Mateus 27

Tetun Dili NT (TDT_BEH) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Dadeer-saan deit, nai lulik nia ulun sira ho katuas lia nain sira foti desizaun atu kastigu mate Jesus.
1 Maraumanika Firis ukwarih etei naatu regaregah ai’in bairi Jesu morob isan hio hiyabunai sawar.
2 Depois sira futu Nia hodi lori Nia baa entrega ba governador Pilatus.
2 Basit uman hifatum hibai hitit Roman hai gawan Pilate umanamaim hiyai.
3 Bainhira Judas, eskolante nebee mak faan Jesus nee, hatene katak sira atu kastigu mate Jesus, nia laran tristi teb-tebes. Nunee nia entrega fali osan mutin tolu-nulu nee ba nai lulik nia ulun sira ho katuas lia nain sira.
3 Judas, yanuwayan Jesu kakafinamaim hiya’iyai i’itin ana veya dogoron rusib, kabay 30 bai matabir na Firis ukwarih naatu regaregah ai’in nahimaim tit, eo
4 Nia hatete, “Hau halo sala ona! Ema ida nebee la iha sala sei mate tanba hau mak faan.” Maibee sira hataan, “Ami la interese. O halo sala ka lae, nee o mak hatene.”
4 “Ayu asinaf kakaf orot gewasin baban ao emomorob.” Hiya’afut hio, “Nati o a yababan, o akisimo ina’itin inayabunai.”
5 Entaun Judas soe osan nee ba iha uma kreda boot laran. Depois nia sai baa tara aan mate tiha.
5 Judas kabay nati Tafaror Bar kabay teya’aya’amaim itaiy re naatu ihamiyih tit in sikan warasa yai morob. Judas kabay bai na rouw ere’er|alt="Judas throwing money down" src="cn01832b.tif" size="col" loc="Mat 27.5" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="27.5"
6 Nai lulik nia ulun sira hili tiha osan nebee mak Judas soe nee hodi dehan, “Osan nee raan nia folin. Lei bandu atu hatama fali hamutuk ho osan uma kreda boot nian.”
6 Firis ukwarih kabay hibai hio, “Iti i rara ana kabay, ata ofafar men ebibasit boro Tafaror Bar ana kabay ya’aya’amaim tanayai na’in.”
7 Entaun sira desidi uza osan nee hodi sosa rai pedasuk nebee uluk badaen sanan rai nian. I sira foo rai nee atu sai fatin hodi hakoi ema estranjeiru.
7 Etei’imak hio hibibasit ufunamaim, kabay hibai noukwat bu’urayan ana kamar hitubun, saise nah touman sabuw hai rah ana efan namatar.
8 Too agora ema bolu rai nee Rai Raan.
8 Ana’an nati isan kamar wabin “Rara ana Kamar” hibiwab in na iti boun ana veya tit.
9 Nunee sira halo tuir liafuan nebee profeta Jeremias hakerek hori uluk dehan, “Ema Israel sira desidi tiha ona katak, Nia folin mak osan mutin tolu-nulu. Entaun sira foti osan nee
9 Naatu abistan dinab orot Jeremiah eo ina iturobe.
10 hodi sosa rai nebee uluk badaen sanan rai nian, tuir orden nebee mak Nai Maromak foo mai hau.”
10 Noukwat bu’urayan ana kamar hitubun Regah ayu iu’uwu na’atube.”
11 Bainhira Jesus hamriik iha governador Pilatus nia oin, governador husu ba Nia, “Loos ka, O mak ema Judeu sira nia Liurai ka?” Jesus hataan, “Ita dehan nee loos.”
11 Jesu Roman gawan nanamaim bat, naatu gawan Jesu ibatiy, “O Jews sabuw hai aiwob?” Jesu iya’afut eo. “Nati kuo, ayu boro abi tur anao.”
12 Maibee bainhira nai lulik nia ulun sira ho katuas lia nain sira duun Jesus iha Pilatus nia oin, Jesus la hataan buat ida.
12 Firis ukwarih naatu regaregah ai’in Jesu ubar hitin tur kakafin isan hio men kafa’imo iyafutimih.
13 Entaun Pilatus hatete ba Jesus dehan, “O la rona ka? Ema sira nee foo sasin oi-oin hodi hasoru O!”
13 Basit Pilate Jesu iu, “Sabuw kakafih isan ubar hit teo’orereb kunonowar?”
14 Maibee Nia la hataan, uitoan mos lae, halo governador Pilatus admira loos.
14 Baise Jesu men kafa’imo awanamaim tur ta tit, naatu Gawan orot ana kasiy ra’at ifofofor men kafaita.
15 Tin-tinan, bainhira ema Judeu halo festa Paskua, governador sempre hasai ema dadur ida tuir povu nia hakarak.
15 Tar Nowaten hiyuw ana veya, gawan hai binanakwar eo na’atube, mar etei dibur barane sabuw hai kok orot menatan tirurubin i ebobotait.
16 Iha tempu nebaa iha ema dadur ida naran Barabás, ema hotu konhese nia kriminozu boot ida.
16 Nati ana veya orot wabin gagamin Jesu Barabas dibur ma’am.
17 Entaun bainhira ema barak halibur hamutuk ona, Pilatus husu ba sira dehan, “Imi hakarak hau husik ida nebee? Barabás ka Jesus nebee ema bolu Mesias?”
17 Naatu sabuw hiru’ay sawar, basit Pilate ibatiyih, “Orot menatan kwakokok diburune anabotait, Jesu Barabas o Jesu Keriso?”
18 Pilatus koalia nunee tanba nia hatene hela nai ulun Judeu sira laran moras ba Jesus, nee mak sira entrega Jesus ba nia.
18 Anayabin sabuw bobowenamaim Jesu hibai Pilate umanamaim hiya’iyai i so’ob.
19 Bainhira Pilatus tuur iha kadeira juis nian atu tesi Jesus nia lia, nia feen haruka lia menon dehan, “Keta halo buat ruma ba Ema nee tanba Nia la sala ida. Hau ohin mehi aat kona ba Nia, halo hau hanoin barak.”
19 Pilate baibabatiyen ana efanamaim ma’am, aawan tur iyafar na eo, “Orot nati gewasin isan men abisa ta inasinaf, anayabin fai ayu mim fokarin maiyow isan amim au not ekakasiy”
20 Maibee nai lulik nia ulun sira ho katuas lia nain sira obriga deit ema barak nee husu ba Pilatus atu husik Barabás, i oho Jesus.
20 Baise firis ukwarih naatu regaregah ai’in sabuw tafah fair hiyai, Barabas botaitin naatu Jesu asabunin isan Pilate hiokikin.
21 Depois governador Pilatus husu fali dehan, “Husi ema nain rua nee, imi hakarak hau husik ida nebee?” Sira hataan, “Barabás!”
21 Pilate sabuw ibatiyih, “Orot i rou’ab, imih orot menatan kwakokok ana botait?” Etei’imak hiya’afut hio, “Barabas!”
22 Rona nunee Pilatus husu tan, “Entaun hau atu halo saida ba Jesus nebee ema bolu Mesias nee?” Sira hotu hakilar, “Prega tiha Nia ba krus!”
22 Pilate sabuw ibatiyih, “Bo Jesu wabin Keriso isan boro mi’itube anasinaf?” Etei’imak hiya’afut hio, “Ku’onaf!”
23 Depois Pilatus husu, “Tansaa? Nia halo krimi saida?” Maibee sira hakilar makaas liu tan, “Prega tiha Nia ba krus!”
23 Pilate ibatiyih, “Abisa kakafin sinaf?” Baise sabuw hitar koukuw hio, “Ku’onaf!” Sabuw rou’ay gagamin nahimaim Pilate Jesu ibatiy|alt="Jesus placed before crowd" src="CN01822b.tif" size="col" loc="Mat 27.23" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="27.23"
24 Pilatus haree katak ema barak nee atu halo rungu-ranga, i nia la bele halo buat ida. Entaun nia foti bee hodi fase nia liman iha ema barak nee nia oin dehan, “Kona ba Ema nee nia mate, hau la hatene! Imi mak sei lori todan.”
24 Pilate naniyan bai men karam boro ef ta tasinaf, naatu sabuw auman kougeyagey hibusuruf, imih harew bai sabuw etei nahimaim uman sauwen eo, “Ayu iti orot namomorob isan men ana ubar anabaimih. Nati i kwa akis a ubar.”
25 Sira hotu hataan, “Husik ba, Ema nee nia raan, ami ho ami nia jerasaun sira mak lori.”
25 Sabuw etei hiya’afut hio, “I namomorob ana ubar i aki anab naatu natunatu auman ana ubar hinab.”
26 Entaun Pilatus halo tuir sira nia hakarak hodi hasai Barabás husi kadeia. I nia haruka ema baku Jesus ho sikoti, depois entrega Jesus ba soldadu sira atu prega iha krus.
26 Imaibo Pilate Barabas botait, naatu Jesu wabir ana baiyowayah iuwih, onafin isan hibai hin.
27 Hotu tiha soldadu sira lori Jesus ba iha governador Pilatus nia rezidensiai sira halibur sira nia maluk soldadu sira seluk nebee hela iha nebaa hodi mai haleu Nia.
27 Imaibo Pilate ana baiyowayah Jesu hibai hin gawan ana bar hitit, nati’imaim baiyowayah etei hiru’ay hibebera’uh.
28 Sira kolu tiha Jesus nia hena hodi foo hatais fali batina kor mean ida hanesan liurai sira baibain hatais.
28 Ana faifuw hi’oromen, faifuw namar hibai hi’us,
29 Sira mos dulas ai tarak halo kabuar hanesan koroa liurai nian hodi tau ba Nia ulun. Sira tau ai sanak lotuk ida iha Nia liman loos hanesan ai tonka. Sira hakneak iha Nia oin hodi hamoe Nia dehan, “Viva, ema Judeu sira nia Liurai!”
29 kokor hififin ukwarin ana raramamih hiyara’ah, uman ana asukwafune tu hitin, nanamaim suh hiyowen hi’i’iyab hio, “Jews hai aiwob tanabora’ara’ah.”
30 Sira mos tafui kabeen ba Nia i foti fali ai sanak nee husi Nia liman laran hodi baku Nia ulun fila-fila.
30 Yumatan hikwaitututur, uman tu hibosair ukwarinamaim hiborabirab.
31 Sira hamoe tiha Nia nunee, sira kolu fali batina mean hodi foo hatais fali Nia hena rasik. Hotu tiha sira lori Nia sai atu baa prega iha krus.
31 Hibi’i’iyab ufunamaim, faifuw hi’us ma’am hibosair ana faifuw hibow hina hi’us, imaibo hibai hin onafin isan.
32 Iha dalan klaran, soldadu sira nebee mak lori Jesus nee hetan ema ida husi sidade Sirene, naran Simão. Sira obriga nia lori Jesus nia krus.
32 Hitit hinan efamaim Sairini orot wabin Simon bairi hitar naatu baiyowayah hi’ukikin Jesu ana onaf bai e’abar.
33 Sira too iha fatin ida naran Golgota, katak “Fatin Ulun Ruin”.
33 Hina efan wabin Golgotha imaim hitit, nati efan hibiwab yabin efan ana itinin i orot ukwarin ana gifow na’atube.
34 Iha nebaa sira kahur tua ho aimoruk hodi foo ba Jesus. Nia koko tiha maibee lakohi hemu.
34 Nati’imaim wine harew tenakuyakuy auman hisartabir Jesu tomanih hitin bai kakartubun ufunamaim kwahir.
35 Depois sira prega Jesus iha krus. I soldadu sira dada rifa atu hatene see mak bele hetan Jesus nia hena.
35 Naatu hi’o’onaf ana veya arowamaim ana faifuw hikusib hifaram hibow.
36 Hotu tiha sira tuur hodi hein Nia.
36 Imaibo nati’imaim himarir Jesu hima’uh hima.
37 Sira mos iha ai kabelak ida nebee hakerek nunee: “Nee Jesus, ema Judeu sira nia Liurai.” Nee foo hatene razaun saida mak Jesus simu kastigu mate. I sira prega ai kabelak nee iha Nia ulun leten.
37 Naatu tafanamaim ubar hibitin ana tur hikirum hikubar, “ITI I JESU, JEW SABUW HAI AIWOB.”
38 Sira prega tan ema naok-teen boot nain rua iha krus, ida iha Jesus nia sorin loos, ida iha sorin karuk.
38 Naatu bainowan orot rou’ab Jesu bairi hi’onafih, ta ana beyawane ta ana asukwafune.
39 Ema nebee liu husi fatin nee, sira doko ulun hodi koalia aat Jesus.
39 Sabuw nanane hinan ukwarih hita’asi’asiy ubar hitin tur kakafih maiyow Jesu hi’i’iyab hio,
40 Sira hatete, “Uluk O dehan atu halo rahun uma kreda boot, depois harii fali iha loron tolu nia laran. Se O Maromak nia Oan duni, entaun salva took O nia Aan hodi tuun husi krus nee.”
40 “Tafaror bar tarabounin veya tounu wanawananamaim wowabin sawaramih io! Bo o God Natun na’at kwiyawasi cross afe’enane kure’eban a’it?”
41 Nai lulik nia ulun sira, mestri relijiaun sira ho katuas lia nain sira mos hatete aat Jesus dehan,
41 Ef ta’imon firis ukwarih, Ofafar Bai’obaiyenayah naatu regaregah ai’in auman Jesu hi’i’iyab hio,
42 “Nia salva ona ema seluk, maibee Nia la bele salva Nia Aan rasik. Nia dehan, Nia mak ema Israel nia Liurai, entaun diak liu agora Nia tuun husi krus atu ita fiar.
42 “Sabuw afa iyawasih, baise i taiyuwin men karam boro niyawas, Israel sabuw hai aiwob! Bo cross afe’enane boun nare tana itin boro tanitumitum.
43 Nia fiar ba Maromak. Se Maromak gosta Nia, entaun ita haree took Maromak mai salva Nia ka lae. Tanba Nia rasik hatete katak Nia Maromak nia Oan.”
43 God i bitumitum, bo God boun iyawasiban ta’itin, anayabin i taiyuwin i God Natun rouw eo.”
44 Naok-teen nain rua nebee mak iha Jesus nia sor-sorin mos tarata aat Jesus nunee.
44 Ef ta’imon bainowah orot rou’ab Jesu bairi hi’onafih hi’inu’in ubar hitin tur kakafih hi’u.
45 Komesa meudia, nakukun taka metin rejiaun nee tomak too tuku tolu lokraik.
45 Veya yen tafat yan tafaram etei gugum inu’in veya botabir re 3 korok bai.
46 Iha tuku tolu lokraik, Jesus hakilar ho lian makaas dehan, “Eloi, Eloi, lama sabaktani?” Nee dehan, “Hau nia Maromak, Hau nia Maromak, tansaa mak Ita Boot husik Hau mesak?”
46 Veya 3 korok na’atube, Jesu fanan aumetawat rerey eo, “Eloi, Eloi Lema Sabachthani?” Anayabin, “Au God, au God, aisim ihamiyu?”
47 Rona nunee, ema balu nebee hamriik besik dehan, “Nia bolu profeta Elias.”
47 Sabuw afa nati’imaim hibatabat hinowar hio, “Elijah isan eafa’af kwanowar.”
48 Sira ida halai kedas baa foti esponza rohan ida habokon ho tua siin, tau ba ai naruk ida hodi lolo ba iha Jesus nia ibun atu hemu.
48 Naatu orot ta nunuw in sawar ta biyan sou’usau bai, wine tenakuyakuy butu’ub, eot ra’ah Jesu awanamaim yai tomamih.
49 Maibee sira seluk dehan, “Hein lai! Ita haree took, Elias mai salva duni Nia ka lae.”
49 Baise sabuw afa hio, “Kubat, Elijah nan nabiyawas tana’itin!”
50 Depois Jesus hakilar dala ida tan ho lian makaas, i Nia hakotu Nia iis.
50 Jesu iban maiye fanan aumetawat rerey, naatu ayubin tabaratait.
51 Bainhira Jesus nia iis kotu, kurtina boot nebee taka Fatin Lulik iha uma kreda boot, naklees husi leten too kraik fahe tiha ba rua. Rai nakdoko makaas i fatuk bo-boot sira nakfera tiha.
51 Faifuw Tafaror Bar wanawanan hita’iy re efan kakafiyin hirafut inu’in yate rusib re in uran tit rou’ab himatar, iriyoy tit kabay hitaseseb.
52 Rate sira mos nakloke. I Maromak nia ema balu nebee mate tiha ona, Nia halo moris fali.
52 Rah awah hiha’e, sabuw kakafiyih moumurih na’in marasika himorob hi’inu’in etei hiyawas himisir.
53 Sira ida-idak sai husi sira nia rate. Bainhira Jesus moris fila fali, sira mos tama iha sidade santu Jerusalém, i ema barak haree.
53 Hai rah hitumaren hitit, Jesu morobone mimisir ufunamaim, murumurubih etei hitit hin Jerusalem hitit, sabuw moumurih na’in hi’itih.
54 Bainhira komandante Roma ho soldadu sira nebee hein Jesus nee haree rai nakdoko ho buat seluk nebee akontese, sira tauk teb-tebes hodi dehan, “Loos duni! Ema nee Maromak nia Oan.”
54 Baiyowayah hai orot ukwarih naatu baiyowayah afa bairi nati’imaim Jesu hima’uh hima’am iriyoy hitatam, naatu abisa’awat himamatar hi’itah hai bir ra’at hio, “Turobe iti orot i anababatun God Natun!”
55 Iha nebaa iha senhora barak asisti husi dook deit. Sira nee uluk tuir Jesus husi Galileia too iha Jerusalém hodi serbi Nia.
55 Nati’imaim baibin moumurih na’in hina ef yokaika hibat abisa’awat himamatar hi’itah. Iti baibin i Galilee’ine Jesu hi’ufunun bairi hina hibibais.
56 Sira nee mak Maria Madalena, Maria ida seluk (Tiago ho José nia inan), Zebedeu nia feen (Tiago ho João nia inan) ho mos sel-seluk tan.
56 Baibin wanawanahimaim i Mary Magdalene, Mary, James, Joseph hairi hinah naatu Zebedee aawan.
57 Iha ema riku ida husi sidade Arimateia, naran José. Nia mos Jesus nia eskolante ida. Loro matan atu monu ona,
57 Birabirab auman orot sawar wairafin, wabin Joseph ana tafaram Arimathea’ane na tit. Iti orot i Jesu ana bai’ufununayan ta, baise wa’iwa’iramaim bi’ufununun. Tafaror bar wanawanan faifuw taseb ro’ab himatar|alt="temple veil being torn down" src="CN01843B.TIF" size="col" loc="Mat 27.57" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="27.57"
58 nia baa hasoru Pilatus hodi husu Jesus nia mate isin atu hakoi. Entaun Pilatus haruka soldadu sira entrega Jesus nia mate isin ba José.
58 Joseph na Pilate nanamaim tit, Jesu biyan bai na ya’in isan fefeyan, naatu Pilate ana baiyowayah uwih Jesu biyan hibai hitin.
59 Depois José simu Jesus nia mate isin, i falun ho hena mutin diak nian nebee foun.
59 Joseph, Jesu biyan bai faifuw boubunamaim sum
60 Nia lori Jesus nia mate isin baa haloot iha rate nebee nia prepara tiha ona ba nia aan rasik. Fatin nee fatuk lolon nebee ema bahat tiha ona atu sai rate. Depois nia duir fatuk boot ida hodi taka rate nee. Hotu tiha nia fila.
60 bai in hub boubun i isan iti boro’omo to naiwanamaim bai inu’in, imaim Jesu yai naatu kabay ifururuw na sou hir naatu ana ubar in.
61 Maibee Maria Madalena ho Maria ida seluk tuur hela hodi hateke ba rate nee.
61 Mary Magdalene naatu Mary, James, Joseph hairi hinah i rah rewan rounane himare hima hi’itin.
62 Iha fali aban, loron Sabadu, nai lulik nia ulun sira ho ema Farizeu sira baa hasoru malu ho governador Pilatus.
62 Mar natot i boro Sabbath ana veya, imih Firis ukwarih naatu Pharisee hina Pilate nanamaim hitit
63 Sira dehan, “Senhor, ami hanoin hela Ema bosok-teen nee nia liafuan. Uluk Nia sei moris, Nia dehan katak too iha loron tolu Maromak sei halo Nia moris fali.
63 hio, “Regah ni’i orot baifufuwenayan yawasin ma’am eo, ‘Ayu boro veya tounu ufunamaim morobone anamisir.’ Iti na’atube eo i aki anotanot.
64 Nee duni haruka ita boot nia soldadu sira baa halo seguransa iha rate too iha loron tolu. Keta halo be Nia eskolante sira mai naok tiha Nia mate isin, depois sira dehan, Maromak halo Nia moris fali ona husi mate. Se ida nee mak akontese, entaun sira nee bosok aat liu fali sira nia Mestri.”
64 Isan imih akokok baiyowayah afa iniyafarih hinan rah hinama’uh hinama veya tounu, saise ana bai’ufununayah boro men hinan biyan hinabain hinabihir, naatu morobone misir maiye hinarouw hinao sabuw hinifuwihimih. Anayabin baifuwen iti boun natitit boro kakafin anababatun men wan anabifuwen na’atube’emih.”
65 Pilatus hataan, “Entaun lori soldadu balu ba iha rate hodi halo seguransa metin iha nebaa.”
65 Pilate iyafutih eo, “Ma’utenayah orot kwa aso’obamaim kwanabuwih naatu kwana’uwih matah toniwa’an rah hinama’uh gewas hinama.”
66 Nunee nai ulun Judeu sira hamutuk ho soldadu sira baa iha rate. Sira tau sinal ba rate nee nia odamatan atu ema keta tama. Depois soldadu sira halo seguransa nafatin iha nebaa.
66 Basit hitit hin rah ana etawan kabay tafanamaim kwah hiyai, naatu ma’utenayah orot nati’imaim rah hima’uh hima. Mautenayah rah awan hibat firis bairi teo|alt="soldiers guarding tomb" src="cn01849b.tif" size="col" loc="Mat 27.66" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="27.66"

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 27, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.