' to mpo'epe mporata katuwua' to bo'u.
25 Turobe a tur ao’owen, veya i enan naatu i na titaka, nati ana veya murumurubih boro God Natun fanan hinanowar naatu iyab fanan hinanonowar boro yawas hinab hinama.
26 Apa' hewa Tuama-ku mobaraka' mpowai' katuwua', wae wo'o nawai' -a baraka' mpowai' katuwua'.
26 Anayabin Tamah taiyuwin i yawas an, imih nati yawas ta’imon Natun itin yawas an matar.
27 Nawai' wo'o-a kuasa mpobotuhi kara-kara manusia', apa' Aku' Ana' Manusia'.
27 Naatu i baibabatiyen ana fair Natun itin, anayabin i, i Orot Natun.
28 "Neo' nipokakonce lolita-ku toi, apa' rata mpai' tempo-na hawe'ea tauna to hi rala daeo' mpo'epe libu' -ku,
28 “Tur iti ao isan men kwana’ororsa’ir; veya i nati namamataramaim enan, murumurubih etei boro fanan hinanowar,
29 pai' -ra memata ngkai daeo' -ra. To mpobabehi gau' to lompe' rapopemata bona mporata katuwua' to lompe'. To mpobabehi gau' to dada'a rapopemata bona rahuku'.
29 hai rahane hinatit, naatu iyab gewasin hisisinaf boro hinamisir yawas hinab, iyab kakafih hinasisinaf boro hinakusairih.”
30 "Aku', uma-a bisa mpobabehi napa-napa ntuku' konoa-ku moto. Kubotuhi ntuku' to nahawai' -ka Alata'ala. Pobotuhi-ku monoa', apa' uma-a mpotuku' dota-ku moto, mpotuku' -a kadota-na Pue' Ala to mposuro-a.
30 “Ayu men karam akisu au kok ana sinaf, baise abisa God iu’uwu’umaim sabuw abibabatiyih, imih ayu au baibatiyen i mutufor, anayabin men ayu au kokomaim asisinaf, baise orot yait ayu iyunu anan i anakok asisinaf.
31 "Ane ke Aku' moto-wadi to mpo'uli' ka'Aku' -na suro Alata'ala, pai' uma ria tau ntani' -na to mposabii' -a, uma ni'incai ba makono lolita-ku ba uma-di.
31 Ayu taiyuwu au sinaf isan ana’o’orereb na’at, au tur i men turobe’emih.
32 Tapi' ria moto kahadua-na to mposabii' -a, pai' ku'inca kamakono-na posabi' -na toe.
32 Baise orot ta ayu isou eo’orereb, i a tur ao’owen i ana orereb ayu isou i turobe.
33 Koi' mpohubui doo-ni hilou hi Yohanes Topeniu' wengi, pai' na'uli' -miraka posabi' -na. Napa to na'uli' toe, bate makono omea.
33 Kwaso’ob gewasomih kob abarayah John isan kwaiyafarih hinan John i turobe kwa a tur eowen.
34 Aga kakoo-kono-na uma kuparaluu posabi' ngkai manusia'. Kupopokiwoii-koi lolita-na Yohanes toe-e, bona mporata-koi kalompea'.
34 Iti i men kwa orot maiyow isou kwataorereb, baise iti ao saise mi’itube kwa yawas kwatab isan.
35 Yohanes toei hewa lampu to mehini pai' ngkeni kabajaa-na hi koi'. Pai' koi', goe' lia moto-koi mpo'epe lolita-na. Aga kagoe' -ni tetu hampai' -wadi.
35 John i hinow na’atube to’ab marakaw kwa it, naatu mar kikimin kwa ana marakaw isan kwaiyasisir.
36 "Aga Aku', ria-ka-kuna sabi' to mpakanoto kahema-ku, pai' sabi' toei meliu ngkai posabi' -na Yohanes. Ane ninaa lompe' pobago-ku, toe-mile to mposabii' kahema-kue. Napa to kupobago hewa toe lau, pobago to nahawai' -ka Tuama-ku bona kuposipolea. Pobago-ku toi-mi to mpakanoto ka'Aku' -na suro Tuama-ku.
36 Baise ayu au orererebayan orot i gagamin, men iti John eo’orereb na’atube. Ayu au orererebayan i abisa Tamai iyunu ana asisinaf i eo’orereb, naatu nati ebi’obaiyi ayu i Tamai iyafaru anasinaf isan, orot ta eo’orereb i John eo’orereb natabir, anayabin iti bowabow ayu Tamai bitu i anisawar, naatu iti bowabowamaim eo’orereb Ayu Tamai iyunu ana i ana bowabow anabow.
37 Pai' meliu ngkai toe, Tuama-ku to mposuro-a, Hi'a moto-mi jadi' sabi' -ku mpo'uli' kahema-ku. Tapi' koi', ko'ia hangkania ni'epei libu' -na, ko'ia nihiloi lence-na.
37 Naatu Tamai iyunu anan i taiyuwin ayu isou eo’orereb. Kwa men kafa’imo fanan kwanowar naatu yumatan kwa’itin.
38 Lolita-na uma nitimamahi hi rala nono-ni, apa' uma-koi mepangala' hi Aku' to nasuro.
38 Kwa ana tur men dogor wanawanan run, anayabin menatan ayu iyunu anan i men kwabitumitum.
39 Koi' mpewulihi' ihi' Buku Tomoroli', apa' ni'uli' mporata-koi katuwua' to lompe' duu' kahae-hae-na ngkai Buku Tomoroli' toe. Hiaa' Buku Tomoroli' moto wo'o-mi to mpotompo'wiwi-a.
39 Kwa Buk Atamaninamaim hikikirum kwaiyab kwabinotanot anayabin boro imaim yawas wanatowan kwanab. Nati tur i ayu isou eo,
40 Aga nau' wae, uma oa' -koi dota tumai hi Aku', bona mporata katuwua' to lompe' toe.
40 baise men kwakokok kwanan ayu biyau yawas kwanab.
41 "Uma-a mpopebila' hi manusia'.
41 “Ayu men orot babin bora’ara’ahu isan ao’omih.
42 Apa' ku'inca moto-koi, ka'uma-na ria ahi' -ni hi Alata'ala.
42 baise kwa orot babin a yawas ayu aso’ob, kwa a yabow God isan dogoromaim i men ema’am.
43 Katumai-ku toi, mpokeni-a hanga' -na Tuama-ku, aga uma-koi dota mpotarima-a. Ane ria to tumai mpokeni hanga' -ra moto-wadi, nitarima lau-ra.
43 Ayu Tamai wabinamaim anan kwa men kwabuwu au merar kwayi, baise orot babin ta i taiyuwin wabinamaim nanan boro kwanab ana merar kwanay.
44 Beiwa kamepangala' -ni hi Aku' -e, apa' doko' rabila' doo-wadi-koi, uma-koi mpali' pebila' to ngkai Alata'ala to Hadudua.
44 Kwa taiyuw baifa’i isan a kok gagamin, baise God ta’imonamo ana baifa’en i men kwakokok, imih ayu abisa ao boro kwanitutumu?
45 Aga neo' ni'uli' wae, Aku' mpai' to mpakilu-koi hi Tuama-ku. Nabi Musa moto-mi to mpakilu-koi. Ni'uli' -koina ngkai petuku' -ni hi hawa' Musa pai' -koi mporata kalompea'.
45 Men kwananot ayu boro Tamai nanamaim ubar kwa bait kwanarouw en, baise Moses kwa a not tutufin imaim kwayai kwama’am boro ubar nabit kwana’itin.
46 Tapi' ane bongko nipangala' mpu'u-i Musa, tantu nipangala' wo'o-a Aku' -e, apa' napa to na'uki' Musa, Aku' -mi kadungkua-na.
46 Moses kwatabitumitum na’at, ayu boro kwatitutumu, anayabin i ayu isou kirum.
47 Bangku' to na'uki' Musa uma nipangala', peliu-liu-nami ka'uma-na nipangala' lolita-ku."
47 Baise Moses abistan kikirum kwa men kwanabitumatum na’at, boro mi’itube ayu ao kwanitumatum?”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 5, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.