João 7
KAKAI HAEU (SSG) vs AAI
1 Muhin ien Jises hanau tatale teka seilon leili Galili. Kumahe pahan i nahih hani Judia nake teka Ju ien hina namil ti teleian.
1 Nati ufunamaim Jesu Galilee wanawanan run titit remor in, men kok au Judea tan anayabin Jew hai ukwarih hima hikakaif hitarab tamorob isan.
2 Taun ti angiain lalap ti teka Ju atai ingalaha houha i xohiwen. Laha aile ukek ien ti nameniai lokon teka matahaun ti laha he lohong.
2 Baise Jew sabuw Yagama Sis ana hiyuw aa ana veya i nabiyubin,
3 Ape tesol ukale Jises kak soxeni i, “Nahih saliliwa ie haniwa Jerusalem lehe teka kahikahim paxai waliko tenen lalap na o aile.
3 Imih Jesu taitin hi’o, “O boro efan iti inihamiy naatu inan Judea inatit, saise a bai’ufununayah bowabow gewasih abistan kusisinaf hina’itin.
4 Na paham lawe seilon tioi o, kum mumuneni puasam. Na o pon ailei waliko tenen lalap ti kui pohem, aile kolawa lehe lawe seilon sameni o.”
4 Anayabin orot yait sabuw etei su’ubin isan boro men wa’iwa’iramaim nabowamih. Baise bebeyanamaim nabow hina’itin. Imih a bowabow bebeyanamaim inabow tafaram tutufin etei ini’obaiyih hina’itin.”
5 Lato kak ukek ien nake lato kum soh tetan kalak lato se ukalan wanen.
5 I taiyuwin taitin men hitumitum, imih iti tur hi’o.
6 Jises hone lato, “Taun ti lawe seilon tioi nga i tai meima. Ti amuto, lawe taun se solian ti ailei waliko.
6 Naatu Jesu iuwih eo, “Ayu au veya i men na tit, baise kwa a veya i mar etei bobotawiyen inu’in.
7 Tap huan ti seilon watakai amuto tuahe laha watakai nga nake nga kaxi hatakei lialui woulaha.
7 Sabuw kwa boro men hinifutuwi, baise ayu boro hinifutuwu, anayabin ayu mar etei sabuw hai kakafih ao’orerereb.
8 Mewenae amuto nahih haniwa tehu angiain lalap ien. Nga tai apeas nake taun tetak i tai meima.”
8 Hiyuw isan kwa akis kwanan ayu men bairit tanan, anayabin ayu au veya anababatun i men na tit.”
9 Jises hone lato kewak ien ape i hamalum Galili.
9 Iti na’atube eo, i Galilee wanawananamaim ma.
10 Muhi tesol ukalan nahih haniwa Jerusalem, Jises tin i nahih tuahe kumahe i nahih tatake nake kumahe pahan teka seilon ila tioi i.
10 Taitin hiyuw isan hiyen hinan, i auman ufuh yen in, men bebeyanamaim in baise i wa’iwa’iramaim in.
11 Lokon ien leili Jerusalem teka masiwi ti teka Ju to pax upiup Jises. Laha he kamekam, “Jises tel hatanoi wasol ia?”
11 Nati hiyuw wanawanan Jew hai ukwarih Jesu isan hinuwet sabuw hibabatiyih, “Iti orot menamaim ema’am?”
12 Kilan seilon laha kak hahakokol sale Jises wasolalaha. Teka laha ukek, “I se seilon solian.”
12 Sabuw wanawanahimaim baitarsibesib busuruf ra’at. Sabuw afa hi’o, “I orot gewasin,” afa hi’o, “Aiyabin i sabuw ebifufuwih?”
13 Tuahe tap tel i kakak sale Jises ti taxingi lawe seilon nake laha mamata teka masiwi ti teka Ju.
13 Baise men yait ta boro fanan aumetawat isan hitao, anayabin Jew ukwarih isah hibir.
14 Patalal ti taun ti nameniai lokon teka matahaun ti teka Ju he lohong, Jises nahih hani Ingi Haeu ape i hutui hanau teka seilon.
14 Hiyuw hi’aa na biyanfoun, Jesu na Tafaror Bar run naatu bai’obaiyen busuruf.
15 Teka masiwi ti teka Ju kuaini hawane ape laha ukek, “Tel seilon ie i tai sukul, saka anesoan ti kakai Haeu i ukema ia?”
15 Jew hai ukwarih hifofofor men kafai ta naatu hi’o, “Iti orot menamaim kirum iti so’ob bai?”
16 Jises ukek, “Tetenen ti nga hahanau amuto kumahe puki namilok, i ahuma ti Haeu tetel i taloma nga.
16 Imaibo Jesu iyafutih eo, “Bai’obaiyen ayu abi’obaiyi i men ayu nowau, baise God ayu biyafaru i nowan.
17 Tel na i aile usiusi namili Haeu i tioi ka waliko ti nga hahanau seilon i ahuma ti Haeu kumahe puki namilok.
17 O Yait ta God anakok kusisinaf boro inaso’ob ayu au bai’obaiyen i Godane enan, ai ayu taiyuwu au fairamaim ao’o.
18 Tel na i kakak puki hahitake axan i aile ukek ien lehe seilon sameni i. Tuahe tel i puas eliliel lehe seilon sameni tetel i taloma i, kakaian salan ape i malang pulutiai seilon.
18 Yait taiyuwin ana fairamaim eo’o, i taiyuwin ana gewasin bain isan enunuwih, baise orot yait God ayu iyafaru anan ana gewasin enunuwih nati orot i turobe, i wanawananamaim men baifuwen ema’am.
19 Moses hani amuto nauna ti Haeu, kewak? Tuahe tap tel ti amuto puas usiusi. Ape kalahai amuto tohongi teleiak?”
19 Moses ofafar kwa it ai en? Aisim ofafafar men kwabi’ufunun naatu ayu rabu morobomih kwabiwa’an?”
20 Kilan wanen seilon kak pahoi Jises, “Spirit lialun kapiti halialuen o. Aita pahan teleiam?”
20 Sabuw hiya’afut hi’o, “O wanawan i demon tema’am. Yait o asabunimih ebiwa’an?”
21 Jises kak ukek, “Nga aile haewiawen tel seilon telao ngain Sabat ape amuto hatesol ong lengeke.
21 Jesu iya’afutih eo, “Ayu ina’inan ta’imon asinaf kwa’itin naatu kwaifofor men kafaita.
22 Tuahe puki amuto pupuas telao ngain Sabat ti amuto aile teik kikilam ti kotiai uli walikoi natumuto wawan usiai nauna ti Moses. Tenen saun ien hoi imat ti Moses, lokon ti Abraham tel matahaun ti kako.
22 Moses uwi natunat oro’orot Baiyariri hai veya’amaim hai ar, mo’oh kwa’afuw, nati i men Mosesine na, nati i kwa a’agir wabih gagamihine na. Imih kwa kek oro’orot hai ar mo’oh kwa’a’afuw.
23 Na tenen saun ien i onoteni telao ngain Sabat, amuto aile haseleni lehe amuto kum xaputi nauna ti Moses. Ape lahan amuto lengeini nga ti nga haewia tel seilon ti telao ngain Sabat?
23 Kwa Baiyarir ana veya’amaim kek orot ana ar mo’on kwana’a’afuw nati Moses ana ofafar i men kwa’a’astu’ub, aisimamih ayu Baiyarir Ana Veya orot biyan tutufin abiyawas isan kwa ya esoso’ar?
24 Kum paxai kokolongeni saun ti seilon ti puki namilomuto, tuahe ti namili Haeu.”
24 Men ufun ana’itininamaim sabuw kwanibabatiyih, baise a baibabatiyen i turobe’emaim kwanibatiyih.”
25 Hina seilon leili Jerusalem laha ukek, “Nakon i seilon tetel teka masiwi ti kako pahalaha teleian?
25 Nati isan Jerusalem sabuw afa hibusuruf hibatebat hi’o, “Orotoban iti i boun rabin morobomih ana ef tenunuwet?
26 Paxaiwa! I leili teka seilon, i hanau ulelea laha tuahe tap tel hakume i. Sohin laha paxai tioi ka i Krais.
26 Kwa’itin iban iti bebeyanamaim eo’o, naatu i men tur ta isan te’eo’omih. Kwa kwanotanot sabuw ukwarihiban hiso’ob gewas iti orot i turobe Rourubinen?
27 Saka i sohot ukek ia nake amite tioi ka i ti Nasaret tuahe amite kum tioi tetesol Krais ahuma.”
27 Baise iti orot menane nan i aki aso’ob; Rourubinen nanan anamaramaim boro men yait ta naso’ob i menane na.”
28 Aile ape ti Jises hahanau tutuen teka seilon mate Ingi Haeu, i kak eliel hani laha, “Amuto sokok amuto tioi nga ma tetesol ti nga ahuma. Tuahe kumahe nga luama ti puki namilok, tel liai taloma nga. I se tel Haeu salan tuahe amuto kum tioi i.
28 Imaibo Jesu Tafaror bar wanawanan ma bi’obaibiyih fanan aumetawat na’in eo, “Turobe ayu kwa kwaso’ob, naatu menane anan kwa kwaso’ob? Ayu iti anan i men taiyuwu au kok ana, baise turobe ana God ayu iyunu ana. Nati orot kwa men kwaso’ob
29 A nga tioi hawane i nake nga nakuama tetan ape i taloma nga.”
29 ayu asu’ub, anayabin ayu ine ana naatu i iyunu ana.”
30 Ti teka masiwi ti teka Ju hongoa, laha tohongi xotiai Jises tuahe tap tel aka pohiwen i nake i tai meiwa taun tetan.
30 Nati’imaim sabuw bain fatuminamih hiwa’an, baise men yait ta biyan butubun, anayabin ana veya i men natit.
31 Tuahe kilan seilon soh tetan ape laha ukek, “I aile hahakila waliko tenen lalap ti kui pohen. I se Krais nake soliai puasan masin ti Krais.”
31 Baise rou’ay gagamin wanawanan sabuw moumurin maiyow hitumitum naatu hi’o, “Rourubinen nanan ina’inan fairih moumurihika nasinaf iti orot boro nanatabir.”
32 Teka Parisi hong ka kilai seilon kak wixiwix sale puase Jises ape lato ma tesol masiwi tuah ti hukuminiai Haeu ma seilon, lato talo tesol peteniai Ingi Haeu ti xotiai Jises.
32 Rou’ay wanawanan Jesu sawar sisinaf isan hibitarsibesib Pharisee hinowar. Basit firis gagagamih naatu Pharisee Tafaror Bar ma’utayah hiyafarih hin Jesu bain fatuminamih.
33 Jises kak ulea ukek, “Nga kapimuto hatesol teik taun kukunun ape nga alia hani kapi tetel i taloma nga.
33 Imih Jesu eo, “Ayu boro men manin bairit tanama, naatu anamatabir maiye anan yait iyunu anan biyan anatit.
34 Ape taen ien amuto pax upia nga ti huhual tuahe amuto kum pon tunahiak. Tin amuto kum lua uke hani tetesol ti nga ien.”
34 Kwa boro ayu kwananuwuhu, baise boro men kwanatita’uru, naatu ayu menamaim anama’am, kwa boro men kwanan.”
35 Teka masiwi ti teka Ju he kakak alia laha, “Kaie i nahih kelak lehe kako kum pon tunahian? Nakon i nanamiloi na i nahih salili xuxukako hani kapi teka akikikako Ju kakaialaha Grik? Sohin uke pahan i hanau teka Grik.
35 Jew sabuw taiyuwih hima hi’o, “Iti orot boro menamaim nan nama naatu it men karam tanatita’ur? Ai i boro nan Greek wanawanah ata sabuw hitagey nanabin tema’am imaim nama ni’obaibiyih?
36 Salangawe kakaian ukek ia ti i kakak ka kako pax upia i tuahe kako kum pon tunahian? A i ukek ia ti i kakak ka kako kum lua uke hani tetesol ti na i lua to?”
36 Kwa boro ayu isou kwananuwet baise boro men kwanatita’uru naatu ayu menamaim anama’am kwa boro men kwanan? Iti tur eo’o anayabin i abisa?”
37 Ti ape tehu ngain tapeinan ti taun ti nameniai lokon teka matahaun ti teka Ju he lohong. Ngain tehu ien Jises tu ape i kak eliel ukek, “Tel na pahan is i un, soh hawanewa tetak ape nga hani i unum wanen.
37 Hiyuw gagamin hi’aa sasawar ana yomanin, Jesu misir naatu fanan aumetawat na’in eo, “Yait ta sikan namamamah, kwanihamiy nan ayu biyau harew natom!
38 Tel na i soh tetak, i un lian tehue. Masin ti pepai Haeu kakaxi, ‘Tenen unum wanen i masin kan tenen i lilil tap mongaian ti leili tel na i soh.’”
38 Yait ayu inabitutumu na’at kuna biyau harew kutom. Buk Atamaninamaim eo na’atube ‘Harew yawasin boro o wanawananamaim nanunuw.’”
39 Kakai Jises ti i kakak ien i kakaxi sale Holi Spirit, tetel Haeu hani teka laha soh ti Jises. Hanima tataen, Haeu tai axi Holi Spirit hani teka kahikahi Jises nake Haeu tai kola hatakei hatesol pohe Jises.
39 Iti tur i sabuw iyab Jesu hinibitumitum Anun Kakafiyin hinabaib i isah eo. Iti boun ana veya Anun Kakafiyin i men yait itin bai, anayabin Jesu i men Tamah ana aiwob itinimih.
40 Ti teka kilai seilon hongoa kakai Jises, teka ti laha ukek, “Tel seilon ie, salan wanen i tetel kuluiai kakai Haeu ti kako teka Ju to monomon.”
40 Rou’ay wanawanan hima tur hinonowar sabuw afa hi’o, “Anababatun iti orot i God ana dinab orot.”
41 Teka liai ukek, “I se Krais.”
41 Afa hi’o, “Iti orot i Rourubinen.” Naatu sabuw afa ibanak hi’o, “Rourubinen ana orot i boro men Galilee’ine nan?
42 A kakain ti leili pepai Haeu i ukek Krais, tel ti kaha to monomon, i nakuama ti tel masiwi David ma i takah Betlehem, tetewau toan ti kemuk David toto.”
42 Buk Atamaninamaim eo Rourubinen i boro aiwob orot David ana rara’ane naatu boro Bethlehem David ana bar meraramaim.”
43 Aile ape kakaialaha hatesol sale Jises i hil.
43 Imih nati kou’ay wanawanan kouseb matar anayabin Jesu isan.
44 Teka pahalaha laha xoti Jises tuahe tap tel aka pohiwen i.
44 Sabuw afa hikok hitab hitafatum, baise men yait ta biyan butubun.
45 Ti teka peteniai Ingi Haeu nahih alia haniwa kapi teka masiwi ti hukuminiai Haeu ma seilon ma teka Parisi, tesol masiwi ien kamei lato ukek, “Alahan amuto kum xoti Jises ape hakahita hanima kapimite?”
45 Imaibo Tafaror bar ma’utenayah himatabir hin firis ukwarih naatu Pharisee biyah hitit naatu firis ukwarih himisir ma’utenayah hibatiyih, “Aisimamih men kwa bai kwana kwatit?”
46 Lato pahoi ukek, “Tel seilon ien kak hanowi ka i tel masiwi tapein. Tap tel kaakawen masin tel seilon ien!”
46 Ma’utenayah hiya’afutih hi’o, “Iti orot tur eo’o, i men orot afa te’eo na’atube eomih!”
47 Teka Parisi kak ukek, “Kaie i puluti hetekiewen amuto?
47 Pharisee hibatiyih, “Kwa kwa’o anananiyan kwa auman ifuwi ebobonawiyi kakaf i?”
48 Saka tap tel ti kako teka Parisi ma na teka masiwi laha soh tetan.
48 “Kwata’itin ukwarih afa o Pharisee orot afa tur hinonowaraban Jesu hitumitum?
49 Mewenae teka seilon ie tap namilolaha laha soh tetan nake laha kum tioi aluini kakai Haeu ape Haeu hani laha kaui kawatan.”
49 Aiyabin! Iti rou’ay Moses ana ofafar i men ta hiso’ob, imih i God ana orarafen baban tema’am!”
50 Nikodimus, tel ti teka Parisi i paxaiwen Jises ti imat, i hone teka liai,
50 I taiyuwih hai orot ta wabin Nicodemus i wan in Jesu biyan tit,
51 “Nauna ti Moses halini kako tieniai tel seilon na kako tai hong ma upia mataini waliko ti i ailewen.”
51 Imih i ana kou’ay ibatiyih, “It ata ofafar eo orot anasinaf kakaf i wan tananuwet imaibo tanab tanan ata ofafaramaim tanibabatiy.”
52 Ape lato pahoi i, “Sale kakaiam masin ka o tin ti Galili ma o saupa ti Jises. Nihehi paxaiwa pepai Haeu lehe o tioi ka tap tel kuluiai kakai Haeu i ahuma ti Galili.”
52 Hiya’afut hi’o, “Nicodemus o auman i Galilee orot? Baise Buk Atamaninamaim inanunuwet boro men inatita’ur, dinab orot i men Galilee’ine na.”
53 Muhin ien hatesol seilon nahih alia hani tonalaha.
53 (Naatu rou’ay hima’am hitarboubun himisir hai bar hai bar hin.)
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 7, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.