Mateus 9

KAKAI HAEU (SSG) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Jises ku haniwa he tea koap ape i luaini kotiwa kanitax Galili hani tehu taon tonan.
1 Jesu wa afe’en yen naatu matabir maiye rabon na ana bar ana meraramaim tit.
2 Teka seilon kau hani i tel seilon tupuan maten engeeng he sau. Ti Jises ningahiwa xoxoi namilolaha, i hone tel tinun, “Tu xoxoa tel natuk! Nga oxoxi o ti kawatan ti lialui woum.”
2 Nati’imaim sabuw afa orot ta an uman murubin emo’emomaim hiwan hi’abar hina Jesu biyan hitit, naatu Jesu sabuw hai baitumatum itin, basit orot an uman murubin isan eo, “Natu men iniyababan, o a bowabow kakafih i anotanotawiyen.”
3 Ape tesol hanaui nauna ti Moses kakak alia puki lato, “Tel seilon ie kak hanowi ka i Haeu. Mewenae Haeu pon oxoxiai seilon ti kawatan ti lialui woulaha.”
3 Naatu Ofafar Bai’obaiyenayah afa taiyuwih hibabatiyih hio, “Iti orot i tur kakafin maiyow eo God ebi’ib.”
4 Jises tioi namilolato ape i ukek, “Alahan namilomuto lialun?
4 Jesu abisa hinotanot itin naatu eo, “Kwa aisim dogor wanawanan not kakafih kwanotanot?
5 Tetenen ia pamu malimuan? Nakon pamu malimun na nga hone tel seilon tupuan maten, ‘Xahatawa ape nahiwa,’ ka ‘Nga oxoxi o ti kawatan ti lialui woum’? Ti ailei hahuonen, mewenae seilon ti hina pohe Haeu i pon ailean.
5 Ef menatan i hamehamen, orot ana kakafih notawiyen isan anao i hamehamen ai anau namisir nabat nareremor i hamehamen?
6 Nga aile kola lehe amuto tioi ka nga, tel Nati Seilon, he tehu pon ie nga hina poh oxoxiai seilon ti kawatan ti saun lialun ti laha.” Ape i hone tel seilon tupuan maten, “Xahatawa, waxiwa enepam ape nahih haniwa tonam.”
6 Baise kwakakasiy, imih ani’obaiyi kwana’itin, orot Natun i tafaramamaim fair bai bowabow kakafih notawiyen isan.” Naatu orot an uman murubin isan eo, “Kumisir a ir kunuw kubai a ubar kwen.”
7 I xahat ape i nahih hani ingan.
7 Orot misir ana ir nuw bai ana ubar in.
8 Ti teka seilon paxaiwa, laha ong mamata hawane ape laha sameni Haeu nake i axi poh tenen masin ien hani seilon.
8 Sabuw iti na’atube matar hi’i’itin ana mar hai hibir ra’at naatu God wabin hibora’ara’ah fair iti na’atube orot bitih isan.
9 Jises nahih salili tesol ien. Ti i nanahiwa, i ningahi tel seilon axan Matiu toto tesol tone puasan. Pupuasan waxiai moni ti teka Ju hani teka masiwi ti Rom. Jises hone i, “Kahitima nga. Pahak o kahikahik.” Matiu tule ape kahiti i.
9 Jesu efan nati ihamiy remor inan auman, kabay o’onayan wabin Matthew ana bowabow efanamaim ma’am itin naatu iu, “Kumisir kwi’ufnunu.” Matthew ma’am misir Jesu iufunun hairi hin.
10 Ti Jises to angiang leili tehu ingi Matiu, kilan teka waxiai moni ma teka weli ailei saun lialun nahima to akati Jises ma tesol kahikahin.
10 Jesu Matthew ana baremaim ma bay hi’au, ana maramaim kabay o’onayah naatu bowabow kakafih sinafuyah moumurih maiyow hina Jesu ana bai’ufununayah bairi hikofanih bay aa ana efanamaim himare.
11 Teka Parisi paxaiwa ape laha kamei tesol kahikahin, “Kalahai Jises to ang kapi seilon tetenen?”
11 Naatu Ofafar Bai’obaiyenayah hi’itih ana maramaim, Jesu ana bai’ufununayah hibatiyih, “Aisim kwa a bai’obaiyenayan kabay o’onayah naatu sabuw kakafih bairi hima bay te’aa?”
12 Jises hong lato kakak ape i ukek, “Dokta kum puasake seilon huliwi, mewenae teka tinun.
12 Jesu hio nowar naatu iyafutih eo, “Sabuw aurih sawow en adanafur orot boro men hinakok, baise sabuw iyab sawusawuwih boro adanafur orot hinakok.
13 Nahiwa ape paxai tioiwa waliko ti Haeu kakaxi leili pepaun ti i ukek, ‘Nga pahak amuto hina tatahan ti seilon liai, kumahe pahak amuto telei axi nga manihuh.’ (Hos 6:6) Kumahe ka nga he tehu pon ie upiai kahikahik seilon tenen laha sokok laha sawisawin. Nga tahiama upiai kahikahik seilon tenen laha tioi woulaha lialun.”
13 Kwa Buk Atamaninamaim kwabiyab tur yabin kwa’itin? ‘Ayu i akokok kabeber, men sibor.’”
14 Imuh tesol kahikahi Jon Baptis nahih hani kapi Jises ape kamei i, “Nakon lahan teka kahikahim kum halini an ti hualiai lotu ti lato hanowi ti amite ma teka Parisi?”
14 Naatu John Baptist ana bai’ufununayah hina Jesu hibatiy hio, “Aisim aki naatu ofafar bai’ufununayah bairi mar etei ayoyohar naatu o a bai’ufununayah i en?”
15 Jises kak pahoi lato, “Taen tel seilon i sal i kapi tesol seilon ti laha ilowima ti salasala, kaie lato to ti tatahan ape kum ang? Kumahe! Lato ang amuam kapin. Tuahe ngain tehu i luluainima ti laha waxi tel seilon i sal ti lato ape tataen ien lato halini an.
15 Jesu iyafutih eo, “Men karam sabuw orot boubun tatatabin ana yasisir isan hitaruru’ay, hitama orot yawasin hitabotouw, baise mar boro nanan orot boro hinabosair naatu nati ana veya’amaim imaibo hinifoufur hinirowarow.
16 “Tap tel ukeke teik maia haun paxatawaiai teik maia wasan. Na i aile ukek ien, teteik haun i lexi teik wasan ape wawan i lap ahe.
16 Na’atube faifuw atamanin boro men karam hinab faifuw boubun hinafitimih, anayabin faifuw boubun hinasasauw ana veya boro nakaro’om natakweb mahar nara’at.
17 Seilon kum lohi hahakila patula wel hani tehu po wasan nake na i lauti, tehu po i watat ape patula tapulol. Pamu ewian na i lohi hani he tehu po haun lehe ati lalu kum lialu.”
17 Na’atube men yait ta wine boubun ebai wine ana kibub atamaninamaim eriririmih, anayabin wine boubun boro nara’at naatu kibub natafofor wine nasuwa na re, imih wine boubun i boro wine ana kibub boubunamaim hinarir, saise hairi boro gewasih hinabat.”
18 Ti Jises kaakane lato, tel ti tesol masiwi ti teka Ju nahih hani kapin. I lokuha mateiwaun ape i ukek, “Tel natuk hehin i mamatewa aope. Pahak o nahih hanawa minam patul tetan lehe i moih alia.”
18 Iti na’atube eo auman Tafaror Bar kaifenayan orot ta na Jesu biyan tit nanamaim sun yowen eo, “Ayu natu babitai i veya boun morob, baise akokok inan umawat inabutubun nayawas.”
19 Jises tu nahih kahiti i ape tesol kahikahin tin nahih usiwa i.
19 Basit Jesu misir ana bai’ufununayah bairi orot hi’ufunun hin.
20 Lokon ien tel hehin hina nax ti sale tapunaun leili ahang huopanim huohu, i nahih usi Jises ape soti ngixi tehu puxuaun.
20 Naatu babin ta ana faifuwamaim rara bota’ar ma’am kwamur etei 12 sasawar, na Jesu ufunane tit,
21 Ti namilon wanen i ukek, “Kalak nga tua soti tehu puxuaun, naxe tinuk i tapo.”
21 ana notamaim eo, “Jesu ana faifuw tainin ana butubun boro ana yawas.” Naatu ana faifuw tainin butubun.
22 Jises tohea paxai i ape ukek, “Amuamua tel natuk. Xoxoi namilom tetak i aile hasolia o.” Ape salan, i ewi huluta.
22 Jesu tatabir babin itin eo, “Natu men iniyababan, abai tumatumamaim kubigewasin.” Iti na’at eo ana veya’amaim, mar ta’imonamo babin igewasin.
23 Ti Jises nahih haniwa leili tehu ingi tel masiwi, i ningahi ka teka seilon laha tangitang ma wiliwilia.
23 Imaibo Jesu na Kou’ay Bar kaifenayan orot ana bar wanawanan run. Sabuw hiru’ay hima hirerey itih, naatu rerey ana fik hibababin nowar.
24 Ape i ukek, “Amuto hatesol nahiwa! Tel akaik ie i tai mat, i tua mamatih.” Tuahe laha hatesol mal soxeni i.
24 Jesu eo, “Iti kek babitai i matan fot inu’in, men morobomih, kwamisir ufun kwatit.” Baise sabuw isan himarib, anayabin i hiso’ob kek i morob.
25 Ti laha sohot hatapoa, Jises nahih hani kapi enepe tel akaik. I akeni minan ape tel akaik xahat.
25 Basit sabuw etei himisir ufun hitit sawar, imaibo Jesu run in kek inu’in ana efanamaim tit, naatu babitai uman bai imisiruw yawas misir.
26 Menge waliko ti i ailele i sawat kakalini hatesol xux ti ien.
26 Iti sisinaf ana tur ra’at tasasar in nati tafaram hima’am ana fofonin etei hinowar.
27 Jises nahih salili tesol ien. Ti i nanahiwa hua seilon pulaxa nahih usiusi i. Lalu tilol ukek, “Tahanema amili, tel kahi nati David!”
27 Jesu efan nati itumar tit remor inan, orot rou’ab matah fim hitit hi’ufunun hin hi’af hio, “David uwan, kwiwanbabani.”
28 Ti Jises soh haniwa leili ing, huhua seilon pulaxa nahih hani kapin. Ape i kamei lalu, “Amulu soh ka nga pon haewiamulu?”
28 Jesu na bar wanawanan run naatu orot rou’ab hina biyan hitit, Jesu ibatiyih eo, “Kwabitumatum ayu boro aniyawasi?” Hairi hiya’afut hio, “Regah abitumitum.”
29 Jises soti pulalalu ape i ukek, “I sohot hanowi ti xoxoi namilomulu.”
29 Basit Jesu hairi matah botobonen eo, “Kwabitumatum na’atube isa namatar.”
30 Ape pulalalu ewi. Jises kakane lalu, “Kum kakaxi wanen hani tel na seilon.”
30 Hairi matah higewasin hinuw naatu Jesu eofafarih eo, “Men yait ta ana tur kwana’owen.”
31 Tuahe lalu nahih kaxi sawateni hani tesol tesol ti xux ien waliko ti Jises ailewen.
31 Baise hairi hitit hin Jesu ana tur hibosemor ra’at, nati tafaram hima’am ana fofonin etei hinowar.
32 Ti lalu nahih saliliwa Jises, laha hakahita hani kapin tel seilon i kum kak uke nake spirit lialun kapiti halialu i.
32 Orot rou’ab hinan ufut sabuw afa orot ta yoyom hirab awan igug ma’am hibai hina Jesu biyan hitit.
33 Tuahe tataen Jises xaxaweniwa spirit lialun ape tel seilon kakak. Hatesol seilon laha ongake hawane. Laha kak ausini, “Amite tai papaxai waliko tetenen ti Israel hatexux!”
33 Naatu Jesu yoyom mowan nun tit orot busuruf tur eo sabuw etei hifofor hio, “Sawar iti na’atube Israel wanawananamaim men ta i’itin bounabo ta’i’itin.”
34 Tuahe teka Parisi ukek, “Satan axi i poh ti xaxaweniai spirit lialun.”
34 Baise Ofafar Bai’obaiyenayah hio, “Iti i Demon Hai Ukwarin fair itin imih demon nunih titit.”
35 Jises nahih kakalini taon ma toan tewau tewau. I hanau teka seilon leili synagog. I kaxi meng solian ti Haeu neini seilon ma i aile haewia seilon ti hina nax tenen tenen.
35 Jesu bar awan awan run tit sabuw inanawanih bar merar hai Kou’ay Baremaim sabuw i’obaibiyih, mar ana aiwob isan Tur Gewasin eo hinowar naatu sabuw hai sawow yumatah ta ta hibow hinan etei iyayawasih.
36 Ti i paxaiwa kilai seilon, i tahane hawane nake laha masin seilon tenen lioan. Laha namiloi hakila waliko tenen tenen ape laha masin sipsip tenen tap ngahatan.
36 Jesu iti rou’ay gagamin maiyow hinan itih yan baban, anayabin hai not kwaris naatu aurih baibais en, ana itinin i sheep na’atube aurih nabatanenayan orot en.
37 Ape i kakane tesol kahikahin ukek, “Teka seilon ie masin kilai an he kin ti i apeasawen. Tuahe seilon ti apuhiniai an, teteka ti neiniai seilon hani Haeu, laha pate palai.
37 Basit ana bai’ufununayah isah eo, “Masaw i gagamin na’in baise ana fourayah i men moumurih.
38 Kameiwa Haeu tel Tame kin lehe i talo palahi seilon ti apuhiniai an ti i apeasawen.”
38 Imih masaw matuwan isan kwanayoyoban saise bowayah afa niyafarih hinan bay hinafour, anayabin bay i hiyamur.”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 9, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.