Marcos 14
Ixchivinti Dios: ni sastʼi chivinti yu Dios jatʼatamakaul ixlapanakni laka lhimasipijni (TPTNT) vs AAI
1 Ex chuncha va istsꞌanqay paqtꞌuy tejkan kaꞌalinaꞌ ni Paxku yu ay ixkꞌatankꞌan ni israelitas, tejkan taꞌuy pan yu jantu lhiyaukan levadura. Yu xaꞌukxtinin ni kuras kun yu ixtamasuy ixlhachimoꞌonkꞌan ni israelitas va tapuxkaulaqtsꞌil tacha saq katapumanul lakapachꞌin ni Jesús para katamaqnil.
1 Tar Nowaten naatu Faraw Wanawanan Yeast En ana hiyuw i veya rou’ab nahimaim bat. Naatu firis ukwarih, Ofafar bai’obaiyenayah i wa’iwa’iramaim ef hinuwet mi’itube Jesu hitab hita’asabun isan.
2 Ixtanajun:
2 Naatu hio, “Men hiyuw tanabowabow wanawanan tanasinafumih, anayabin rakit boro tanaku’ub.”
3 Ixvilchal ni Jesús laka putaulan Betania la ixchaqaꞌ ni Simón yu ixlakapuchꞌitacha. Tejkan ixvil laka mesa ni Jesús va chinchal qayntaun xanati yu ixlhiminta taun lameta yu jamakanti chiyux yu junkan alabastro. Va putajun yu sꞌejenꞌe yu junkan nardo yu la laqlhuu xtapal. Ex va oqxcheꞌelcha ni lameta va laqxtaqemukꞌanil la ixꞌaqtsul ni Jesús.
3 Jesu in Bethany orot Simon biyan kokom ani’anin ana bar wanawanan run, ma bay eaau basit babin ta kibub kabayamaim hikwak raiy yamurin gewasin hisuwai batabat bai narun, iti raiy i ana baiyan gagamin, kibub sikan ana gigiwaiyomaim takakir Jesu aribun yan isuwai re.
4 Lati ni yuꞌuncha yu ancha ixtaꞌalinta ayaj tatalqamal, va aqtayl talajuniy siya yuꞌuncha:
4 Sabuw afa nati’imaim hima’am hi’i’itin yah so’ar naatu taiyuwih hima higam hio, “Aisim iti raiy yamurin gewasin asir ebisuwai kwanikwaniy?
5 Va jantu ixlaqamanal, ka la ox istꞌal. Ixtapal va tacha ixlhilhajati qayntaun lapanaki yu tapatsay 300 julchan. Ixlhilaqꞌaqtayjuu ni kilpatanin.
5 Iti raiy i 300 denari tafanamaim auman boro hitatubun naatu kabay sabuw bai’akirayah hitibaisih!” Naatu babin hi’i’iyab higam hiu kwanikwaniy.
6 Ex ni Jesús va lakjunil:
6 Baise Jesu eo, “Babin kwaihamiy! Aisim kwaowa’awa’an? Sawar gewasin maiyow ayu isou sinaf.
7 Yu kilpatanin va tacha kaꞌalinacha kun uxiknankꞌan. Lay kꞌamakꞌaniyapitik yu lajꞌox va tavanancha yu kꞌanaunapitikcha. Pero yu kitꞌin jantucha maqan kaklatꞌaꞌalinau.
7 Kwa boro mar etei bai’akirayah bairi kwanama, veya afa baibaisih isan kwanakokok boro kwanibaisih. Baise ayu boro men mar etei bairit tanama’amih.
8 Ni aniy xanati va makal yu lay xamakay. Chavay mas jantukaꞌ ikniy pero tejkan ixkilakpaxapay yu sꞌejenꞌe, yucha va para kilhitaknun.
8 Babin abistan sisinaf i karam ayu isou sinaf, raiy yamurin gewasin biyau imaim isuwai re’er i ayu yanowahu biyau eyayabunai ufibo hinayai.
9 Laqsaval klajunau, mas va toꞌoxtaycha lakamunukpaꞌ kaputeꞌekanaꞌ yu ox chivinti vachu ancha kaputeꞌekanaꞌ yu makal ni aniy xanati, ni lapanakni katapastakchoqoyaꞌ.
9 Anababatun a tur ao’owen, iti Tur Gewasin tafaram tutufin wanawanan hinao hinabibinan, iti babin abisa sisinaf sabuw boro isan hinao naatu hinanuh.”
10 Ex ni Judas Iscariote yu xaqayntaun ixtꞌaltanaꞌ ni Jesús, va jalaqꞌal yu xaꞌukxtinin kuras. Va al laklhijuniniꞌ ni kalaqmaqxtaqniyacha ni Jesús la ixtamakakꞌan.
10 Imaibo Judas Iscariot Jesu ana bai’ufununayan orot ta nah 12 wanawanahimaim tit in firis ukwarih biyah tit saise ef tanuwet Jesu umahimaim tayai hitarab tamorob.
11 Yu xaꞌukxtinin ni kuras tejkan chuncha taqasmaklhi va ayaj talhiꞌachantajul. Va tajunil kataxtaqniyaꞌ tumin ni Judas. Ex ni Judas va aqtaylcha puxkaulaqtsꞌin tas pulay kapumaqxtaqlhi ni Jesús.
11 Naatu abistanawat eo hinonowar hiyasisir men kafaita, naatu kabay baitinin isan hi’omatan. Judas misir ef ana gewasin nuwet imaim Jesu tab titih hita’asabun isan.
12 Ex chuncha va chilcha yu xapꞌunaj julchan ixkꞌatankꞌan ni israelitas, tejkan taꞌuy ni pan yu jantu lhiyaukan levadura, tejkan ixtamoqslay ixborregoskꞌan tacha lapaxkan. Yu ixtꞌaltanan ni Jesús va tajunil:
12 Faraw Wanawanan Yeast En ana hiyuw aa ana veya wantoro’ot ebubusuruf, nati’imaim Tar Nowaten ana hiyuw aa isan bobaituw sheep natunatuh wabih lamb imaim terouw tisisibor. Imih Jesu ana bai’ufununayah hibatiy, “O kukokok boro menamaim Tar Nowaten ana hiyuw ana bogaigiwas o isa?”
13 Ex jamalaqachal pumatꞌuy ixtꞌaltanan, va lakjunil:
13 Basit Jesu ana bai’ufununayah orot rou’ab eobaimanih eo, “Kwanan bar oto’otowen kwanatitit nati’imaim orot ta boro noukwatamaim harew nahun na’abar nan bairi kwanitar,
14 Taꞌan katanutachal katꞌachꞌivinintꞌik yu jamanavin chaqaꞌ. Kaꞌunapitik ni Jamalaniniꞌ kꞌatsaputun toꞌoxtaycha alinta yu cuarto taꞌan kalaktꞌavaynaꞌ ixtꞌaltanan yu xavayti Paxku.
14 naatu kwani’ufunun bairi kwanan, bar menatan erur imaim kwanarun. Nati’imaim bar matuwan kwanau, ‘Bai’obaiyenayan ebibat bar awan menatan ayu au bai’ufnunayah bairi Tar Nowaten ana hiyuw anaa?’
15 Ex ancha katamasuniyan taun ay cuarto taꞌan alinꞌojoy xoqta yu kꞌamapꞌatsꞌatꞌi. Ancha kꞌalaꞌoxiyapitik ni kivaytikꞌan.
15 Naatu bar tafantoro’ot awan ta gewasin hiyabun inu’in nabi’obaiyi imaim kwanabogaigiwas.”
16 Ex yu ixtꞌaltanan va taꞌalcha. Tejkan tachaꞌal va tatemaꞌol va chuncha tacha lakjunil ni Jesús. Ex va ancha talaꞌoxilcha ixvaytikꞌan xakꞌatan Paxku.
16 Bai’ufnunayah hitit hin bar oto’otowen hitit naatu Jesu iu’uwih na’atube sawar etei’imak hitita’uren, naatu Tar Nowaten ana hiyuw hibogaigiwas.
17 Tejkan putsꞌislhicha, ex ni Jesús va jalaktꞌachinchalcha yu pumakautꞌuy ixtꞌaltanan.
17 Veya re birabirab Jesu ana bai’ufununayah 12 bairi hina
18 Taval tejkan tatꞌajuncha vaynin ni lakamesa yu Jesús va lakjunil:
18 hima bay hi’aa wanawanan Jesu misir eo, “Anababatun a tur ao’owen kwa wanawananamaim orot ta boro babau nao anamorob, nati orot i ayu airi efan ta’imon ama a’au.”
19 Ex yuꞌuncha va la tamaqaninilcha. Taꞌaqtaylcha talhisakmiy qayntamin por qayntamin, va tajuniy:
19 Bai’ufununayah gubamih hurir himisir ta’ita’imon Jesu hibabatiyih, “O kunotanot ayu ai en?”
20 Ni Jesús va lakjunil:
20 Jesu iyafutih eo, “Kwa na 12 wanawanamaim yait ana rafiy nab ayu airi tew yan anabubutu’ub orotoban nati.
21 Ni kitꞌin yu Sasꞌatꞌa Lapanaki kakniyacha tacha kilhitsꞌoqkanta la ixchivinti Dios. Pero payniycha yu kimaqxtaqyaꞌ. ¡Apalay ox jantu istsukul!
21 Orot Natun i boro namorob Bukamaim hikikirum na’atube, baise yait Orot Natun baban eo emomorob i boro bai’akir kakafin maiyow nab, gewasin nati orot iti tafaramaim men tatufuw.”
22 Ex tejkan ixtatꞌajuncha vaynin, ni Jesús chꞌapal la ixmakaꞌ aqxtaun pan, va xtaqnil lhimalaqpuchuncha ni Dios. Ex chuncha laqcheꞌelcha ni pan, jalaqxtaqnilcha ni ixtꞌaltanan, va lakjunil:
22 Bay hi’aa wanawanan Jesu rafiy bai merar yi yoyoban sawar imasib, ana bai’ufununayah itih eo, “Kwabai kwa’aan, iti i ayu biyou.”
23 Ex vachu chꞌapal laqataun vaso, va xtaqnil lhimalaqpuchuncha ni Dios. Va jalaqxtaqnil ixtꞌaltanan, tus tachun taꞌoqꞌol.
23 Naatu kerowas bai God ana merar yi sawar, ana bai’ufununayah itih etei’imak hitom.
24 Ex chuncha ni Jesús jalakjunil:
24 Naatu iuwih eo “Iti i ayu au rara au Obaibasit Boubun kwa etei isa abisuwai.
25 Laqsaval klajunau, jantucha kajkꞌotꞌaꞌ ni xaxkan uva, tus tejkan kajkꞌoqchoqoyaꞌ aaqtaun taꞌan kalhachimoꞌonunaꞌ ni Dios.
25 Anababatun a tur ao’owen, Ayu iti wine boro men anatom maiye, anama’am wine boubun Tamai ana aiwobomaimibo anatom.”
26 Ex va chuncha tejkan tamilpal titaun milpati, va taꞌalcha laka aspajun yu junkan Olivos.
26 Naatu ew hitabor sawar himisir hitit hin Olive oyawemaim hitit.
27 Ancha ni Jesús va lakjunil:
27 Jesu ana bai’ufununayah hai tur eowen eo, “Kwa etei’imak boro kwanabihir ayu kwanihamiyu, anayabin Bukamaim iti na’atube hikirum.”
28 Pero tejkan kajkujchoqoyaꞌ ex ni kitꞌin pꞌunaj kakchaꞌanaꞌ xalakatꞌun Galilea, ex yu uxiknankꞌan astan kachꞌipꞌinapitik.
28 Baise morobone ana mimisir ufunamaim ayu boro wan anan Galilee anatit.”
29 Ex va chuncha ni Pedro va naul:
29 Peter iya’afut eo, “Au ofonah boro hinabihir, baise ayu boro men anihamiy ana bihiramih.”
30 Pero ni Jesús va junil ni Pedro:
30 Jesu Peter isan eo, “Anababatun a tur ao’owen boun gugumin o mar tounu ayu inayayoubu ufunamaim kokorere boro mar rou’ab nao’o inanowar.”
31 Pero yu Pedro va pꞌas naul:
31 Peter fair raro’on rab eo, “Ayu boro men kafa’imo nati tur ana’omih, ayu o airit morobomih wabin abatun.” Naatu bai’ufununayah etei’imak tur ta’imon hio.
32 Ex chuncha taval va taꞌal lakataun taꞌan junkan Getsemaní. Ex chuncha ni Jesús va jalakjunil ixtꞌaltanan:
32 Naatu hina efan wabin Gethsemane imaim hitit, Jesu ana bai’ufununayah isah eo, “Iti’imaim kwanama ayu anan anayoyoban.”
33 Ex laklhaꞌal vamun ni Pedro ali Jacobo ali Juan. Ex ni Jesús va aqtaynilcha pꞌays jamaqaninin la ixjalhanuti.
33 Peter, James, naatu John buwih bairi hin. Dogoron wanawanan busuruf yababan naatu biyababan ana bit tatam.
34 Ex chuncha va lakjunil:
34 Naatu ana bai’ufununayah nah tounu isah eo, “Dogorou wanawanan yababan i ra’at kwanekwan kafa’imo nimfufuru, imih iti’imaim kwamare naatu mata nanuw kwanama.”
35 Ex ni Jesús va stal tiꞌal aꞌukstsꞌuniy, va talakapuꞌaqtsoqoqtatamal lakatꞌun, va aqtayl tꞌachiviniy ni Dios. Skꞌinlhi incha kalal ni jantu kachil ni anchanuꞌ maqanlqajnati.
35 Jesu in kafa’imo yumatan aubabe me yan ra’iy naatu yoyoban saife ef tama’am na’at bai’akir ana veya tanan men tab.
36 Va naul:
36 Jesu yoyoban eo, “Tamai, Taimaya! Sawar etei i hamehamen karam boro inasinaf iti biyababan ana kerowas biyau’umaim kubosair, men ayu au kok baise o a kok.”
37 Taval va jalaqꞌal ni ixtꞌaltanan. Laklhitajul, va taltatanan. Va naul, junkal ni Pedro:
37 Naatu Jesu matabir maiye nan ana bai’ufununayah nah tounu hi’inu’in itih Peter isan eo, “Simon o mata fot ku’inu’in? Karam boro one hour ana fofonin mata hitanuw bairit tatama?”
38 Maqskꞌiniy kꞌalakpꞌukꞌujtꞌikcha, va kaskꞌintꞌik Dios para jantu kꞌamakꞌanukꞌantꞌik y kamakꞌatꞌik yu jantu lajꞌox. Ayaj ox yu lakꞌanaunatꞌik pero jantu laqapꞌaysnin kꞌaꞌuntꞌik.
38 Nah tounu isah eo, “Mata to’iwa’an kwayoyoban saise men routobon kwanab, ayub i ekokok baise biya i himorob.”
39 Ex va chuncha aaqtaun anchoqol tꞌachivin ni Dios. Vanaj va chun naunchoqol yu iskꞌintꞌa.
39 Jesu matabir maiye yoyobanamih in, tur ta’imonabanak eo yoyoban.
40 Taval va aaqtaun minchoqol ni Jesús. Yu ixtꞌaltanan va aaqtaun laklhitajuchoqol taltatanan. Va lakꞌukstsꞌinkꞌi ixtajunita ixlaqchulkꞌan, ayaj ixtaltataputun. Jantu ixtakꞌatsay tisuncha katanaulcha.
40 Naatu matabir maiye nan ana bai’ufununayah biyah tit matah koun bit sawar hi’inu’in itih, naatu Peter tur o isan kasiy awan bit.
41 Ex chuncha va aqtꞌutunucha val ni minchoqol aaqtaun ni Jesús, va naul:
41 Jesu mar baitounin matabir maiye na ana bai’ufununayah biyah tit eo, “Kwa i boro’ika kwai’in kwabiyarir? Kwaiyariraka! Mata tenuw. Orot Natun i sabuw kakafih umahimaim hiyai hinab hinafatumimih.
42 Kaꞌostꞌaꞌulatꞌikcha, kaꞌaucha. Va ukstsꞌuniycha minta yu kimaqxtaqyaꞌ.
42 Kwamisir tan, kwa’itin, orot yanuwayan i natitaka, nabuwu’umih.”
43 Tejkan vananaj ixtꞌajun chivin ni Jesús, va chinchal ni Judas, xaqayntaun yu pumakautꞌuy ixtꞌaltanan. Va ixlaktꞌaminta lhuvaj lapanakni yu ixtalhiminta espada ali kꞌiu. Va jalaqmalaqachal yu xaꞌukxtinin kuras ali yu ixtamasuy ixlhachimoꞌonkꞌan ni israelitas ali yu xalajꞌaynin lapanakni.
43 Jesu ana tur eo sawara’e, bai’ufununayah nah 12 wanawanahimaim Judas yanuwayan, firis ukwarih, Ofafar bai’obaiyenayah naatu regaregah ai’in kou’ay gagamin kaiy kefat auman Judas nawiyih bairi hina hitit.
44 Ni Judas, yu akchꞌintamanan va ixlakjunitacha tacha katapumispal, va naul:
44 Yanuwayan i kou’ay eobaimanih, “Orot menatan ayu anab ana mamamay kwa a kok orotoban nati, kwanab kwanafatum naatu kwanakaif auman kwanan.”
45 Ex va chuncha ni Judas va talakanunil ni Jesús, va junil:
45 Basit hina hititit ana veya Judas mutufor in Jesu biyan tit eo, “Bai’obaiyenayan!” Naatu mamay.
46 Ex tachꞌapalcha ni Jesús, va tachꞌilcha.
46 Naatu Jesu hibai hirab hifatum.
47 Qayntaun yu ixtꞌaltanaꞌ ni Jesús va xaqaxtul ixꞌespada. Va aqatuchaqxmajꞌal akatutaun ixꞌaqaxqol ixꞌoqxtamati ni xaꞌukxtin ni kuras.
47 Baise orot ta nati’imaim batabat kaiy bai firis ukwarin ana akir wairafin tainin buru’um.
48 Ni Jesús va lakjunil ni lapanakni:
48 Jesu awan tara’ah kou’ay isah eo, “Kwa a kaiy, a kefat kwaiteten kwanan ayu fatumu’umih ana itinin ayu i bainowan orot na’atube.
49 Lhilhiy xaklatsukuyau malaninin ni ay lakatajtan, jantu aqtaun kilachꞌiu. Pero maqancha tsꞌoqkantacha la ixchivinti Dios ni chuncha katapasal, xlhiyucha chuncha tapasay.
49 Mar etei Tafaror Baremaim ama abibinan men imaim kwatafatumu? Baise abisa Bukamaim hi’o hikikirum i nan niturobe.”
50 Ex chuncha ixtꞌaltanan va tatakyauꞌol, va xꞌamancha tamakaul ni Jesús.
50 Nati’imaim ana bai’ufununayah etei’imak hihamiy hibihir.
51 Qayntaun tsꞌal vananaj ixtꞌaꞌanta ni Jesús. Vamun sábana ixlhipamilkanta. Ni yucha vachu tachꞌapal,
51 Orot boubun ta ana faifuw baban akisin ius Jesu bi’ufunun, hisinaftobon hitab hitafatumimih,
52 pero makaumalcha isábana, va tiꞌasas qoslhi.
52 baise ana faifuwawat hibai i segar bihir.
53 Ex talhachaꞌal ni Jesús yu xaꞌay xaꞌukxtin kura. Va tus tataqxtoqꞌol tachun ni xaꞌukxtinin kuras, vachuꞌ yu ixtamasuy ixlhachimoꞌonkꞌan ni israelitas, vachu tachun yu xalajꞌaynin lapanakni.
53 Firis Gagamin, orot ai’in, Ofafar bai’obaiyenayah, etei hiru’ay hima’am Jesu hibai hina firis ukwarih ana baremaim hirun.
54 Yu Pedro vananaj ixkaulhaꞌanta pumaqati ni Jesús tus tachaꞌal la ixpulakna xapuchꞌanan ixchaqaꞌ yu ay xaꞌukxtin kura. Jalaktꞌataulalcha yu policias. Va aqtaylcha jalaktꞌasꞌon chꞌantaun kun yuꞌuncha laka jikmi.
54 Peter ef yokaika i’ufnunih bairi hina Firis Gagamin ana bar merar hitit imaim ma’utenayah wairaf hi’asir hima rararih i na bairi hima rarih.
55 Yu xaꞌukxtinin kuras kun tachun yu ixtaꞌaqxtoqnun ni laka ay junta si ixtalakxkauniy matichun yu lay kanaul taun laqtaqal yu makal ni Jesús tacha lay katalhimaqnil. Pero jantu matichun katatemal.
55 Firis ukwarih naatu kanisel ana kou’ay sabuw tutufin etei hisinaftobon baifuwen tur hibow hitit saise imaim Jesu hita’asabun isan, baise ana kakafin men ta hitita’urimih.
56 Lhuvaj lapanakni ixtalaklkaniy ni Jesús pero jantu lay chꞌantaun ixtamakay ixlakchivintikꞌan.
56 Sifrubonayah moumurih maiyow Jesu isan hifufuwen, baise hai tur hio men Jesu sisinafumaim hi’o’omih.
57 Lati taꞌaqtayl tatislajmay yu jantu laqsaval kaval, va tanaul:
57 Naatu sabuw afa himisir Jesu isan baifuwen tur hibow hit hio.
58 —Yu kijnankꞌan ijqalasmakvi ixnajun: “Ni kitꞌin kaklakpujꞌoyaꞌ ni aniy ay lakatajtan yu tamakata lapanakni, ex yu laꞌatꞌutunu julchan kakmaqayauchoqoyaꞌ ataun sastꞌi lakatajtan pero jantu kunaꞌ yu katamakayaꞌ lapanakni.”
58 “Aki eo anowar, ‘Sabuw umahimaim Tafaror Bar hiwowowab ayu boro anataraboun nare naatu veya tounu ufunamaim boro ana wowab maiye, men sabuw umahimaim hiwowowab na’atube.’”
59 Pero mas chuncha ixtanajun va jantu lay chꞌantaun ixtamakay ixlakchivintikꞌan.
59 Baise hai tur hio men ta sisinafumaim hi’o’omih.
60 Ex va chuncha ni ay xaꞌukxtin kura va ancha ostayal. Va lhisakmil ni Jesús, va junil:
60 Imaibo Firis Gagamin misir sabuw nahimaim bat Jesu ibatiy, “Orot hairi sif hirurubon inowar naatu boro hai tur wan inay ai en?”
61 Pero yu Jesús vamun saq val, jantu tsij kanaul. Ex yu xaꞌukxtin kura va aaqtaun lhisakmichoqol ni Jesús, va junil:
61 Baise Jesu men kafa’imo tur ta eomih, Firis Gagamin ibanak ibatiy maiye, “O i Roubininayan God Baigegewasinayan Natun?”
62 Ex chuncha ni Jesús va naul:
62 Jesu iya’afut eo, “Ayu i Natun, naatu kwa etei boro Orot Natun God fairin uman asukwafune namare rofom wanawanan nanan kwana’itin!”
63 Ex va chuncha yu xaꞌukxtin kura talqamal, tus chꞌapal ixlaqchꞌiti, va lajꞌexlhi, ex naul:
63 Naatu Firis Gagamin iti tur nonowar ana faifuw bow seb naatu eo, “Aki men akokok sif rubonayah!
64 Ni uxiknankꞌan asmaktꞌatꞌik ixchivinti, va akchꞌintamay ni Dios. ¿Tas lhilayatꞌik?
64 Baigigimen tur eo kwanowar, mi’itube kwanotanot?” Etei’imak hio, “I bowabow kakafin sinaf naatu i boro namorob?”
65 Yu alati taꞌaqtaynilcha talakpuchujvay, ex talaqpuchꞌilcha, taꞌaqtayl talakasamay, va tajuniy:
65 Sabuw afa Jesu yumatan hikwaitututur naatu matan faifuwamaim hisum hirab hio, “Kuo anowar yait o rabi?” Ma’utenayah auman rebareban hifafar.
66 Ni Pedro va ancha ixvil maqspaꞌ laqa chaqaꞌ, la ixpulakna ni ex. Taval va chinchal qayntaun ixmaqtsukuꞌ ni xaꞌukxtin kura.
66 Peter ufun bar meraraka ma’am basit Firis Gagamin ana akirwairafin babitai na sisibinamaim tit,
67 Tejkan laqtsꞌil ni Pedro tꞌajun sꞌon, aqtaylcha laqastay, va junil:
67 Naatu Peter ma wairaf rarar babitai bat itin kikin naatu eo, “O auman Jesu airi Nazarethane kwana.”
68 Pero ni Pedro va jantu kalhitaulal, va naul:
68 Baise Peter youb, “Ayu men aso’ob o abitur ku’o.” Basit i bar merar ana etawan gagamin ufunane tit, naatu kokorere eo.
69 Ex chuncha yu maqtsukuꞌ aaqtaun laqtsꞌinchoqol ni Pedro, lakjunil ni alati yu ancha ixtaꞌalinta, va naul:
69 Akir babitai Peter itin maiye, naatu nati’imaim sabuw hibatabat tur ta’imon hai tur eowen, “Iti orot i Jesu ana bai’ufununayan ta!”
70 Pero yu Pedro aqtalaqtaun jantu kalhitaulal.
70 Baise Peter ibanak youb maiye, hima kikimin sabuw bairi hibatabat Peter hiu, “Tur anababatun o i Jesu ana bai’ufununayan orot ta, anayabin o auman i Galilee orot.”
71 Ex ni yucha vas jalakmasavalanil y laqxtoqnuꞌ naul:
71 Peter eobaifaro eo, “Anababatun a tur ao’owen, God baimakiy nitu ayu ana bifufuwen na’at, ayu nati orot men aso’ob!”
72 Ex va niman aaqtaun tꞌasachoqol ni puyux. Ex chuncha ni Pedro va pastaklhicha tacha junil ni Jesús. Va ixjunkanta: “Tejkan jantukaꞌ tꞌasay aqtꞌuy ni puyux, uxintꞌi va aqtꞌutucha kꞌanauneꞌe ni jantu kꞌimispꞌay.”
72 Mar ta’imonamo kokorere mar bairou’abin eo, naatu imaibo Peter nuhin taseb Jesu mi’itube eo not, “Kokorere mar rou’ab nao ana veya o boro mar tounu ayu inayoubu.” Naatu Peter busuruf rerey.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 14, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.