Lucas 4
KAKAI HAEU (SSG) vs AAI
1 Muhin ti Jises baptais kewa, i nahih salili tehu kan Jodan. Holi Spirit hapohea i ape kapiti i hani he lohong.
1 Jesu biyan tutufin etei God Anun Kakafiyin karatan Jordan harewane matabir yen naatu Anun Kakafiyin i’unawiy in Judea arar yan tit.
2 Ti ien Satan tohongi haputaian. Jises tai angiang leili 40 ngain ape pate i hitol.
2 Nati’imaim veya etei 40 bay en ma’am ufunamaim bayumih morob. Naatu nati ana maramaim Demon Mowan na routobon itin,
3 Satan hone i, “Na o tel Nati Haeu, kolitiniwa tehu pot ie haniwa bret.”
3 eo, “O i God Natun na’at, kabay iti ku’uwih tebotabir rafiy tematar ku’aa.”
4 Jises pahoi i ukek, “Kakai Haeu ukek, ‘Seilon ala i hana hatapo namilon hani kakai Haeu kumahe an.’” (Deut 8:3)
4 Baise Jesu iya’afut eo, “Buk Atamaninamaim hikirum hio, ‘Orot men bayumaim akisin niyawasimih.’”
5 Satan hakahita i hani patul tehu maunten ape kola hani i hatesol xux ti itan ie lape tehue.
5 Naatu Demon Mowan Jesu i’unawiy maiye hiyen hin koun yan bat, imatanubamo tafaram tutufin etei itin.
6 Satan kakane i, “Nga hani hatapo o lawe soliai waliko ti hatesol xux ie ma nga hana o masiwi ti laha nake Haeu haniwen he minak ape nga pon haniai tuahe tel na pahak.
6 Naatu Demon Mowan eo, “Ayu boro fair etei o anit naatu tafaram ana aiwob auman boro anit. Anayabin etei’imak ayu hitu, ayu orot yait arurubin boro i anitin nab.
7 Lawe waliko ie tetam na masin o lokuha lotui nga.”
7 Imih O ayu inakwakwafiru na’at, iti sawar etei boro o nowamih anit.”
8 Jises kak pahoi i, “Kakai Haeu ukek,
8 Jesu iya’afut eo, “Buk Atamaninamaim hikirum hio, ‘A Regah a God akisinamo inakwafir isan inabow.’”
9 Muhin Satan hakahita Jises hani Jerusalem ape hatuhi i he teik tumi Ingi Haeu patul wanen. Ape kakane i, “Na o tel Nati Haeu, tit haniwa itan.
9 Naatu iban maiye Demon Mowan Jesu bai nawiy hin Jerusalem hitit, hiyen hin Tafaror Bar tafantoro’ot bat naatu iu, “O God Natun na’at, kukununuw kura’iy.
10 Pake kakai Haeu i ukek,
10 Anayabin Buk Atamaninamaim hikirum hio, ‘God boro ana tounamatar na’uwih hinatafafari,
11 Ape lato akeni o he minalato
11 umah yanamaim inare hinabuwi, boro men kabay a narab natakakirimih.’”
12 Jises pahoi i ukek, “Tuahe kakai Haeu tin i ukek, ‘Kum totohongi Haeu tel Masiwi tetam.’” (Deut 6:16)
12 Baise Jesu iya’afut iu, “Buk Atamaninamaim hikirum hio, ‘A Regah a God men routobon initinimih.’”
13 Ti Satan tohongi kewa Jises, i nahih salili i atengi tehu taun solian tetan.
13 Demon Mowan routobon ta ta Jesu bitin ufunamaim itumar tabaratait tit mar kafai ufunamaim bat.
14 Jises alia hani Galili hetekie xuhai pohe Holi Spirit. Meng ti sale Jises sawata hani lawe toan ma taon ti Galili.
14 Imaibo Jesu God Anun Kakafiyin ana fair bai auman matabir na Galilee tit. Ana tur ra’at tasasar tit tafaram nati sisibinamaim hima’am etei’imak hinowar.
15 I hanau teka seilon sale Haeu leili synagog, ing ti apuhai teka Ju, ape kilan seilon amuke i.
15 Kou’ay Bar wanawanan run bi’obaibiyih sabuw etei’imak tur hinonowar, hifai hibora’ara’ah.
16 Muhin ien Jises tahia hani Nasaret, tehu taon ti i lapale. Telao Sabat i nahih hani tehu synagog hanowi ti lawe i ailele. I tule lehe i ridai kakai Haeu.
16 Jesu remor na Nazareth tit, bar merar i ma rara’atamaim, Baiyarir ana veya matanfufur isisinaf na’atube, in Kou’ay Bar run, Buk ta baiyab isan misir.
17 Ape laha hani i teik pepai Aisaia, tel kuluiai kakai Haeu. I holaiwa teik pepa ape i onoteni tesol ti i ukek,
17 Naatu dinab orot Isaiah ana buk hibai Jesu hitin, bai rusasar tur iti na’atube hikirum inu’in ana efanamaim tit.
18 “Spirit ti Haeu tel Masiwi i kapik
18 “Regah Anun Kakafiyin i ayu wanawana’umaim ema’am,
19 Tataen ien teka seilon tioi ka taun ti Krais i tahiawen
19 Naatu anakurereb sabuw hinanowar
20 Jises lumini aliake teik pepa. I hani tel hualiai ailei lotu ape i to. Lawe seilon leili synagog paxai kapitini i.
20 Jesu buk itakum orot kaifenayan itin i mara’iy. Sabuw Kou’ay Bar wanawanan hima’am etei’imak matah hito’ab Jesu hi’itin kikin.
21 I kakane lato, “Teik kakai Haeu amuto hongoen aope ie, i sohot poponowi hawane tetelao.”
21 Baise Jesu misir busuruf sabuw hai tur eowen eo, “Tur iti aiyab kwananowar i boun na iturobe.”
22 Teka seilon ien kak amuke i ma sameni soliai kakaian. Tuahe teka ti laha kakak alia puki laha ukek, “I se tetel nati Josep. I sohot ukek ia ka i Krais?”
22 Sabuw etei’imak nati’imaim hima Jesu eo hinonowar hio, “Turobe iti orot ana tur i gewasin.” Naatu tur mumunin bitan eo hinonowar isan hifofofor, naatu taiyuwih hibatiyih hio, “Iti orot i Joseph natun?”
23 I hone laha, “Nga sixi ka lehe amuto hone nga ukek, ‘Kolawa pohem. Ailewa waliko tenen lalap puki leili tonam masin ti amite hongohong o ailewen leili Kapenaum.’”
23 Naatu Jesu iuwih eo, “Binan tur gewasin matan fufur sabuw teo’omaim boro kwana’uwu kwanao, ‘Adanafur ana orot, taiyuw kwiyawasi.’ Naatu iban boro kwana’uwu maiye, ‘Capernaum ma bow bigan tanonowar na’atube, iti ana bar ana meraramaim nabow tana’itin.’”
24 Jises kak ahe ukek, “Tuahe nga kakane hawane amuto, ti toan liai seilon sameni tel kuluiai kakai Haeu tuahe ti puki tonan wanen laha wiliki i. Ien se masin ti i sohot hani nga.
24 Jesu iban maiye iuwih eo, “Anababatun a tur ao’owen, dinab orot ana bar ana meraramaim boro men ana merar hinay hinabaimih.
25 “Salan lokon ti Elaija tel kuluiai kakai Haeu, kilan hehin ti Israel axoalaha matewen, pahalaha huhual nake tap akah leili ahang toluhu tewaok ape seilon lialu hahawane ti hitolo leili xux hatexux.
25 Naatu tur anababatun a tur ana’owen, Elijah ma’am ana veya’amaim kwafukwafur maumurih na’in Israel wanawanan hima’am afow matar. Nati ana veya’amaim kwamur etei tounu naatu sumar six na’atube toun men yar, baimar kakafin na, nati tafaram wanawananamaim bar merar etei’imak bay i’en.
26 Tuahe Haeu tai talo Elaija hualiai teka hehin ien. I talo non hani tel hehin kumahe Ju axoan matewen, i toto Sarepat xohixohin kapi tehu taon lalap axan Saidon.
26 Nati ana veya’amaim God men Elijah iyafar Israel wanawanan kwafur babin ta ibaisimih, baise Sidon wanawanan Zarepat bar meraramaim kwafur babin ta’imon ma’am isan God iyafar in tit baibais itin.
27 Tin masin lokon ti Elaisa, kilan wanen seilon ti Israel naxe tinulaha lialun, pahalaha huhual tuahe Elaisa tai haewia laha, i haewia non Naman tel kumahe Ju, i ti texux xux Siria.”
27 Naatu dinab orot Elisha ma’am ana veya Israel sabuw moumurih maiyow kokom ani’anih hima’ama men yait ta na Elisha iyawasimih, baise tafaram Syria orot wabin Naaman akisinamo na Elisha iyawas.”
28 Ti teka Ju leili tehu synagog hongoa, lolaha lialu hawane.
28 Sabuw Kou’ay Bar wanawanan hima iti tur hinonowar ana veya, yah wanawanan so’aso’ar yen higagamat,
29 Kakanua laha itini ahuti Jises hani melal ti Nasaret ape hakahita i hani ngixi tehu maunten kokol. Laha namiloi na laha sipeli i hani he sahikek.
29 himisir Jesu hibai hitain ufun hitit, bar merar hitumar, hiyen fan tafan hibat hitarouw fan tare’emih hiwa’an, anayabin bar merar i fan tafan hiwowab hima’am.
30 Tuahe Jises non alia wasole teka kilai seilon ape i nahih salili laha. Tap tel hamangewen i.
30 Baise Jesu sabuw rau’ay gagamin hibatabat umah aren sorabon hai foun remor tit in.
31 Muhin ien Jises nahih hani Kapenaum, tehu taon leili Galili. Telao ngain Sabat i hanau teka seilon leili tehu synagog.
31 Jesu na Galilee wanawananamaim bar merar ta wabin Capernaum imaim tit, Baiyarir ana veya run sabuw i’obaibiyih hima hinonowar.
32 Pate laha ongake sale kakaian nake masin kakai tel masiwi wanen.
32 Sabuw etei’imak hifofofor men kafaita. Anayabin ana tur eo i tur anababatun naatu fairin.
33 Ti leili synagog, tel seilon spirit lialun kapiti hahalialu, i tilol leng ausisini,
33 Nati Kou’ay Baremaim orot ta wagabur iwan demon kakafin anababatun auman na run ma’am, fanan aumetawat na’in iwow eo,
34 “Jises ti Nasaret, paham la ti amite? Nakon o ie ti halialuamite? Nga tioi o tel seilon sawisawin Haeu taloma!”
34 “Hei! Aki isai abisa inasinafumih kunan? Aki gurusi’imih? Jesu Nazareth mowan. Ayu aso’ob. O i yait, O i God ana tur abarayan Orot Kakafiyin.”
35 Jises tumei spirit lialun ukek, “Minginiwa awam ape ahuta xaxaua ti tel seilon ie!” Spirit lialun towi xoini tel seilon hani itan ti puli lawe seilon tuahe i tai mange. Ape spirit lialun ahuta salili i.
35 Jesu wagabur mowan kwarartatab eo, “Yate inbainub orot biyanamaim kutit!” Wagabur mowan sabuw nahimaim orot itaiy re tabaratait tit, men isan abisa ta sinafumih.
36 Hatesol seilon hong ongake ape laha kakak alia puki laha, “Nakon waliko la tetenen? Masiwian ma pohen i ke nonoma ia ka spirit lialun hong tamani i ape lato ahuta xaxau?”
36 Baise Sabuw etei’imak hai baifofofor ra’at, taiyuwih hibabatiyih hio, “Iti orot ana tur i fair kwanekwan. Ana onowaten naatu ana fair auman iti tur eo demon kakafih biyunih i hitit!”
37 Menge waliko ti Jises ailele sawata hani tesol tesol ti ien.
37 Naatu Jesu abisa sisinaf isan ana tur tasasar tit tafaram nati hima’am wanawanan etei hinowar.
38 Jises nahih salili synagog ape i nahih hani ingi Saimon. Tini tel axoi Saimon tinun pate ahian ape teka seilon ien kamei eliel Jises haewian.
38 Jesu misir Kou’ay Bar itumar tit na Simon ana bar tit, Simon rawan babin sawow biyan fora’ab anababatun inu’in, sabuw Jesu hifefeyan baiyawasinamih hio.
39 Jises tu pape enepe tel tinun ape i tumei xaxaweni nax. Ti naxe tinun tahawa, tel hehin xahat hahutuia ape i apeseni analato.
39 Basit Jesu na babin inu’in sisibin tit bat sawow i’ari’ar naatu sawow babin biyanane tit, babin yawas misir bay bow eafusar itab hi’aa.
40 Ti ape alohah laha hakahita teka hina nax tenen tenen hani kapi Jises. I hana minan patul ti laha tel tel ti haewialaha ape laha ewi.
40 Veya re’er ufunamaim, sabuw sawow yumatah ta ta hibow hi’inu’in, turahinah hibuwih hina Jesu biyan hitit, sabuw ta’ita’imon butubutubunih etei’imak hiyawas.
41 Teka ti laha spirit lialun kapiti hahalialu. Kakai Jises tehue ape spirit lialun ox ahuta titilol, “O tel Nati Haeu!” Jises watakai teka spirit lialun kaxi hani teka seilon ka i Krais, aile ape i halini na lato kaxi.
41 Sabuw moumurih na’in auman biyahine demon kakafih hitit hiwow hio, “O i God Natun!” Baise Jesu demon awah bofafaren men karam boro hitao’rereb. Anayabin demon hiso’ob Jesu i Roubininenayan.
42 Pate letu Jises nahih salili tehu taon ape i nahih hani tesol ti tap seilon. Teka seilon to upiup i ape ti laha tunahiwa, laha hakongu i ka kum nahih sasalili laha.
42 Martot auman Jesu nati bar merar itumar tit in efan ta nautanubinamaim akisinamo ma. Baise sabuw hinuwih hinan hititita’ur ana veya, bairi nati’imaim ma isan hi’otan.
43 Tuahe i hone laha, “Meng ti Haeu neini seilon tin nga kaxi hani toan ma taon liai nake Haeu taloma nga ailei teik puasain ien.”
43 Baise Jesu iuwih eo, “Ayu boro anan God ana aiwob isan tur gewasin bar merar afa’amaim auman anabinan hinanowar. Anayabin ayu nati bowabow isan God iyunu ana.”
44 Ape i kaxi ahuti tatale kakai Haeu hani teka Ju leili synagog ti Judia.
44 Naatu Jesu tafaram Judea wanawananamaim Kou’ay Bar etei run tit binan remor.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 4, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.