João 9

KAKAI HAEU (SSG) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Ti Jises ma tesol kahikahin tau nanahih, lato ningahi tel seilon pulaxa. Liai i takahama pulaxa.
1 Orot matan fim auman tufuw ma’am Jesu remor inan itin.
2 Tesol kahikahi Jises kamei i, “Tel masiwi, nake lahan tel seilon ie pulan pulaxa? Nakon i sohot ukek ti puki lialui woun ka lialui woi taman ma tinan?”
2 Ana bai’ufununayah Jesu hibatiy, “Bai’obaiyenayan, yait ana kakafinamaim iwa’an iti orot matan fim auman tufuw? I taiyuwin ana kakafin o i hinah tamat hai kakafinamaim?”
3 Jises kak pahoi ukek, “Kumahe nake ti lialui woun ma na lialui woi taman ma tinan. Pulan i pulaxa lehe Haeu kola hani teka seilon lalape pohen ti i huali tel seilon ie.
3 Jesu eo, “Orot matan fim i men anabowabow kakafinamaim iwa’an matan ifimemih o i hinah tamah hai kakafinamaim, baise i ana fimemaim God ana fair iti orot biyanamaim nirerereb hina’itin.
4 Ti nga tel haxewaiamuto tutuen kapimuto, kako kewa ailei puase tetel i taloma nga. Kum kue ape nga salili amuto. Ien masin tilokoan ti seilon kum puas uke.
4 Iti ana veya’amaim yait ayu iyunu anan i ana bowabow tanabow, gugumin i enan men karam yait ta nabow.
5 Nga masin xewai alon ti haxewai lawe seilon ti nga he tehu pon ie.”
5 Ayu boun iti tafaramamaim ama’am, ayu i tafaram ana marakaw.”
6 Ti Jises kak kewa, i uke teik pekeun. I pukeini ma talini hawasalisali ape ahui hani puli tel seilon pulaxa.
6 Iti tur eo ufunamaim, Jesu kwei me yan re naatu iyuriyur bai bora’ah orot matan idadawir.
7 Ape i ukek, “Nahih nuhiwa pulam haniwa tehu kan Siloam.” Tetenen ax Siloam i ukek, “talo.” I nahiwa ape i nuhi pulan. Tataen ien pulan ewi ape i paxapax uke.
7 Naatu iu, “Kwen harew Siloam kukuf (nati wab anayabin iyafar) imaim kururub.” Imih orot in rurub naatu matan nuw sawar itah auman matabir au bar in.
8 Teka seilon laha toto xohixohin kapin ma teka laha ningahiwen i imat ti lawe i to katekat huhual, laha he kamekam, “Nakon i se tetel seilon pulaxa, lawe kako ningahi i to katekat huhual?”
8 Orot tain tuwan naatu sabuw afa marasika hi’i’itin ma fefefeyan, hibatiy, “Iti orot ta’imon mar etei ema efefefeyanaban i iti?”
9 Teka laha ukek, “Se tetel ien.”
9 Sabuw afa hi’o, “Orot i nati.” Afa hi’o, “En nati i ana yumatabe.”
10 Laha kamei i, “I sohot ukek ia ape pulam ewi?”
10 Sabuw hibatiy, “Mi’itube o mat igewasin kunuwanuw?”
11 I kak pahoi ukek, “Tel seilon axan Jises pukeini hawasalisali teik pekeun ape i ahui hani pulak. I talo nga nahih nuhi kawak hani tehu kan Siloam ape nga aile usi. Tataen ien pulak i ewi ape nga paxapax uke.”
11 Orot iyafutih eo, “Orot wabin te’o Jesu i yur bai matou idadawir naatu na Siloam harew kukufamaim rurubamih iuwu. Imih ayu an arurub, naatu matou to iwa’an anuwanuw.”
12 Laha kamei i, “Tel seilon ien ape ia?”
12 Sabuw hibatiy, “Bo iti orot i menamaim ema’am?”
13 Muhin ien laha hakahita tel seilon kemuk pulan pulaxa hani teka Parisi.
13 Nati orot Jesu biyawas hibai hina Pharisee biyah hitit.
14 Ngain tetelao ien Sabat ti Jises aile hawasalisali teik pekeun ti aile haewiai puli tel seilon ien.
14 Baiyarir ana veya’amaim Jesu nati orot matan fim yuramaim idawir matan igewasin nuw.
15 Teka Parisi kamei i, “I sohot ukek ia ape o paxapax?”
15 Isan imih Pharisee ibanak maiye orot hibatiy mi’itube matan igewasin. Orot hai tur eowen eo, “I yuramaim matou idadawir uwu harewamaim arurub naatu boun i anuwanuw.”
16 Tesol ti teka Parisi ukek, “Tel seilon Jises i kumahe wanen ti Haeu nake i xaputi nauna ti telao ngain Sabat.”
16 Pharisee afa hi’o, “Iti orot i men Godane na, anayabin Baiyarir ana ofafar i men ekakaif.”
17 Ape teka Parisi kamei ulei tetel seilon, “Tel seilon i haewia pulam, kaie o ukek i aita?”
17 Imih Pharisee hitatabir orot ibanak hibatiy maiye, “Iti orot o mata iwa’an bigewasin isan o boro mi’itube inao?”
18 Teka masiwi ti teka Ju lato kum soh ka tetel seilon ien kemuk pulan pulaxa ape lato ilowi taman ma tinan.
18 Jew hai ukwarih men kafa’imo hititumatum iti orot matan fim ma’am naatu bounabo matan nuw, naatu orot hinah tamah isah hi’af hina, imaibo hibatiyih.
19 Lato kamei lalu, “Tel seilon ien, i natumulu? Nakon i tetel amulu ukek hoi i takahama pulaxa? Ape lahan ka i paxapax?”
19 “Iti orot i kwa natu? Kwa kwa’o’o i matan fim auman tutufuw kekeban iti? Naatu boun i mi’itube enuwanuw?”
20 Tel taman ma tel tinan kak ukek, “I se natumili. Salan hoi i takahama pulaxa.
20 Hinah tamah hiyafutih hi’o, “Aki aso’ob iti kek i aki natu, naatu matan fim auman tufuw.
21 Tuahe amili kum tioi i sohot ukek ia. Amili kum tioi aita haewia pulan. I ape lalap, i pon tukei awan. Kameiwa i!”
21 Baise aki men aso’ob, boun i mi’itube enuwanuw, o yait matan iwa’an igewasin, kwaibatiy i sanaman, karam taiyuwin isan boro nao.”
22 Lalu kak ukek ien nake lalu mamata teka masiwi ti teka Ju. Lalu tioi lato ailewen namil ka na tel seilon i ukek Jises se Krais, lato xaxaweni tamusuke i ti synagog.
22 Hinah tamah iti tur hi’o, i Jew sabuw isah hibir, anayabin iti tur i marasika Jew ukwa’ukwarih hi’o hibasit, yait Jesu isan naorereb Keriso nararauw boro kou’ay barene hinabotait ufun nama.
23 Nake ti tenen ien lalu ukek, “I ape lalap, i pon tukei awan. Kameiwa i.”
23 Iti isan imih i hinah tamah hi’o, “Kwa taiyuw kwaibatiy kwa’itin, i sanaman.”
24 Lato ilowi tuhi tel seilon kemuk pulaxa ape kakane i ukek, “Kakawa ti kuinakei Haeu ka waliko ti na o kak se salan nake amite tioi ka tetel seilon i haewia o woun pate lialun.”
24 Mar bairu’abin orot matan fim nuwanuw isan hi’af na, naatu hibatiy maiye, “Turobe God nanamaim ai tur ina’owen! Aki aso’ob orot yait o biyawasi i bowabow kakafin wairafin.”
25 Ape tel seilon kak pahoi lato ukek, “Nga kum tioi na i woun lialun ma na kumahe. Tuahe nga tioi tetenen, kemuk nga pulaxa ape aope ie nga paxapax uke.”
25 Orot iyafutih eo “Ayu men aso’ob i bowabow kakafin wairafin o en? Ayu sawar ta’imonamo asoso’ob i ayu matou fim ama’am naatu boun i anuw a’i’itah.”
26 Tuahe lato kamea, “Waliko la i aile hani o? I haewia pulam ukek ia?”
26 Naatu orot hibatiy, “Abistanawat o isa sinaf? Mi’itube sinaf o mata botawiy?”
27 I kak pahoi lato ukek, “Nga kakanewen amuto tuahe amuto kum hong. Alahan pahamuto hong ulea? Halik na pahamuto sohot kahikahin.”
27 Orot iyafutih eo, “Ayu marasika kwa isa aoka naatu kwa men kwanowar. Aisim kwakokok anao maiye kwananowar? Ta’itin kwa auman kwakokok i ana bai’ufununayah kwanamatar?”
28 Lato kak saxuti i ape ukek, “Puki o kahikahin, amite se kahikahi Moses.
28 Hi’obaibiyab naatu hi’o, “O i nati orot ana bai’ufununayan, baise aki i Moses ana bai’ufununayah.
29 Amite tioi ka Moses tel tuah wanen nake Haeu kakawen kapin tuahe tel seilon ien, i pupuas hahitake aita?”
29 Aki aso’ob God mutufor Moses hairi hi’o, baise orot nati Jesu tibiwab, aki men kafa’imo aso’ob i menane na?”
30 Tel seilon ukek, “Saka i aile ukek ia ka amuto kum tioi? Amuto kum tioi aita tel hani i ailei puasan kalak i haewiawen pulak.
30 Orot matan fim bigewasin iyafutih eo, “Abifofofor men kafaita! I menane nan kwa men kwaso’ob, baise i ayu matu fim iwa’an anuwanuw.
31 Kako tioi Haeu kum hong seilon tetenen woun lialun, i hong teka laha lotu sameni i ma puas usi waliko ti pahan.
31 It Taso’ob bowabow kakafih wairafih God hai tur men enonowar. God ana sabuw i ana kok tesisinaf naatu isan tekakakaf i hai tur enonowar.
32 Kemuk tap wanen tel hahaewiawen puli tel na seilon i takahama hoi pulaxa.
32 Men yait ta tafaram wanawanan orot matan fim auman tufuw ma’am matan botawiy nuwanuw ana tur nowaramih.
33 Na masin tel seilon ien kumahe i ahuma ti Haeu, ala i kum pon ailei tenen ien.”
33 Iti orot men Godane tanan na’at, i boro men karam iti bowabow tasinaf.”
34 Lato kak lengeleng ukek, “Lilian ti o takahama o tel weli ailei saun lialun. O kumahe tel hanauamite!” Ape lato talo xaxaweni i ti synagog.
34 Iti isan hi’o, “O bowabow kakafin wanawanan itufuw ira’at iyey, i boun aki ini’obaiyi!” Naatu kou’ay barene hibotait tit ufun ma.
35 Ti Jises hongoa waliko ti i sohot hani tel seilon ien, i nahih upia i. Ti i tunahiwa, i kamei tel seilon, “Nakon namilom xoxoan ti tel Nati Seilon?”
35 Jesu orot hinun tit ufun ma’am ana tur nowar, naatu titita’ur anamaramaim ibatiy, “O Orot Natun kubitumitum?”
36 I pahoi Jises ukek, “I aita? Tel masiwi, kaxi hanima nga lehe nga soh tetan.”
36 Orot Jesu ibatiy, “Regah, iti orot i menatan ku’o anowar saise i anitumitum!”
37 Jises hone i, “O paxaiwen i. Ti aope ie i kakak kapim.”
37 Jesu orot isan eo, “Orot i iti kwi’i’itin, boun iti airi kwa’o’o.”
38 Tel seilon ukek, “Tel Masiwi, nga soh hawane tetam.” I lokuha hani itan ape i lotui Jises.
38 Naatu orot eo, “Regah, Ayu abitumatum.” Naatu Jesu nanamaim sun yowen kwafir.
39 Jises hone i ukek, “Nga lua hanima tehu pon ie paxai kolongeniai woi seilon. Nga luama haxewai namili teka laha kum xeu ningahiai lawe waliko salan sale Haeu. Ape teka seilon laha sokok hoi laha xewawen ti lawe waliko salan sale Haeu, laha masin teka pulaxa wanen.”
39 Jesu eo, “Ayu ana iti tafaramaim atitit anayabin i sabuw ana kusibih, saise iyab mata fim boro hinanuw, naatu iyab tenuwanuw boro matah fimabe hinamatar.”
40 Teka Parisi tutu ien. Ti laha hongoa kakai Jises, laha kamea, “Kaie o ukek amite masin teka pulaxa wanen?”
40 Pharisee afa nati’imaim bairi hima’am iti tur eo’o hinowar, naatu hibatiy, “Nati tur ku’o’o, aki auman matai fim?”
41 Jises pahoi laha ukek, “Na masin amuto pulaxa wanen, tap tel i tieniwen amuto. Tuahe nake amuto sokok amuto xewawen ti lawe waliko salan sale Haeu, amuto puluti aliliake amuto ape lialui saun ti amuto tutuen.”
41 Jesu iyafutih eo, “Kwa mata fim na’at, kwa boro men kakafimih. Baise boun kwa kwa’o’o aki matai anuwanuw, kwa a kakafih i tema’am.”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 9, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.