Lucas 23
Tetun Dili NT (TDT_BEH) vs AAI
1 Depois justisa nain sira hotu hamriik hodi lori Jesus ba governador Pilatus.
1 Kou’ay tutufin etei himisir Jesu hibai hina Pilate nanamaim hitit.
2 Too iha governador nia oin, sira komesa foo sala ba Jesus dehan, “Ami kaer toman Ema nee tau lia ba povu para kontra estadu. Nia haruka povu la bele selu impostu ba liurai boot César. Nia mos deklara katak, Nia mak Mesias, ema Judeu sira nia Liurai.”
2 Nati’imaim ubar hitin hio, “Iti orot i ma kakaf bai na ai sabuw nawiyih tafaram hiti’afiyimih aki atita’ur, naatu sabuw eo’otanih Caesar isan kabay men hinibaiyan, naatu i taiyuwin isan eo, ‘Ayu i Keriso aiwob orot.’”
3 Entaun Pilatus husu ba Jesus, “Loos ka? O mak ema Judeu sira nia Liurai duni ka?” Jesus hataan, “Ita dehan nee loos.”
3 Imaibo Pilate Jesu ibatiy, “O Jew sabuw hai aiwob?” Jesu iya’afut eo, “Nati kuo.”
4 Depois Pilatus foo sai nia desizaun ba nai lulik nia ulun sira ho ema lubun boot nee dehan, “Hau la hetan Ema nee nia sala ida atu bele kastigu Nia.”
4 Pilate firis ukwarih naatu sabuw hiru’ay hibatabat iuwih eo, “Iti orot baimakiyin isan anunuwet men ana kakafin ta atita’urimih.”
5 Maibee sira ulun toos nafatin hodi protesta dehan, “Lae, Nia hanorin hodi tau lia ba povu iha nebee-nebee atu halo rungu-ranga, komesa husi provinsia Galileia, too iha rai Judeia tomak, mai too iha nee.”
5 Baise abisa hio i hiukikin. “Iti orot i kougeyageyayan, ana bai’obaiyenamaim Galilee wanawanan busuruf sabuw etei hai ma bi’a’afiy boun na Judea wanawanan sabuw etei kugiyigiyih hai ma eafe’af.”
6 Rona nunee, governador Pilatus husu ba sira, “Se hanesan nee, Nia ema Galileia ka?”
6 Pilate iti na’atube hio nonowar ufunamaim, ibatiyih eo, “Iti orot i Galilee matuwan?”
7 Sira hataan dehan, loos. Nunee governador haruka Jesus ba iha liurai Herodes, tanba nia mak ukun iha provinsia Galileia, i tempu nebaa nia iha hela sidade Jerusalém.
7 Pilate nati ana veya’amaim so’ob Jesu i Herod ana aiwob babanamaim ma’am, imih Herod isan iyafar hibai hin. Anayabin nati ana veya Herod auman i na Jerusalem ma’am.
8 Bainhira Herodes haree Jesus, nia kontenti teb-tebes, tanba kleur ona hakarak atu hasoru Nia. Herodes rona ona istoria barak kona ba Jesus, i hakarak atu haree Nia halo milagre ruma.
8 Herod Jesu i’itin ana maramaim yansisir gagamin maiyow, anayabin ana tur marasika nowar naatu kok kwanekwan Jesu taitin, ina’inan auman ta tiwa’an ta’itin.
9 Entaun Herodes husu pergunta oi-oin ba Jesus, maibee Nia la hataan liafuan ida.
9 Imih Herod tur moumurih maiyow Jesu ibabatiy, baise Jesu men iya’afut tur ta eomih.
10 Nai lulik nia ulun sira ho mestri relijiaun sira mos hamriik besik hodi duun makaas dehan, Nia halo ona sala todan oi-oin.
10 Firis ukwarih naatu Ofafar Bai’obaiyenayah hitit tur fokarin maiyow hio ubar hitin hiu kwanikwaniy.
11 Depois liurai Herodes ho nia soldadu sira komesa hamoe Jesus i goza Nia. Sira foo hatais Nia ho ropa nabilan ida nebee baibain liurai sira mak hatais, depois haruka Nia fila ba governador Pilatus.
11 Imaibo Herod ana baiyowayah bairi Jesu hi’iyab hiu kwanikwaniy. Naatu faifuw gewasin hibai hi’us hiyafar maiye matabir in Pilate biyan tit.
12 Uluk Herodes ho Pilatus odi malu, maibee iha loron nee sira nain rua diak malu fali.
12 Nati ana veya’amaim Herod Pilate hairi hitounuw, baise marasika i hairi rakit na’atube nanabih hima’am.
13 Governador Pilatus halibur nai lulik nia ulun sira, ukun nain sira ho tan povu.
13 Firis ukwarih naatu bonawiyenayah, sabuw ukwarih etei’imak Pilate e’af ayuwih hina
14 Depois nia foo sai nia desizaun dehan, “Imi lori Ema nee mai hau hodi foo sala ba Nia dehan, Nia sempre tau lia ba povu para kontra estadu. Maibee hau investiga tiha ona Nia iha imi nia oin, i la hetan Nia sala ida atu bele kastigu Nia.
14 iuwih eo, “Iti orot kwabai kwana biyou kwatit sabuw nawiyih kakaf kwarouw kwa’o, naatu ayu kwa etei namaim ai babatiy kwa’itin, baise ana kakafin kwao anonowar na’atube men ta atita’urimih.
15 Liurai Herodes mos la hetan Nia sala ida. Tanba nee mak liurai haruka Nia fila fali mai ita. Imi haree ona, Ema nee la halo sala ida atu hau bele foo kastigu mate ba Nia.
15 Na’atube Herod nunuwet ana kakafin men tatita’ur, imih iyafar maiye matabir na. Anayabin men abisa kakafin ta sinaf boro namorob.
16 Tanba nee mak hau hakotu nunee: Hau sei haruka baku Nia ho sikoti, depois husik fali Nia.”
16 Isan imih ayu boro anarab naatu anabotait natit nan.”
17 [Iha tempu nebaa bainhira ema Judeu sira halo festa Paskua, governador sempre hasai ema dadur ida tuir sira nia hakarak.]
17 Matan fufur Tar Nowaten hiyuw ana veya, Pilate mar etei dibur orot ta’imon sabuw isah ebobotait.
18 Entaun sira hotu hakilar rame-rame dehan, “Oho tiha Nia! Hasai mak Barabás!”
18 Baise sabuw rou’ay gagamin na’in hibatabat hiwow hio, “Nati orot i na morob! Aki akokok Barabas inabotait natit!”
19 Barabás nee tama kadeia tanba nia halo rungu-ranga iha sidade Jerusalém kontra estadu Roma, i nia mos oho ema.
19 (Barabas i Jerusalemamaim kukugeyagey, naatu orot babin ta easabun momorob isan dibur hiyai ma’am.)
20 Pilatus hakarak husik Jesus. Entaun nia koalia ba sira dala ida tan.
20 Pilate kok kwanekwan i Jesu tabotait tatit, imih fanan aumetawat na’in eafare maiye sabuw ifefeyanih.
21 Maibee sira hotu hakilar dehan, “Prega tiha Nia ba krus! Prega tiha Nia ba krus!”
21 Baise sabuw fah sib hinow hi’af ra’at hio, “Ku’onaf! Ku’onaf!”
22 Pilatus koalia ba sira ba dala tolu dehan, “Tansaa? Nia halo krimi saida? Hau la hetan razaun ida para hau bele foo kastigu mate ba Nia. Nee mak hau haruka ema baku deit Nia ho sikoti, depois husik fila fali.”
22 Pilate iban mar baitounin ibatiyih maiye, “Abisa kakafin sinaf? Ayu ana kakafin men ta a’itin boro namorob, imih ayu boro anarab naatu anabotait.”
23 Maibee ema barak nee hakilar beibeik ho lian makaas hodi obriga para prega Jesus iha krus too mate. Ikus mai, sira mak manaan.
23 Baise sabuw fanah sib Jesu morobomih hiwow hio hinan yomaninamaim hai kok na yabin matar.
24 Entaun Pilatus desidi tuir sira nia hakarak deit.
24 Basit sabuw hio na’atube hai kokomaim Pilate sinaf, Jesu morob isan ibasit.
25 Nia hasai ema nebee mak sira husu, ida nebee dadur hela tanba halo rungu-ranga kontra estadu i oho ema. I nia entrega Jesus ba sira nia liman atu halo tuir sira nia hakarak.
25 Naatu orot kougeyageyayan naatu asbunuwayan dibur ma’am isan hibifefeyan i botait, naatu Jesu isan abisa sinafumih hikokok na’atube bai itih.
26 Depois soldadu sira lori Jesus sai husi governador Pilatus nia uma. Iha dalan klaran sira hasoru ema ida naran Simão husi Sirene, nia foin mai husi foho atu tama ba sidade. Sira obriga Simão lori Jesus nia krus hodi lao tuir Nia.
26 Roman baiyowayah Jesu onafinamih hibai hitit hinan efamaim, Sairini orot wabin Simon ana barene na au Jerusalem rur bairi hitar. Naatu hikwarar tatab, onaf hibai hitin e’abar Jesu ufun bairi hin.
27 Ema barak lao tuir Jesus, i senhora balu tanis halerik ba Nia.
27 Sabuw rou’ay gagamin na’in Jesu hi’ufunun bairi hinan wanawanahimaim baibin afa Jesu hi’itin yah baban hirerey.
28 Jesus fila oin ba sira hodi dehan, “Senhora Jerusalém oan sira, lalika tanis mai Hau. Diak liu tanis halerik ba imi nia aan rasik, i tanis ba imi nia oan sira.
28 Jesu tatabir itih eo, “Jerusalem baibin ayu isau men kwanarerey, baise kwa taiyuw isa naatu natunat isah kwaniyababan kwanarerey.
29 Tanba aban-bainrua susar boot sei kona imi too ema dehan, ‘Feto nebee sorti mak sira nebee la iha oan, sira nebee nunka kous i nunka foo susu bebee.’
29 Anayabin mar boro enan sabuw boro hinao, ‘Baibin iyab a’arih, taubu’e tema’am naatu kek men tibitotomanen boro hiniyasisir.’
30 Bainhira susar nee mai, ema sei halerik ba foho dehan, ‘Monu hanehan ona ami ba!’ Sira sei dehan ba foho kiik sira, ‘Hakoi tiha ami ba!’
30 Nati ana veya’amaim sabuw boro oyaw isah hinao,
31 Se ai nebee matak mos ahi haan, saa tan ai nebee maran tiha ona.”
31 Anayabin sawar iti na’atube ai biyan ahiy ana veya’amaim tisisinaf, baise ai nakekerer ana veya’amaim hinasisinaf boro mi’itube?”
32 Bainhira soldadu sira lori Jesus, sira lori mos kriminozu nain rua para kastigu mate hamutuk ho Nia.
32 Nati ana veya’amaim orot kakafih rou’ab auman Jesu bairi morobomih hinawiyih hitit hin.
33 Too iha fatin ida naran Ulun Ruin, sira prega Jesus ba iha krus. Sira prega mos kriminozu nain rua nee, ida iha Jesus nia sorin loos, ida iha Nia sorin karuk.
33 Hitit hina efan wabin Gifow imaim hitit naatu Jesu hi’onaf orot kakafih rou’ab auman, orot ta ana asukwafune, orot ta ana beyawane. Jesu orot kakafih ro’ab bairi koros afe’en|alt="Jesus and thieves on the cross" src="CN01836B.TIF" size="col" loc="Luk 23.33" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="23.33-35"
34 [Jesus halo orasaun dehan, “Hau nia Aman, perdua ema sira nee nia sala, tanba sira la hatene saida mak sira halo.”]Depois soldadu sira dada rifa atu hatene see mak bele hetan Jesus nia hena.
34 Imaibo Jesu eo, “Tamai hai bowabow kakafih kunotawiyen men hiso’ob abisa tisisinaf.” Naatu ana faifuw hibosairen arowamaim hifaram hibow.
35 Ema barak hamriik hela hodi haree. I ema Judeu nia boot sira tarata Jesus dehan, “Nia salva ona ema seluk. Se Nia mak Mesias, Ida nebee mak Maromak hili, entaun husik Nia salva Nia Aan rasik.”
35 Sabuw nati’imaim hibat hi’i’itin ana maramaim, bonawiyenayah orot ukwarih Jesu hi’iyab hio, “Sabuw afa iyawasih bo i Keriso God narurubin na’at taiyuwin niyawasiban tana’itin.”
36 Soldadu sira mos besik Jesus hodi goza Nia. Sira lolo tua siin ba Nia
36 Roman baiyowayah auman hi’iyab, naatu wine tenakuyakuy tomamih hitin
37 hodi dehan, “Se O mak ema Judeu nia liurai, salva O nia Aan ba!”
37 hio, “O Jew sabuw hai aiwob na’at taiyuw kwiyawasi!”
38 Sira prega ai kabelak ida ba krus iha Jesus nia ulun leten. Iha ai kabelak nee hakerek dehan, “Nee ema Judeu sira nia Liurai.”
38 Naatu ukwarinamaim hikirum hio, “Iti I Jew Sabuw Hai Aiwob.”
39 Kriminozu ida nebee prega hela iha Jesus nia sorin mos hatete aat Jesus dehan, “O mak Mesias ka? Entaun, salva O nia Aan, salva mos ami!”
39 Orot kakafin ta hi’onaf inu’in Jesu isan eafabon tur kakafih eo. “O Keriso na’at kwiyawas kure naatu aki auman kwiyawasi.”
40 Maibee kriminozu ida seluk siak nia dehan, “O la tauk Maromak ka? O simu kastigu mate hanesan mos Nia.
40 Baise orot ta rounane inu’in turan kwarar iu, “O God isan kubirubir ai en? It etei i baimakiy ta’imon tabaib.
41 Ita nain rua merese duni simu kastigu nee, tanba ita nia hahalok aat. Maibee Ema nee la halo sala buat ida.”
41 It airit biyababan tabaib i ana efamaim tabaib, anayabin atasisinaf kwanekwanemaim wan tama ra’at biyat ebababan. Baise iti orot i men kafa’imo kakafin ta sinaf, asir biyababan ebaib.”
42 Depois nia dehan, “Jesus, bainhira Ita Boot kaer ona ukun nudar Liurai, hanoin hau ba.”
42 Naatu Jesu isan eafabon eo, “Jesu a aiwobomaim inarur ayu inanuhu.”
43 Jesus hataan, “Hau promete ba o, ohin loron kedas o sei hamutuk ho Hau iha fatin furak nian.”
43 Jesu iya’afut eo, “Ao’omatani, boun ayu Paradise imaim ana rur o boro airit tanarun.”
44 Iha meudia, nakukun komesa taka metin rejiaun nee tomak too tuku tolu lokraik,
44 Veya yen na i’ouyit, veya rararan matan gugum tafaram etei fobe inu’in veya re three korok na’atube bai.
45 tanba loro matan la foo naroman tiha. Iha uma kreda boot iha kurtina boot ida hodi haketak Fatin nebee Lulik Liu. Derepenti deit kurtina nee naklees fahe ba rua.
45 Basit faifuw gagamin Tafaror Bar wanawan hitaiy re efan kakafiyin, kakafiyin hirafut inu’in taseb rou’ab himatar.
46 Jesus harohan ho lian makaas dehan, “Hau nia Aman, Hau entrega Hau nia klamar ba Ita Boot nia liman.” Koalia tiha nunee, Nia iis mos kotu.
46 Imaibo Jesu fanan aumetawat rerey eo, “Tamai umamaim ayubu abit inab.” Iti na’atube eo basit morob.
47 Komandante Roma haree buat nebee mak akontese, i nia hahii Maromak dehan, “Tebes duni! Ema nee Ema ida nebee moris loos.”
47 Baiyowayah hai ukwarin nati’imaim bat abisa mamatar itin, God wabin bora’ara’ah eo, “Turobe iti orot i gewasin.”
48 Ema hotu-hotu nebee ohin mai asisti nee, sira haree saida mak akontese, i sira fila ba uma ho laran tristi liu.
48 Sabuw nati’imaim hiru’ay hibat abisa mamatar hi’itin, dogoroh hirab yababan auman hai ubar himatabitabir hin.
49 Maibee senhora sira nebee uluk tuir Jesus husi Galileia too iha Jerusalém, sira sei hamriik hela husi dook hodi haree. Nunee mos Nia maluk sira seluk.
49 Sabuw afa Jesu hisusu’ub, naatu baibin afa Galilee ine hi’ufunun bairi hina hibibais, nabinamaim hibat Jesu momorob hi’itin.
50 Iha ema ida naran José, husi sidade Arimateia iha provinsia Judeia, hakarak atu hakoi Jesus nia mate isin. Nia ema ida nebee diak i moris loos, i nia hein hela Maromak atu ukun nudar Liurai. José mos membru tribunal relijiaun Judeu nian, maibee nia la konkorda ho nia kolega sira nia desizaun hodi kastigu mate Jesus.
50 — ausente —
52 Entaun nia baa hasoru governador Pilatus hodi husu lisensa atu hatuun Jesus nia mate isin husi krus.
52 Na Pilate nanamaim tit Jesu biyan bai na ya’in isan ifefeyan naatu aiwob orot ibasit.
53 Hetan tiha lisensa, José baa hatuun Jesus nia mate isin. Depois nia falun ho hena mutin diak nian. Hotu tiha nia lori baa haloot iha rate. Fatin nee fatuk lolon nebee ema bahat tiha ona atu sai rate, maibee seidauk iha ema ida hakoi iha laran.
53 Joseph na Jesu biyan onaf afe’en inu’in bosair bai re faifuw boubunamaim sum bai in hub boubun to naiwanamaim tar numin inu’in imaim yai.
54 Momentu nee Sesta lokraik ona, besik atu tama ona ba loron Sabadu, ema Judeu nia loron deskansa.
54 Naatu nati veya i Friday, Baiyarir busurufin isan ana veya nakabom.
55 Senhora sira nebee akompanha Jesus husi Galileia, sira lao tuir José too iha rate. Sira haree rate nee i haree José latan Jesus nia mate isin ba.
55 Baibin Galilee ine Jesu hi’ufunun bairi hinan i Joseph bairi hin hubemaim hitit, Jesu biyan mi’itube ya’iyai i hi’itin.
56 Hotu tiha, sira fila ba uma hodi prepara ai been morin ho mina morin oi-oin. Too iha loron Sabadu, sira deskansa tuir lei.
56 Naatu himatabir hin bar hitit Jesu biyan yabuna’in isan ana raiy hibogaigiwas naatu mar to Baiyarir Ana Veya i hima hiyarir hai ofafar eo na’atube.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 23, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.