Marcos 12
KAKAI HAEU (SSG) vs AAI
1 Muhin ien Jises hutui kakaian hanaui teka seilon. I kaxi tenen meng i ukek, “Tel seilon seini tesol lalape kin ape i tiehi kalini. I tahiwi tewau wal, tone pisihi waxiai kani huai pata ape i atai tehu kokole ing patul, totone teka peteniai tesol kin. I hani teka seilon puas ngahati tesol kin lehe tin i uke aliake hina huai pata. Ape i ku hani texux xux xauxaun.Tesol kin ti teka unaui tel masiwi ngangahati|alt="Walled vineyard, watch tower and winepress" src="LB00103B.pdf" size="span" ref="Mk 12:1; Mt 21:33; Lk 20:9"
1 Imaibo Jesu oroubonamaim sabuw i’obaiyih eo, “Orot ana masaw bo ai ro’on tanum fur ear ituwafut, naatu wine bunubunuw ana hub bai, kaifenayan ana bar wowab sawar naatu sabuw afa tubunih hima masaw hikaif, masaw matuwan bainanawanamih in.
2 Ti huai pata pamua, i talo tel unauan hani kapi teka ngahatiai tesol kin waxiai ti tetan.
2 Grape iyamur bairuhin ana veya, ana akir orot iyafar na masaw kaifenayah biyah tit ibo aunowan bairuhin isan.
3 Tuahe teka ngahatiai tesol kin pohi xai i ape tua talo aliake.
3 Baise masaw kaifenayah akir orot hibai hirab uman en hiyafar matabir in.
4 Tel masiwi ti tesol kin talo ulei tel unauan liai hani kapi lato. Tuahe lato xai patun ma aile halialu i.
4 Naatu masaw matuwan ibanak akir orot ta iyafar maiye na. Masaw kaifenayah akir orot hibai ukwarin hitut hi’a’afiy erebiya’ohow matabir.
5 Tel masiwi ti tesol kin talo ulei tel unauan liai ape tetel ien lato telei. I talo uleiwa teka muhin, teka lato xai, teka lato telei.
5 Masaw matuwan akir orot tabo iyafar maiye nan hibai hirab morob, naatu akir wairafih moumurih maiyow biyafarih afa hibow hirouw afa hibow hi’asbunubunuw himorob.
6 Tapeinan i talo telawe natun pate i waheni. I ukek, ‘Tel ie natuk wanen ma lato aile aluini.’
6 “Orot ta’imonamo ihamiy ma’am i masaw matuwan natun ana yabow akisinamo, uftoro’ot iyafar not eo, ‘Natu boro hinakakafiy.’
7 “Tuahe teka ngahatiai kin he kakak alia puki lato ukek, ‘Tetel ie se tel natun wanen. Ien, kako telei i lehe tesol kin ape ti kako.’
7 “Baise masaw kaifenayah orot natun nan hi’itin taiyuwih hio, ‘Masaw matuwan natunaban iti, kwana ta’asabun, saise sawar tanab it ninowat.’
8 Lato pohi telei ape towi xoini i hani melal ti tesol kin.”
8 Imih himisir kek hibai hirab morob naatu biyan hibai hisaroun masaw ufunane ra’iy.
9 Ape Jises kamei teka laha hongohong tenen mengon, “Tel masiwi ti tesol kin kaie ape i aile waliko la? Nga kakane hawane amuto, na i tahiawa, i telei lato ape tesol kin ien i hani he mini teka seilon liai.
9 “Masaw matuwan iti tur nanonowar boro mi’itube nasinaf? Orot boro nan masaw kaifenayah nabow narouw hinamorob naatu masaw boro nab sabuw afa nitih hinama hinakaif.
10 Ala amuto tioi teik kakain ie:
10 Buk iti na’atube hikikirum kwaiyab kwa’itin,
11 Haeu aile ape kako amuam hawane.’” (Ps 118:22-23)
11 Iti i Regah sinaf matar
12 Tesol masiwi ti teka Ju lato tioi ka meng ti Jises kakaxi i kak nanami lato. Aile ape lato upiup aweisal ti pohian tuahe lato mamata teka kilai seilon kapin ape lato nahih salili i.
12 Basit Jew ukwarih hikok Jesu hitab hitarab, anayabin iti oroubon eo’o ana naniyan hibaib i isah eo, baise rou’ay gagamin isan hibir, imih Jesu hihamiy in.
13 Muhin teka masiwi ti teka Ju talo teka Parisi ma teka kahikahi Herod hani kapi Jises ape lato kamei tohongi i. Lato sasakal na Jises kak tunahi waliko tenen na i sului aliake i.
13 Pharisee afa naatu Herod ana kou’ay sabuw afa auman hiyafarih hin Jesu biyan hitit baibatemaim baikubibiruwin isan.
14 Lato ukek, “Tel masiwi, amite tioi ka kakaiam mewenae salan. Woum o aile hani teka seilon masiwi ma teka seilon naun lawe tekewe. Ti o hanau seilon kakai Haeu, kakain tenen salan, tap puputa leilon. Kaxi hanima amite, ewi na kako hani Sisa teik moni pahan?
14 Hina biyan hitit naatu hio, “Bai’obaiyenayan aki aso’ob o abisa kuo’o i turobe, sabuw abisa tisisinaf isan men kunotanot, naatu sabuw hai not o men kui’itin, baise turobe God ana kok abisa sabuw kubi’obaiyih. Kuo anowar Caesar isan kabay ana bibaiyan boro ata ofafar ana astu’ub ai en?
15 Kaie kako hani?”
15 Imih kabay anayai ai en?” Baise Jesu hai baifuwen itin naatu eo, “Aisim ayu kwabikubibiruwu? Kabay kwabai kwana kwai’obaiyu aitin.”
16 Lato hani i tehu ape i kamei lato, “Kawe aita ma axe aita he tehu puli moni?”
16 Kabay hibai hina hitin naatu ibatiyih, “Yait ana yumat naatu wabin?”
17 Jises hone lato ukek, “Waliko ti Sisa haniwa Sisa, waliko ti Haeu haniwa Haeu.”
17 Imaibo Jesu iuwih eo, “Abisa Caesar nowan Caesar kwanitin, abisa God nowan God kwanitin.”
18 Teka Sadusi kapaxe ka seilon maten moih alia. Lato nahih hani kapi Jises ape lato ukek,
18 Imaibo Sadducee morobone misir maiye isan men tibitumatum hina Jesu biyan hitit hibatiy.
19 “Tel masiwi, Moses tai hanawen na tel wawan mat salili tel axoan a tap natulalu, tel ukalan kewa axoan tel hehin ien. Ape na lalu tan akaik, tesol akaik ien nati tel i matewen.
19 “Bai’obaiyenayan Moses aki isai ofafar iti kirum, ‘Orot natabin natun en namomorob na’at, kwafur i boro orot ta ni’aawan saise kek hinatufuw tuwah momorob efanin.’
20 Hongoa mengomite. Telao hatotalin lato tepanim hua. Tel pamu i sal ape i mat salili tel axoan, tap natulalu.
20 Imih marasika orot ain uf nah etei seven hima’am, basit orot ain tabin natun en morob.
21 Tel usiai tel pamu uke tel hehin ape tin i mat, tin tap natulalu. Tin masin tel usiai tel i matewen, tin i mat.
21 Naatu orot ufunamaim tuwah ana kwafur i’aawan, ibo na’atube kek en morob. Ef ta’imon matar orot founamaim,
22 Lato hatesol tepanim huhua talin ien mat a tap natulato. Tapeinan ape tel hehin mat.
22 naatu etei’imak nah seven babin hi’aawan aurih kek en himumurub, uftoro’ot babin morob.
23 Taen Haeu xahateni hatapo seilon maten, tel hehin ape axoi aita? Nake ati lato ukewen tel hehin ien.”
23 Morobone hina mimisir ana veya babin i boro orot menatan ni’aawan? Anayabin nah seven etei babin ta’imon hi’aawan.”
24 Jises pahoi lato ukek, “Kakaiamuto kumahe salan nake amuto kum tioi kakai Haeu ma pohe Haeu.
24 Jesu iyafutih eo, “Kwa i anot hikwaris! Anayabin kwa Buk Atamanin hikikirum men kwaiyab naatu God ana fair auman men kwaso’ob?
25 Taen Haeu xahateni aliake lawe seilon laha matewen, ape tapein tenen hahunatun. Ti tone Haeu, seilon kum sal masin teka engel.
25 Morobone misir maiye ufunamaim tabin men ema’am, sabuw etei boro mar ana tounamatar na’atube hinama.
26 Nga kaxi haxewa hani amuto sale xahatai seilon maten. Amuto tioi meng ti Moses taiwen. I kakaxi waliko ti Haeu kakanewen i ti leili teik sisihan ti ah xekexek. Haeu hone i ukek, ‘Nga Haeu tetel ti Abraham, Aisak ma Jekop lolotui.’ (Exod 3:6)
26 Naatu morobone misir maiye isan Moses ana buk kutor wairaf ea’arah isan nati’imaim kikirum kwaiyab kwa’itin? God iti na’atube eo, ‘Ayu i Abraham ana God, Isaac ana God naatu Jacob ana God.’
27 I Haeu ti teka seilon moihin nake teka seilon tetan laha matewen laha kumahe salan maten. Namilomuto kumahe salan ka seilon maten i kum moih alia.”
27 I men murubih hai Godamih, baise yawasih hai God, kwa i anababatun ef kwasa’ir!”
28 Muhin ien tel hanaui nauna ti Moses nahih hani kapi lato. I hong ka Jises kak pahoi hapoponowi hawane tesol Sadusi ape i kamei Jises, “Ti lawe nauna ti Haeu, lahe nauna tuah tapein?”
28 Ofafar bai’ubaiyenayan ta nati’imaim ma tur nonowar Jesu tur gewasin Sadducee biya’afut itin, na Jesu ibatiy. “Ofafar tur etei wanawanahimaim tur menatan i gagamin?”
29 Jises pahoi i ukek, “Nauna tuah tapein tenen ie, ‘Amuto teka Israel hongoa! Telawe Haeu i Masiwi ti kaha, tap tel tutuen.
29 Jesu iya’afut eo, “Ofafar tur gagamin i iti, kwananowar Israel sabuw, Regah ata God akisinamo ata Regah.
30 Waheni hawanewa Haeu tel Masiwi ti amuto, xoiniwa ti amuto waheni teka seilon liai. Amukewa Haeu ti leili tiamuto, namiloi eliel hawanewa i ma aile hatapoa puasan ti hatesol kuimuto.’ (Deut 6:5)
30 Regah a God isan iniyabow, dogor tutufin etei, ayub tutufin etei, a not tutufin etei naatu a fair tutufin etei.
31 Tenen nauna usian masin: ‘Waheniwa teka seilon liai hanowi ti amuto waheni aliake amuto.’ (Lev 19:18) Tap nauna liai i pamu tuah ti huhuonen.”
31 Naatu ofafar gagamin bairou’abin i iti, ‘taituwa isah iniyabow o taiyuw isa kubiyabow na’atube.’ Ofafar iti rou’ab i gagamih ofafar etei hinatabirih.”
32 Tel seilon ukek, “Tel masiwi, kakaiam pate sawisawin. Salan ti o ukek Haeu i telawe, tap tel tutuen.
32 Orot eo, “Abisa kuo i turobe bai’obaiyenayan, Regah akisinamo i God men god afa.
33 Salan ti o ukek kaha amukewa Haeu ti leili tiakaha, namiloi eliel hawanewa i, aile hatapoa puasan ti hatesol kuikaha ape waheniwa teka seilon liai hanowi ti kaha waheni aliake kaha. Saun masin ien i xoini na kaha kau soxi ma manixux hani Haeu ape i xoini na kaha lelei manixux hani i.”
33 Imih dogor tutufin etei, a not tutufin etei naatu a fair tutufin etei a God isan iniyabow naatu taituwa isah inabiyabow o isa kubiyabow na’atube, iti ofafar rou’ab i gagamih men for kwarouw sibor kwa’a’afusar na’atube naatu men sibor afa God isan kwaya’ay na’atube’emih.”
34 Jises hong tioi ka kakaian pate sawisawin. Ape i ukek, “O pate xohixohin kapi Haeu tel neiniam.” Muhin tap tel seilon pahan i kamei ulei Jises tenen na kamekame.
34 Jesu orot ana baiya’afot i’itin i so’ob, iti orot i not wairafin, imih eo, “God ana aiwobomaim o men yokaika kuma’am.” Nati ufunamaim men yait ta Jesu isan baibat afa bow na ibaitiyimih.
35 Ti Jises to hahanau teka seilon mate Ingi Haeu, i kamei laha ukek, “Nake lahan tesol hanaui nauna ti Moses ukek ka Krais, tel Haeu taloma, i kahi nati David?
35 Jesu Tafaror Baremaim ma bi’obaibiyih basit ibatiyih, “Aisim Ofafar bai’obaiyenayah Keriso isan i David ana agirane na hirouw teo’o?
36 Puki Holi Spirit hanamiloa David ape i kak ukek,
36 David Anun Kakafiyin biwan ana veya iti na’atube eorereb,
37 Paxaiwa, puki David axai Krais Masiwi tetan. Na masin ien, i kumahe tuahe kahi natun.” Teka laha hongohong kakai Jises pate laha hong amuke.
37 David taiyuwin Keriso isan i ana ‘Regah’ rouw eo, naatu mi’itube boro Keriso David ana agirane nan?”
38 Jises kakane teka seilon ien i ukek, “Amuto lepetawa. Kum usiusi saun ti teka hanaui nauna ti Moses. Lato hana puxux weluwelun ape tau nanahih ti puli lawe seilon lehe laha paxai tioi ka lato seilon tuah. Ape pahalato hatesol seilon kak sameniwa lato.
38 Jesu ma bi’obaibiyih eo, “Mata toniwa’an Ofafar bai’obaiyenayah isah, i hai kok faifuw manimanih hina’osen hinaremor naatu ahar efanamaim sabuw merarayow hinitih,
39 Pahalato ukei totoan tenen tuah leili synagog ma tone angiain lalap.
39 Kou’ay Baremaim urama’ama yayasairen i tebowabow naatu hiyuw ana veya efan gewasih tebowabow.
40 Lato pisi teka hehin axoalaha matewen lehe lato seseke soxialaha ma ingalaha. Lato aile lotu weluwelun lehe teka seilon paxai sameni. Teka hanaui nauna ti Moses ien, Haeu hani lato kawatan lalap wanen.”
40 Kwafukwafur baibin tifufuwih hai sawar tebowabow naatu hai itinin baigewasin isan yoyoban manimanih teyoyoyoban, imih hai baimakiy kakafin anababatun boro hinab!”
41 Muhin ien Jises toto onote tehu lohe moni ti Ingi Haeu. I ningahi kilan seilon kau lolohi moniulaha. Teka seilon moniulaha kilan, laha hana halapa moni.
41 Jesu Tafaror Bar ana kabay teya’ay sisibinamaim mare ma sabuw itih hai siwar hiya’ay. Sabuw totobuyoy wairafih kabay gagaminaka hiya.
42 Ape tel hehin axoan matewen i tap moni, nahima ape i hana huohu puli moni pate kokol.
42 Baise kwafur babin yababan wairafin na ana kabay gidigidih rou’ab tew wanawanan iwan ana fofonin one toea na’atube.
43 Jises ilowi apuhini tesol kahikahin ape i hone lato ukek, “Nga kakane hawane amuto, tel hehin ie i hana moni pamu lapan ti teka liai.
43 Jesu ana bai’ufununayah eaf ayuwih hina hai tur eowen eo, “Anababatun a tur ao’owen, iti kwafur babin ana siwar tew biwan i gagamin na’in sabuw etei hiya’iy natabirih.
44 Teka laha hana hahalapa, moniulaha pate kilan tutuen, tuahe tel hehin ie moniun pate kokol wanen, i hana hatapoen ti i hina.”
44 Afa hiya’aya i aurih karam turin hiyai turin hibotan, baise kwafur babin yababan wairafin abisa biyan ma’am etei’imak bai na yai.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 12, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.