Atos 22

Uma NT (UMA) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Na'uli': "Tuama-tuama, ompi' hawe'ea! Pe'epei-ka-kuwo, ku'uli' -kokoi noa' -ku."
1 “Tamai’inah, naatu taitu tuwai’inah au wasfafaren ana tur anao kwananowar.”
2 Kara'epe-na ntodea Paulus mololita hi rala basa-ra moto, hangkedi' pengkalino-ra. Napokaliliu Paulus lolita-na, na'uli':
2 Hebrew turamaim eo hinonowar ana veya etei surur binon tar.
3 "Aku' tohe'i, to Yahudi-a. Ngata kaputua-ku, Tarsus hi tana' Kilikia, aga ngkai kakedia' -ku mo'oha' -a hi rehe'i hi Yerusalem. Pai' mosikola lompe' wo'o-a, guru-ku Gamaliel, hadua guru to rabila' lia. Natudui' -a hawe'ea atura to nawai' Musa hi ntu'a-ta owi. Tida mpu'u-a mpotuku' Alata'ala, hewa koi' toi-e ompi'.
3 “Ayu i Jew orot Tarsus imaim atufuw tafaram Silisia wanawanan, baise Jerusalemamaim ama ara’at. Gamaliel ana bai’obaiyen babanamaim ama, uwatanah hai ofafar etei ayu i’obaiyu, naatu ayu i baibobowenayan orot ta God ana ofafar tur isan, kwa boun iti kwama’am na’atube.
4 Jadi', toe pai' kuhuduwukui wengi mpo'ewa tauna to mpotuku' Tudui' Pue' Yesus. Ria-ra to kupatehi. Wori' -ra to kuhoko' pai' to kutarungku', lompe' tomane lompe' tobine.
4 Sabuw iyab ef iti hibi’ufun abow ai’a’akirih arouw asbunubunuwen naatu afa abow ana dibur aya.
5 Imam Bohe moto pai' hawe'ea pangkeni agama ma'ala mposabii' ka'uma-ku boa'. Apa' hira' toe-mi wengi to mpowai' -a sura kuasa hilou hi ompi' -ompi' -ta to Yahudi hi ngata Damsyik. Patuju-ku hilou hi Damsyik toe, mpohoko' topetuku' Yesus to hi ria, kuhoo' pai' kukeni nculii' tumai bona rahuku'.
5 Firis Gagamin naatu Kaniser tutufin etei abisa ao i hiso’ob turobe. Anayabin i fef hikirum hitu abai an Damaskas wanawanan, sabuw baitumatumayah nati’imaim hima’am fatumih bow na Jerusalem tit isan ayen an.”
6 "Hi rala pomako' -ku hilou hi Damsyik toe, ba neo' tebua' -mi eo, neo' rata-makai hi Damsyik. Nto'u toe, muu-mule' mehini ncorobaa baja to mekiroi' ngkai langi', mehini hi ntololikia-ku.
6 “Ana Damaskas abiyubin auman i’ouyit, naniyan meyemeye marakaw namanamarabe bow marane ra’iy sisibu etei marakaw.
7 Kamodungka-kumi hi tana', pai' -a mpo'epe lolita to mpo'uli': `Saulus! Saulus! Napa pai' nubalinai' -a?'
7 Ayu me yan ara’iy rabu naatu orot ta fanan anowar eo, ‘Saul! Saul! O aisim ayu kubi’a’akiru?’
8 "Kupekune' -i: `Ha hema-ko Pue'?' "Na'uli' -ka: `Aku' -mile Yesus to Nazaret, to nubalinai' -e.'
8 Ayu aibatiy ao ‘Regah o yait? Iyafutu eo,
9 Ane doo-doo-kuera, rahilo moto wo'o-rawo to mehini toe, aga uma ra'incai napa to na'uli' -ka.
9 Sabuw bairi anan marakaw hi’itin, baise orot ayu isou eo fanan men hinowar.
10 "Ngkai ree, ku'uli': `Ane wae, napa to kana kubabehi Pue'?' "Na'uli' Pue': `Memata-moko pai' kaliliu mesua' hi rala ngata. Hi ria-damo mpai' ra'uli' -koko hawe'ea to nahubui-koko Alata'ala bona nubabehi.'
10 Ayu aibatiy, ‘Regah ayu boro abisa anasinaf?’
11 Ngkai ree, apa' wero-ama, napakawero to mehini toe-e we'i, ratete' doo-kua-damo rata hi ngata Damsyik.
11 Naatu au sabuw bairi anan umou hibai hinawiyu an Damaskas atit, anayabin marakaw ana bonamanamarin re ayu matou yi ifim.
12 "Hi Damsyik toe, ria hadua tomane, Ananias hanga' -na. Ananias toei, tau monoa' -i, moroho petuku' -na hi Atura Musa. Hawe'ea to Yahudi to mo'oha' hi Damsyik mpobila' -i.
12 Nati bar meraramaim i orot wabin Ananias God, ana orot ta ma’am, ofafar etei i bobosiyasiyar naatu Jew sabuw nati’imaim hima’am etei i hikakakafiy.
13 Tumai-imi Ananias toei mpokinomo-a, mokore-i hi ncori-ku, pai' na'uli' -ka: `Ompi' -ku Saulus, pehilo nculii' -moko!' Hampinisi mata pehilo mpu'u-ama, pai' kuhilo-imi.
13 Na biyou tit sisibu’umaim bat naatu eo, ‘Taiu Saul, mata ekubunai kunuw maiye!’ Mar ta’imon matau kubunai anuw Ananaias a’itin.
14 Ngkai ree, na'uli' wo'o-mi mpo'uli' -ka: `Alata'ala to rapue' ntu'a-ta owi mpelihi-moko, bona nu'inca napa konoa-na. Napelihi-ko bona nuhilo-i Yesus, Batua-na Alata'ala to Monoa', pai' bona nu'epe libu' -na hante tilinga-nu moto.
14 Imaibo iuwu eo, ‘Uwatanah hai God o rubini i ana kok o so’ob isan, saise Orot ana Yawas Mutufurin boro ina’itin naatu abisa nao’o o taiyuw tainika fanan inanowar.
15 Iko-mi mpai' to jadi' sabi' -na to mpokarebai hi hawe'ea tauna napa to nuhilo pai' to nu'epe-mi tetu-e.
15 Anayabin o boro i isan inakubuna, abisa i’itin naatu inonowar sabuw etei hai tur ina’owen.
16 Wae-pi, napa wo'o-pi to nupopea! Mokore-moko pai' raniu' -moko jadi' topetuku' Yesus. Mekakae-moko hi Pue' Yesus bona na'ampungi jeko' -nu.'
16 Imih boun abisa ao inonowar aisim boro inama inakaif? Kumisir bapataito kubai, naatu kuyoyoban a bowabow kakafih ekusouwen.’
17 "Jadi', ngkai ree, nculii' -ama tumai hi Yerusalem, pai' bula-ku mosampaya hi Tomi Alata'ala, ria pangila-ku.
17 “Ayu amatabir maiye ana Jerusalem atit naatu ayoyoyoban ana maramaim matou bora’ah ina’inanen ta aitin.
18 Kuhilo Pue' Yesus mpololitai-a, na'uli' -ka: `Pesahui malai ngkai Yerusalem, apa' uma-ra mpai' mpotarima posabi' -nu mposabi' -ka.'
18 Nati matou bobora’ah ana maramaim Regah aitin naatu isou eo, ‘Mata nakabiy Jerusalem saisewat inihamiy, anayabin iti’imaim ayu isou inaorereb sabuw boro men hinitumatum.’
19 "Kutompoi' hewa toi: `Pue', ratarima moto mpai'. Apa' ra'inca moto-hana kehi-ku ri'ulu: beiwa-a mesua' hi rala tomi posampayaa, kuhoko' pai' kuweba' hawe'ea tauna to mepangala' hi Iko Pue'.
19 Ayu ai ya’afut ao, ‘Regah sabuw etei hiso’ob ayu Kou’ay Bar ta ta arun atit sabuw iyab o hibitutumi abow arow afatum dibur aya’ay.
20 Wae wo'o, hi karapatehi-na sabi' -nu Stefanus, retu wo'o-a-kuwo mpokagoe' karapatehi-na, pai' aku' -mi to mpodongo baju-ra to mpopatehi-i.'
20 Naatu Stephen orot wantoro’ot iti ef isan hirab ana rara re’er ana veya ayu i nati’imaim.’ Ayu auman aisaito hirab morob naatu sabuw iyab hi’a’asabun hai faifuw i ayu abotanen abat.
21 "Oti toe, na'uli' tena-ka Pue': `Bate hilou-moko, apa' kuhubui-ko mpai' hilou hi ngata to molaa, hi tauna to bela-ra to Yahudi.'"
21 Imaibo Regah ayu iuwu eo, ‘O abiyafari inan ef yok Ufun Sabuw isah.’”
22 Rodo oa' -ramo ntodea mpo'epe Paulus mololita. Tapi' kana'uli' -na we'i kahilou-na hi tauna to bela-ra to Yahudi, pejeu' -rami rahuduwukui, ra'uli': "Patehi lau-imi pe'! Uma ntoto-ipi natao tuwu'!"
22 Sabuw hibat Paul eo hinowar in ana tur sawar. Baise iban maiye sabuw hibusuruf hitar koukuw hio? Sa’ab kwabai kwan! Kwa’asabun! Men karam boro nama!”
23 Nto'u pejeu' -ra tohe'e, ratene' -mi baju-ra, pai' -ra mpohawu' awu hi lolo raoa, apa' nakeni kagigi nono-ra.
23 Hitar koukuw fah sib hai faifuw hibow hirudab, naatu fofob hibow asir hirouw kwanekwan.
24 Toe pai' kapala' tantara mpohubui tantara-na ngkeni Paulus kaliliu hilou hi tomi tantara, bona hi ria-damo mpai' raweba' pai' rapompekunei' bona ra'inca napa pai' moroe rahi-ra to Yahudi mpolibui' -i.
24 Baiyowayan hai orot ukwarin iuwih Paul hibai baiyowayah hai bar wanawanan hirun naatu wabirin isan iuwih, saise biyan tababan tao hitanowar ana’an aisim Jew sabuw iti na’atube isan fanah sibisib.
25 Rata hi ria, rataka' -imi Paulus hi tuha' bona raweba'. Toe pai' na'uli' mpo'uli' -ki tadulako to hi ncori-na: "Ha ma'ala moto-hawo raweba' hadua warga negara Roma, ane ko'ia rapohurai kara-kara-nae?"
25 Baise wabirinamih hibai hifafatum ana veya Paul baiyowayan hai bonawiyenayan orot ukwarin ta i nati sisibinamaim batabat itin naatu ibatiy, “Orot Rome tafaram bai matuwan isan ana fef bai ema’am, baibatiyinae asir kwanarabirab boro ofafar kwana’astu’ub ai en?”
26 Mpo'epe toe we'i, kahilou-nami tadulako toei hi kapala' -na pai' na'uli': "Napa to tababehi, Kapala'? Apa' to Roma-i-hana."
26 Baiyowayah hai bonawiyenayan orot ukwarin iti tur nonowar ana veya in baiyowayah hai orot ukwarin ibatiy, “O abisa inasinafumih? Iti orot i Rome ana fef bai ema’am.”
27 Oti toe, kapala' tantara hilou hi Paulus pai' mpekune' -i: "Uli' -ka, ba makono mpu'u-ko warga negara Poparenta Roma?" Na'uli' Paulus: "Makono mpu'u-di."
27 Naatu baiyowayah hai orot ukwarin na Paul ibatiy eo, “Kuo anowar, o i Rome ana fef ibai kuma’am?”
28 Na'uli' kapala': "Wori' -hana pobayari-ku bona mesua' -a warga negara Roma." Na'uli' Paulus: "Ane aku', ngkai kaputu-kumi-kuna warga negara Roma-a."
28 Imaibo baiyowayah hai orot ukwarin eo, “Ayu iti tafaram bai matuwan isan kabay gagamin na’in au fef atubun.” Baise Paul iya’afut eo, “Ayu i Rome wanawanan atufuw.”
29 Ngkai ree, ngkala'ura-ramo tantara to doko' mpoparesa' Paulus, pai' me'eka' wo'o-imi-hawo kapala' tantara toei. Apa' napehubui-hana we'i mpohoo' Paulus, ntaa' warga negara Roma-idi.
29 Sabuw iyab baibatiyinamih hinan marta’imon au’uf hibat. Baiyowayah hai orot ukwarin ana bir ra’at, anayabin Paul Rome ana fef bai ma’am so’oba’e bai fatum.
30 Kapala' tantara toei we'i doko' mpo'inca ba napa mpu'u sala' Paulus pai' -i rapakilu to Yahudi-e. Toe pai' kamepulo-na, nakio' hawe'ea imam pangkeni pai' pangkeni agama Yahudi ntani' -na bona moromu. Oti toe, nabahaka-imi Paulus ngkai tarungku' pai' nakeni-i hilou mponyanyo-ra.
30 Marto mar auman baiyowayah hai orot ukwarin kok taso’ob gewas, aisim Jew sabuw Paul hibubuw hi’u’u kwanikwaniy, Paul hifatum ma’am hirufamen, naatu firis ukwarih Kaniser tutufin etei iuwih hiru’ay. Imaibo Paul bai na nahimaim bat.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 22, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.