Mateus 26
KAKAI HAEU (SSG) vs AAI
1 Ti Jises kak hatapoa hatesol kakaian, i hone tesol kahikahin,
1 Jesu bi’obaibiyih ufunamaim, ana bai’ufununayah isah eo,
2 “Amuto tioi ka Pasova, tehu angiain lalap ti laha telei sipsip wawan uluha, i hutui muhi ngain huohu. Tataen ien laha hangaini nga hani laha telei. Laha tahi hakea nga tel Nati Seilon hani he kros.”
2 “Kwanaso’ob veya rou’ab ufunamaim Tar Nowaten ana hiyuw enan. Nati ana veya’amaim Orot Natun boro hinab rakit sabuw umahimaim hinayai hina’onaf.”
3 Lokon ien teka masiwi tuah ti hukuminiai Haeu ma seilon, ma teka masiwi liai, laha apuha hani leili ingi Kaiapas, tel masiwi tapein ti hukuminiai Haeu ma seilon.
3 Imaibo Firis ukwarih naatu regaregah ai’in etei firis gagamin Kaiafas ana baremaim hiru’ay.
4 Laha xinoti tanomi kakain, ti tap tel seilon tioi, sale pohiai Jises ma teleian.
4 Naatu Jesu wa’iwa’iramaim fatumin bain asabunin isan hiyakitifuw.
5 Tuahe laha ukek, “Kako kum aile ti leili Pasova uke teka seilon paxaiwa ape laha hutui hile wasolalaha.”
5 Baise hio, “Men hiyuw tanabowabow wanawananamaim, anayabin rakit boro tanaku’ub was hinagiy.”
6 Lokon ien Jises Betani leili ingi Saimon, tel seilon kemuk hina nax lialun he tinun.
6 Jesu na Bethany orot Simon biyan kokom ani’anin ana baremaim tit,
7 Ti lato to angiang, tel hehin kauma tehu sanda kahun pate lalap ma poun pate solian ape i tihi hani he pati Jises.
7 mare ma bay eaa auman babin ta kibub kikimin kabay wabin alabaster imaim hikwak raiy ana baiyan gagamin hisuwai batabat bai na run Jesu aribun yan isuwai re.
8 Ti tesol kahikahin paxaiwa, lolato lialu. Lato ukek, “Kalahai i tua tihi xoini tehu sanda?
8 Ana bai’ufununayah hi’itin yah so’ar hio, “Iti sawar i yabin en asir esisinaf.
9 Pamu ewian na hangaini waxiwen moni lalap ape hani teka seilon tap soxi.”
9 Igewasin iti raiy ana baiyan tatayara’ah hitatubun kabay tatab, sabuw yababan wairafih tatitih.”
10 Tuahe Jises hone lato ukek, “Kum hohowini i nake i ailele saun solian hani nga.
10 Baise Jesu so’ob abisa hio, imih iuwih eo, “Babin men yumatanamaim kwana’umih. Anayabin sawar gewasin maiyow ayu isau esisinaf.
11 Teka seilon tap soxi laha lawe kapimuto, amuto pon hualialaha telao ti na pahamuto. Tuahe nga kumahe lawe kapimuto.
11 Sabuw yababan wairafih boro mar etei bairi kwanama kwanibaisih, baise ayu i boro men mar etei bairi tanama’amih.
12 I tihi sanda hani patuk apeseniak ti tehu tihiniak.
12 Iti babin ayu biyau raiy erabirab i ayu au morob isan eyayabuna.
13 Nga kakane hawane amuto, tesol tesol ti laha kaxi meng solian ti Haeu, tin laha kaxi waliko ti tel hehin aile hahani nga lehe seilon nameni i.”
13 Anababatun a tur ao’owen, tafaram wanawananamaim iti Tur Gewasin hinabibinan ana maramaim abisa gewasin iti babin sisinaf boro kik owe’owen na’atube auman hinabinan.”
14 Imuh, tel ti tesol huopanim hua kahikahin axan Judas Iskariot, i nahih hani kapi teka masiwi tuah ti hukuminiai Haeu ma seilon.
14 Imaibo bai’ufununayah nah 12 wanawanahimaim orot wabin Judas Iscariot tit in firis ukwarih biyah tit,
15 I kamei lato, “Na nga hangaini Jises hani amuto, hil moni amuto hani nga?” Ape lato hani i 30 moni silva.
15 naatu ibatiyih, “Ayu Jesu anab kwa anabit boro abisa ayu kwanitu?” Naatu matanamaim kabay hibotait hiyab in 30 na’atube hiya’asair.
16 Taen ien ape Judas upia tehu taun solian na i hangaini Jises hani lato.
16 Nati ana veya’amaim Judas ef ana gewasin nuwet Jesu batih isan.
17 Ngain tehu hutuiai angiain lalap ti teka Ju ani bret tenen i tai xiu, tesol kahikahi Jises nahih hani kapin ape kamei i, “Paham amite apeseni tehu angiain ti Pasova hani ia?”
17 Faraw Wanawanan Yeast En ana hiyuw veya wantoro’ot bubusuruf, Jesu ana bai’ufununayah hina hio, “Menamaim kukokok Tar Nowaten ana bay anabogaigiwas?”
18 Jises hone lato, “Nahih haniwa Jerusalem kapi tel seilon nga kakanewen amuto ape honewa i, ‘Tel masiwi ukek ka taun tetan ti Haeu kikilami ape i xohiwen. I ma tesol kahikahin ang tehu angiain ti Pasova leili ingam.’”
18 Jesu iyafutih eo, “Kwanan Jerusalem bar merar kwanatit orot iti ana tur kwana’owen kwanao, ‘Bai’obaiyenayan eo, ayu au veya i natit, akokok au bai’ufununayah bairi boro o abaremaim Tar nowaten ana hiyuw anaa aniyasisir.’”
19 Tesol kahikahin aile usi waliko ti Jises hohone lato ape lato apeseni an ti Pasova ien.
19 Bai’ufununayah Jesu eobaimanih na’atube hisinaf, Tar Nowaten ana hiyuw hibogaigiwas.
20 Ti i alohahawa, Jises ma tesol huopanim huhua kahikahin to ang apuha.
20 Naatu nati rabirab bai’ufununayah etei 12 Jesu bairi himare hibusuruf bay hiaa.
21 Ti lato angiang, Jises ukek, “Nga kakane amuto, tel ti amuto hangaini nga hani mini teka laha watakai hawane nga.”
21 Bay hiaa wanawananamaim Jesu eo, “Turobe a tur ao’owen, kwa wanawanamaim orot ta boro babau inao anamorob.”
22 Ti lato hongoa, tialato kawat hawane ape tel tel ti lato kamei Jises, “Kaie kumahe nga?”
22 Ana bai’ufununayah hai yababan ra’at, naatu ta’ita’imon hibusuruf Jesu hibabatiy hio, “Regah, nati i men ayu’umih?”
23 Jises kak pahoi lato ukek, “Tel na i xomi anan hani leili tehu tone an kapik, i tetel i hangaini nga.
23 Jesu iyafutih eo, “Orot menatan ayu airi tew wanawanan ai rafiy anabubutu’ub, nati orot i boro ayu babau nao.
24 Nga tel Nati Seilon imuh nga mat, masin ti kakai Haeu kakawen. Tuahe kawatan lalap tunahi tel seilon i hangaini nga hani laha telei. Pamu ewian na i tai takah!”
24 Orot Natun i boro namorob Bukamaim hikirum hio na’atube. Baise orot yait ayu babau nao, nati orot i boro yababan gagamin na’in nab. Gewasin nati orot tafaramamaim men tatufuwamih!”
25 Judas, tel hangainian tin i kamea, “Tel masiwi, kaie kumahe o kakak nga?”
25 Judas yanuwayan Jesu ibatiy eo, “Regah, o kunotanot i men ayu’umih?” Jesu iya’afut eo, “O wai.”
26 Leilon ti lato angiang, Jises waxi bret, i kak kemulik hani Haeu ape i wiki sei hani tesol kahikahin. I ukek, “Waxi aniwa, se tupuak.”
26 Bay hia wanawanan Jesu rafiy bai, i gegewasin sawar, imasib, ana bai’ufununayah itih eo, “Iti i ayu biyau kwabai naatu kwa’aan.”
27 I waxi tehu kap waen, i kak kemulik hani Haeu ape i hani tesol kahikahin. I ukek, “Amuto hatesol unumiwa.
27 Imaibo wine kerowasamaim hisuwai batabat bai God ana merar yi sawar, itih eo, “Kwa etei’imak iti kwanatom.
28 Ie se kakauk i xiweu ti kolakol ka Haeu oxoxi seilon ti kawatan ti lialui woulaha na laha hana namil xoxoan hani i. Mateak kola hapoponowi ka Haeu xinoti tenen namil haun kapi seilon.
28 Iti i ayu au rara, au Obaibasit Boubun abisuwai sabuw moumurih hai bowabow kakafih notawiyen isan.
29 Nga kakane hawane amuto, nga kum un ulea waen atengi tataen ti kako amuam leili tone Haeu tel Tamak.”Jises hani tesol kahikahin bret ma waen ti nameniai tehu matean|alt="Cup with flat bread" src="Cup with flat bread.tif" size="col" ref="Mt 26:26-29; Mk 14:22-25; Lk 22:17-20; 1 Kor 11:23-26"
29 A tur ao’owen, ayu iti wine boro men anatom, anama’am nati ana veya’amaim wine boubun kwa bairit Tamai ana aiwobomaim tanatom.”
30 Muhin ien lato pakui tenen pak hani Haeu ape lato nahih ahuta hani Maunt Oliv.
30 Naatu himisir ew ta hitabor hitit hin Olive Oyawamaim hitit.
31 Jises hone lato, “Ti ipong tetehu amuto hatesol kiliwau salili nga, masin ti kakai Haeu kakawen, i ukek,
31 Imaibo Jesu hai tur eowen eo, “Iti boun gugumin kwa etei boro kwanabihir ayu kwanihamiyu, Buk Atamaninamaim eo na’atube,
32 Ape Jises ukek, “Tuahe muhin ti Haeu xahateni aliakewa nga ti mateak, nga nahih hani Galili imat ti amuto.”
32 Baise ayu morobone anamimisir ufunamaim boro au na ani’iyon wan anan Galilee anatit.”
33 Pita hone Jises, “Nga kum ox salili wanen o, kalak na lato hatesol ox salili o.”
33 Peter iya’afut eo, “Turau’unah boro hinabihir, baise ayu boro men anabihir o anihamiyimih.”
34 Jises hone Pita, “Nga kakane hawane o, imat ti tok mom wawan kokoini ipong tetehu, o putini ka o kum tioi wanen nga uke he toluhu.”
34 Jesu Peter iu, “Anababatun a tur ao’owen, boun gugumin o boro ayu inayaubu mar tounu, naatu i ufunamaim kokorere boro nao’o inanowar.”
35 Tuahe Pita ukek, “Nga kum kak wanen ukek ien, kalak na nga mat ohoi o!” Ape hatesol kahikahin tin lato kak ukek ien.
35 Peter raro’on rab eo, “Ayu boro men kafa’imo tur nati ana’omih, morobomih na’at airit tanamorob.” Naatu bai’ufununayah etei tur ta’imon hio.
36 Jises ma tesol kahikahin tahia hani tesol kin axan Getsemani. I hone lato, “Amuto tiliwen ie ti nga kakak kapi tel Tamak Haeu.”
36 Imaibo Jesu ana bai’ufununayah bairi hitit hin Gethsemane hitit naatu iuwih eo, “Iti imaim kwamare kwama, ayu anan auweyane anayoyoban.”
37 I waxi Pita ma hua nati Sebedi, Jeims ma Jon. Tian pate i kawat ape i mamata xexex.
37 Peter naatu Zebedee natunatun rou’ab buwih bairi hin, ana not kwaris naatu dogoron wanawanan ana yababan ra’at
38 I kakane lato ukek, “Tiak pate kawatan, sikole i telei nga. Amuto tiliwen ie, ah akatima nga.”
38 iuwih eo, “Dogorou wanawanan au yababan i ra’at kwanekwan dogorou emama’afut. Imih iti’imaim kwamare mata nanuw bairit tanama.”
39 I nahih ahewa teik kokol ape i eng kalunga hani hepekeun. I kamei eliel Haeu ukek, “Tel Tamak Haeu, na i pon, xaxaweniwa kawatan ti matemate ti lehe i tunahi nga! Tuahe pahak nga usi namilom.”
39 Jesu akisinamo nabinamaim in yumatan au babe ra’iy yoyoban eo, “Tamai, karam iti biyababan ana kerowas ayu biyau’umaim itabosair, baise men ayu au kok, o a kok.” Bai’ufununayah bay hibow tefafaram|alt="Jesus praying in garden" src="cn01810B.tif" size="col" loc="Mat 26.39" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="26.39"
40 Jises nahih alia hani kapi tolu kahikahin ape i ningahi lato mamatih. I kakane Pita, “Alahan pate amuto kum ah?
40 Naatu matabir maiye na ana bai’ufununayah nah tounu hi’inu’in itih, Peter isan eo, “Anayabin aisim nataunu’uka mata hifot kwa’inu’in, karam one hour na’atube mata tanuw bairit tatama?
41 Ah kapitawa ma lotu tatalewa lehe amuto xoini totohong ti Satan na i tunahi amuto. Pahamuto ailean tuahe tupuamuto pate kawatan.”
41 Mata to iwa’an kwayoyoban, saise men routobon kwanabaimih. Anun i ekokok yoyoban, baise biya i himorob.”
42 Jises nahih ape i kakak ulea kapi tel Taman Haeu. I ukek, “Tel Tamak Haeu, na kumahe paham xaxaweniai kawatan ti matemate, nga usi namilom.”
42 Mar bairou’abin Jesu in maiye yoyoban eo, “Tamai, iti biyababan ana kerowas bosairin isan ana ef men nama’am na’at, basit anatom, saise a kokok anasinaf namatar.”
43 Ti i nahih aliawa, i ningahi lato mamatih ulea. Lato kum kongini uke lihiai pulalato.
43 Matabir maiye nan matah kou bit hi’in yugaranih inan itih.
44 Ape he toluhu i nahih kakak kapi tel Taman. I kakak waliko tin tetenen.
44 Naatu ihamiyih hi’in i mar baitonin matabir in tur ta’imon eo yoyoban maiye.
45 Ti i nahih alia haniwa kapi tesol kahikahin i hone lato, “Amuto matih hahanau tutuen? Hongoa! Ape i meiwen taun ti nga tel Nati Seilon, laha hani he mini teka seilon lialun.
45 Imaibo matabir na ana bai’ufununayah biyah tit eo, “Kwa boro’ika kwa’in kwabiyarir? Mata tinuw, kwamisir, Orot Natun ana veya i natit, sabuw kakafih umahimaim eyey.
46 Xahatawa! Seilon tetel hangainiak ape i nanahima. Kako nahih pahoi i.”
46 Kwamisir tan! Orot yanuwayanaban iti enan kwa’i’itin.”
47 Jises kakak tutuen ti Judas tel ti tesol huopanim huhua kahikahin tahiawa. Kilan wanen seilon kakahiti i, laha akekeni ngol weluwelun ma pata ti hile. Teka masiwi tuah ti hukuminiai Haeu ma seilon, ma teka masiwi liai taloa laha.
47 Jesu eo ana tur sawara’e, bai’ufununayah 12 wanawanahimaim orot ta, wabin Judas, sabuw kou’ay gagamin na’in, firis ukwarih naatu regaregah ai’in hibiyafarih nawiyih kaiy, kefat, mis hiteten auman bairi hina hitit.
48 Judas hani peleiwen laha tenen kolakol, i ukek, “Seilon tel nga asoi taliopan se tetel ien. Amuto pohiwa!”
48 Orot yanuwayan sabuw eobaimanih eo, “Orot menatan anamamamay orotoban nati kwanab kwanafatum.”
49 Judas nahih sawi hani kapi Jises ape i ukek, “Tel masiwi, amuam ti Haeu hani o.” Ape i asoi taliope Jises.Judas asoi taliope Jises ti hangainian|alt="Judas kissing Jesus with soldiers and Jews" src="cn01812B.tif" size="span" ref="Mt 26:49; Mk 14:44"
49 Judas mutufor in Jesu biyan tit eo, “Tufuw isa nama Bai’obaiyenayan!” naatu mamay.
50 Jises hone i, “Tel lohuk, aile koseniwa waliko ti lehe o aile.” Laha pohi i ape akeni kongini.
50 Jesu iya’afut eo, “Au begon, abisa isan inot inan saife kusinaf.” Imaibo sabuw hibatabat hitit Jesu uman hibai hibukikin.
51 Tel ti tesol kahikahi Jises waxi tea ngol weluwelun ape i tai koti haputa taxingi tel unaui tel masiwi tapein ti hukuminiai Haeu ma seilon.
51 Bai’ufununayan orot ta ana kaiy bora’ah, firis gagamin ana akir wairafin tainin roun eafuw.
52 Jises hone i, “Hana aliakewa tea ngol haniwa he ingan. Seilon teka laha hil ani ngol, laha mat alia ti ngol.
52 Naatu Jesu iu, “A kaiy ana efanamaim kwiwan maiye, anayabin sabuw iyab umahimaim kaiy tema’am boro kaiyomaim hinamorob.
53 Oheak o kum tioi ka nga pon kameiai huhual ti tel Tamak Haeu ape i pon hamosu hanima nga lawalawai teka engel ti hile?
53 O men iso’obamih, ayu Tamai isan atabifefeyan boro mar ta’imon tounamatar sibisib na’atube tiyafarih ayu hitawasfafaru.
54 Tuahe na Haeu aile ukek ien, kakain ti kakai Haeu kaxiwen i kum sohot poponowi.”
54 Baise nati na’atube anasinaf, Buk Atamaninamaim mataramih hi’o hikikirum boro men niturobe’emih.”
55 Jises hone teka seilon, “Amuto nahih hetekiema paumuto ti hile waxiak hanowi ka nga seilon lengean. Lawe ngain nga to hahanau teka seilon leili Ingi Haeu tuahe amuto tai pohi nga lokon ien.
55 Naatu tatabir sabuw isah eo, “Ana itinin ayu bainowan mowan na’atube, imih kaiy kefat kwaiteten ayu yuwu rabu’umih kwanan. Mar etei Tafaror Bar wanawananamaim ama sabuw abi’obaiyih aisim men imaim kwatafatumu?
56 Tesol waliko ie i sohot hapoponowiai kakain ti teka kuluiai kakai Haeu taiwen.” Lokon ien hatesol kahikahin kiliwau salili i.
56 Baise abisa God ana dinab oro’orot Buk Atamaninamaim hio hikikirum emamatar saife nan niturobe.” Nati’imaim ana bai’ufununayah etei hihamiy hibihir.
57 Teka seilon laha akeni kongini Jises, laha ati i hani tehu ingi Kaiapas, tel masiwi tapein ti hukuminiai Haeu ma seilon. Teka hanaui nauna ti Moses ma teka masiwi liai hoi laha apupuha ien.
57 Sabuw Jesu hibai hifatum hibai hin firis gagamin wabin Kaiafas ana baremaim hitit, nati’imaim Ofafar Bai’obaiyenayah naatu regaregah ai’in hiru’ay hima’am.
58 Pita nahih otioti Jises tamus hani mate ingi Kaiapas. I to akati tesol peteniai Ingi Haeu. Pahan i paxai waliko tenen na i sohot hani Jises.
58 Baise Peter yokaika Jesu i’ufunun bairi hina, firis gagamin ana bar sebosebomaim hitit naatu run ma’utenayan oro’orot bairi himare abisa tamamatar ta’itin isan.
59 Kaiapas ma teka masiwi liai ti teka Ju, laha upiup teka seilon na laha aile kakain puputa ti suluiai Jises lehe waxi laha telei.
59 Firis gagamin naatu kaniser ana kau’ay etei hiru’ay nuhinot tur hitabow hitit hitifufuwen Jesu tamorob isan.
60 Kilan seilon laha nahima tuahe kakaialaha i kum pon suluiai Jises. Tapeinan hua seilon nahima ape lalu ukek,
60 Baise nuhinot tur hinunuwet men ta hibai. Sabuw moumurih maiyow hitit Jesu morobomih hibifufuwen hai tur naniyan en.
61 “Tel seilon ie ukek ka i pon toi hamananai tehu Ingi Haeu ape hatuhi aliakean leili ngain toluhu.”
61 hiorereb hio “Iti orot eo, ‘Ayu i karam God ana Tafaror bar anagurus nare, naatu veya tounu wanawanan boro anawowab efanin namatar.’”
62 Kaiapas tua ape i hone Jises, “Huhua seilon ie susului o. Hina kakaiam?”
62 Imaibo Firis gagamin misir Jesu isan eo, “O boro men tur ta inao? Orot hairi o a tur isan hio’orereb inonowar boro tur ta inao ai en?”
63 Tuahe Jises tai wix pahoi.
63 Baise Jesu awanamaim men tur ta titamih.
64 Jises kakane i, “Masin ti o kakawen. Nga kaxi hani amuto hatesol, imuh amuto ningahi nga tel Nati Seilon toto he tepaun min manau ti Haeu tel pohen wanen, neiniai seilon kapin ma ti nga luainima he maun.”
64 Jesu iya’afut eo, “Tur i nati kuo, baise kwa etei a tur ao’owen. Mar boro nanan orot Natun boro God uman ana asukwafune nabat mar ana rofom wanawanan nanan kwana’itin.”
65 Ti Kaiapas hongoa, i leng lexi tehu puxuaun ape i ukek, “Kako kum ngah ulea seilon suluian. Amuto hongoen i ukek i tel Nati Haeu.
65 Firis gagamin iti tur nonowar ana veya ana faifuw bai sib eo, “Iti orot i tur kakafin maiyow eo God ebi’ib! Aisim boro tanama sif rubonayah afa’abo tananuwet? Kwa taiyuw bai’ib tur eo kwanowar,
66 Amuto namiloi kako aile ukek ia?”
66 kwa a not i mi’itube?” Etei hiya’afut hio, “I bowabow kakafin sinaf imih namorob!”
67 Ape laha pukeini kawan ma xai i. Teka uke maia talini puxui pulan, teka laha tapahi i ape ukek,
67 Imaibo yumatan hikwaitututur, hiborabirab naatu sabuw afa hiboborabirab,
68 “Na o Krais, tilawa aita tel tapahi o!”
68 hio, “Keriso, o God ana dinab orot na’at kuo anowar! Yait o rab?”
69 Pita toto tutuen mate ingi Kaiapas ti tel hehin unaui Kaiapas nahima ape i ukek, “O tin tel kapi Jises ti Galili!”
69 Peter ufun bar ana seboseb wanawanan mare ma’am, Firis Gagamin ana bowayan babitai tit iu, “O auman i Galilee orot Jesu ana of ta.”
70 Tuahe Pita ase he matalato hatesol, i ukek, “Nga kum tioi waliko tenen o kakak.”
70 Baise Peter sabuw etei nahimaim yaub eo, “Ayu o a tur kuo yabin men aso’ob.”
71 Ape i nahih hani onote aweing ti melal. Tel hehin liai unaui Kaiapas ningahi i ape hone teka seilon ien, i ukek, “Tel seilon ie i tin kapi Jises ti Nasaret.”
71 Naatu misir tit in bar ana etawan awanamaim tit, nati’imaim bowayan babitai ta itin naatu oro’orot nati’imaim hibatabat hai tur eowen eo, “Iti orot i Jesu Nazareth mowan ana of ta.”
72 Pita ase ulea, i ukek, “Kuinake, nga kum tioi wanen tel seilon ien.”
72 Peter iban maiye yaub naatu ifaro eo, “Ayu nati orot men aso’ob.”
73 Tai kue, teka seilon laha tutu ien nahih hani kapi Pita ape laha ukek, “Salan wanen o tel ti lato, kinaxom kaxi ka o ti Galili.”
73 Hima kafa’imo orot afa nati’imaim hibatabat hina Peter biyan hitit hio, “O i anababatun ni’i orot ana of ta, anayabin a tur kuo ana nowarin naatu a sawar io’osen ana itinin i ta’imon.”
74 Ape Pita ukek, “Nga tuoha hawane. Na nga puputa, Haeu axi nga kawatan. Nga kum tioi wanen tel seilon ien!” Tataen ien wanen tok mom wawan kokoini.
74 Imaibo Peter ifaro eo, “Ana bifufuwen na’at God ana orarafen anab, tur anababatun a tur ao’owen, ayu iti orot men aso’ob.” Mar ta’imon kokorere eo.
75 Ape Pita nameni kakai Jises ti i ukek, “Imat ti mom wawan kokoini, o putini ka o kum tioi wanen nga uke he toluhu.” Pita nahih salili laha ape i tang tahane hawane.
75 Basit Peter nuhin taseb Jesu eo not, “O boro mar tounu ayu inayaubu, imaibo kokorere boro nao.” Naatu Peter tit in ufun rerey igagagamat.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 26, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.