Atos 8
KAKAI HAEU (SSG) vs AAI
1 Sol paxai waheni ti laha telei Stiven.
1 Stephen hi’asabun momorob isan Saul auman isaito.
2 Teteka seilon laha lolotui Haeu, laha tihini auni Stiven ma laha tahane hawane i.
2 Kwafirenayah sabuw afa Stephen hiyai naatu isan hiyababan rerey gagamin maiyow hima hirererey.
3 Tuahe Sol i hutui aile halialui teka kahikahi Jises. I soh hani ing tehu tehu, i itini ahuti wawan ma hehin ape lohi laha hani ingi kalabus.
3 Naatu Saul ekaleisia gurusin busuruf bar awan awan run tit orot babin bow rouw fatum iteten in dibur baremaim yaririyen.
4 Teteka kahikahi Jises laha ox, laha kaxi meng solian ti Jises hani tesol tesol.
4 Iyab hitagey nanabin hititit i God ana tur hibinan auman hinan.
5 Pilip nahih hani tehu taon lalap leili Samaria ape i kaxi hani teka seilon ka Jises se Krais, tel Haeu taloma.
5 Philip re in Samaria bar merar gagaminamaim Keriso ana tur binan in.
6 Ti kilai seilon hongoa kakai Pilip ma ningahiwa i aile hasohotu kolakol lalap wanen, laha hong aka mataini.
6 Philip eo sabuw hinonowar naatu ina’inanen sinaf hi’i’itan etei hina hiyubin ana tur nowar isan.
7 Teka spirit lialun laha tang eliel hawane ti Pilip ahuti xaxaweni laha leili teka seilon. Tin i aile haewia teka seilon tupualaha maten ma teka aelaha lialun.
7 Sabuw moumurih maiyow wanawanahimaim afiy kakafih tarsumih hima’am erefanah auman hititit, naatu ah umah kafikafirih naatu ah umah murumurubih moumurih maiyow auman iyayawasih
8 Aile ape amuamu lalap wanen leili tehu taon ien.
8 Imih nati bar meraramaim yasisir gagamin maiyow tafair tit.
9 Ti lokon ien tel seilon axan Saimon i hahapuasa pohe Satan hasohotui kolakol lalap ti tehu taon ien. Ape kilan seilon laha ong amuke waliko ti i ailele. Saimon hanasanas ukek ka i tel seilon wanen.
9 Baise nati bar meraramaim i orot ta wabin Simon ma farum eafusar farum Samaria orot babin bibibiruwih, naatu taiyuwin wabin bora’ara’ah orot gagamin rouw eo.
10 Lawe seilon tuah ma naun, laha hong mataini Saimon ape laha ukek, “Tel seilon ie hina pohe Haeu, poh tenen lalap wanen.”
10 Naatu sabuw etei nati bar merar hima’am, orot kikimin yen in orot gagamin etei fanan akisin hinonowar hio, “Iti orot i God ana fair bai, wabin ‘Fair Gagamih.’”
11 Laha soh i nake laha ong amuke kilan waliko lalap ti i ailewen.
11 Sabuw etei hibi’ufunun anayabin manin maiyow ana farumamaim bibibiruwih.
12 Tuahe ti Pilip kaxi ahuhuti meng solian sale aweisal ti Haeu neini seilon ma pohe Jises, laha hong soh ape Pilip baptaisi laha, wawan ma hehin.
12 Baise ana maramaim Philip na tur gewasin God ana aiwob isan naatu Jesu Keriso ana fair isan binan hinonowar, orot babin etei hitumatum naatu bapataito hibai.
13 Puki Saimon tin i soh ape muhin ti Pilip baptaisiwa i, i kahiti Pilip hani tesol tesol. Saimon ong amuke kolakol lalap ti Pilip ailele.
13 Simon taiyuwin auman itumatum naatu bapataito bai misir Philip mi’itube inan na’atube i’ufunun hairi hin naatu ina’inan gagamih maiyow himamatar i’itah isan ifofofor morob.
14 Ti tesol aposel leili Jerusalem hongoa ka teka seilon ti Samaria laha ukewen kakai Haeu, lato talo Pita ma Jon hani kapi laha.
14 Tur Abarayah Jerusalem hima’am Samaria sabuw God ana tur hibasit hibaib tur hinowar, Peter John hairi hiyafarih isah hin.
15 Ti lalu tahiawa lalu kamei Haeu ti axiai Holi Spirit hani teka laha soh kakai Haeu.
15 Hin hititit ana veya isah hiyoyoban, saise Anun Kakafiyin hitab.
16 Ti imat Pilip baptaisi laha hahitake axe Jises tuahe laha tai uke Holi Spirit ti kapitialaha.
16 Anayabin Jesu Keriso wabinamaim bapataito hibaib ana veya, Anun Kakafiyin men yait ta tafanamaim yenamih.
17 Ape aope Pita ma Jon hana minalalu patul ti laha kameiai Haeu ti hanialaha Holi Spirit ape se laha uke.
17 Imaibo Peter John hairi umah tafah hiyara’aten isah hiyoyoban naatu Anun Kakafiyinane hibai.
18 Saimon paxai tioi ka laha kewen Holi Spirit ti Pita ma Jon hana minalalu patul ti laha. Pahan i axi Pita ma Jon moni ape i ukek,
18 Sabuw tafah umah hiyara’aten Anun Kakafiyin re hibaib Simon i’itin ana veya, kabay baih tur abarayah itih naatu
19 “Nga hani amulu moni na amulu hani nga tenen poh ien, lehe na nga hana minak patul ti seilon, tin laha uke Holi Spirit.”
19 eo, “Ayu auman akokok nati fair ayu kwanitu, saise sabuw iyabowat tafah ayayara’aten i auman Anun Kakafiyin hinab.”
20 Pita ukek, “Tiliwen o mateke hetekie monium nake o sokok ka o pon kahuiai pohe Haeu ani moni.
20 Baise Peter iya’afut eo “O akabay airi mi’itube kwatamorob, anayabin o kunotanot God ana siwar i boro kabayamaim inatubun.
21 Tap pupuasam puasain ti amili ailele nake namilom kum onoteni namili Haeu.
21 O a bowabow ta men aki biyai’imaim ema’am, anayabin o dogor God nanamaim i men mutufurinamih.
22 Towiahua ti tenen saun lialun ien, ape kameiwa Haeu oxoxiam ti kawatan ti lialui namilom.
22 Iti not kakafihine dogor kwikitabir naatu Regah isan kuyoyoban ta’itin a not kakafin nati dogoromaim ema’am boro nanotawiy.
23 Aile kewak ien nake nga paxai o seilon tenen pate hanasanas ma saun lialun xioti kokongini o.”
23 Anayabin ayu ai’iti o dogor wanawanan i bahiy iwansumi mata ebifefek naatu bowabow kakafin ana dibur irun kuma’am.”
24 Ape Saimon pahoi ukek, “Amulu kameiwa Haeu lehe i kum axi nga kawatan ti lialui namilok.”
24 Imaibo Simon iyafutih eo, “Regah isan kwayoyoban wainu, saise sawar iti na’atube men ta isou namataramih.”
25 Ti Pita ma Jon kaxi kewa titioalalu sale Jises ma kaxi ahutiwa kakaian, lalu nahih alia hani Jerusalem. Ti aweisalulalu lalu kaxi ahuti meng solian ti Jises hani toan tewau tewau ti Samaria.
25 Regah ana yawas hio’orereb naatu ana tur hibibinan ufunamaim, Peter John hairi himatabir maiye au Jerusalem hiyey ana veya, Samaria bar merar ta ta wanawanahimaim tur gewasin hibinan auman hin.
26 Ngain tehu tel engel ti Haeu hone Pilip, “Nahih haniwa tewau aweisal sai haiup he lohong ti i luainiwa Jerusalem hani Gasa.”
26 Imaibo God ana tounamatar Philip iu, “A ef asukwafune inab, arar yan ana ef Jerusalemane re in Gaza titit iwat inab inare inan.” Ethiopian orot Philip hairi hitar|alt="Ethiopian eunuch and Philip" src="cn01931B.tif" size="col" loc="Act 8.26" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="8.26-30"
27 Ape salan i nahih. Ti i nanahiwa i apatuini tel seilon ti Itiopia, tel masiwi ti ngahatiai lawe soxi ti tel masiwi hehin ti Itiopia axan Kandis. Tel seilon ien heheisama lotuiai Haeu leili Jerusalem ape i aliliama.
27 Imih Philip misir ef nati butitiy inan founamaim Ethiopia orot gagamin hairi hitar. Iti orot i Ethiopia hai queen ana kabay etei ana nutitiyenayan gagamin, aiwob babin ana aiwob wabin i Kandis. Iti orot gagamin yena Jerusalem God kwafir sawar,
28 I kiliwau alia hahaniwa tonan leili tea wain karis. I riridai pepai Aisaia tel kuluiai kakai Haeu.
28 me yan ana wa bai ana ubar matabir maiye re’er, ef yanamaim dinab orot Isaiah ana buk rusasar ma iyab auman inan.
29 Ape Holi Spirit hone Pilip, “Nahih xohi kapita haniwa tea karis.”
29 Naatu Anun Kakafiyin Philip iu, “Kwen ni’i wa sisibinamaim kwiyubin.”
30 Pilip kiliwau haniwa kapi tea karis ape i hong tel seilon riridai pepai Aisaia. Ape Pilip kamei i, “O xeu waliko ti o riridai?”
30 Philip imaibo nunuw yen na iyubin, tainin i’abar dinab orot Isaiah ana tur biyab nowar, naatu Philip orot ibatiy, “Nati buk kubiyab anayabin iso’ob?”
31 Tel seilon ukek, “Lehe nga xeu ukek ia halik na tel haxewa hani nga?” Ape i ilowi Pilip ku to hani kapin.
31 Orot iya’afut eo, “Mi’itube boro anaso’ob? Orot ta isou nakubuna boro anaso’ob?” Naatu Philip ifefeyan yen sisibin mare.
32 Teik kakai Haeu tel seilon riridai, i ukek,
32 Orot gagamin i buk firorow wanawanan ana hanef iti rusasar ma biyab.
33 Woulaha teheni hawane i.
33 Taiyuwin yare, ma gewas ana baitafen tutur isan men hinuwet gewas,
34 Tel seilon kamei Pilip, “Tel kuluiai kakai Haeu kakak aita leili teik kakai Haeu nga riridai? I kakak puki i a tel seilon liai?”
34 Naatu Ethiopia orot Philip ibatiy, “Ku’o anowar, yait isan iti dinab orot eo? I taiyuwin isan, ai orot babin ta isan?”
35 Ape Pilip kaxi haxewa hani i hutui ti teik kakain ien ma i kaxi ahuti hani i meng solian ti Jises.Pilip kaxi haxewa hani tel seilon ti Itiopia meng solian ti Jises|alt="Philip and Ethiopian in his chariot" src="CN01932B.TIF" size="span" ref="Apo 8:34-35"
35 Imaibo Philip Buk ana hanef menamaim busuruf biyab imaim tur gewasin Jesu isan ana tur eowen.
36 Ti lalu kikiliwawa, lalu tahia hani ngixi tehu kan. Ape tel seilon hone Pilip, “Tehu kan ie. Ewi na o baptaisi nga?”
36 Ef yan hire hinan auman hina harew soson ta’amaim hitit naatu orot gagamin eo, “Harew iti, tare bapataito kwitu.”
37 Pilip ukek, “Na namilom xoxoan ti Jises Krais, nga baptaisi o.”
37 Philip iya’afut eo, “O karam boro bapataito inab, dogor tutufin etei inabitumatum na’at.” Iya’afut eo, “Ayu abitumatum Jesu Keriso i God Natun.
38 Tel seilon ti Itiopia hapeti tea karis. Ati lalu mos hani he kan. Pilip baptaisi i ape i sohot kahikahi Jises.
38 Orot gagamin ana wa rowenatan naatu Philip hairi hire hin harew yan hire nati’imaim Philip orot bapataito itin.
39 Ti lalu ahutama he kan, Holi Spirit waxi hahutuia Pilip. Tel seilon kum niningah i tuahe i kiliwau tatalewa hetekie amuamu he tian.
39 Harewane hiyeye ana maramaim, Regah Anunin Philip bora’ah. Orot gagamin men itin maiye, baise ereyasisir auman ana ef rura’ah maiye remor in.
40 Lokon ien Pilip tahia hani tehu taon Asotus. I kaxi ahuhuti meng solian ti Jises ien ma leili lawe taon ti aweisalun haniwa tehu taon Sisaria.
40 Nati ana veya’amaim Philip i Azotus imaim rouwatait, naatu in Caesarea tit, efamaim inan bar awan, awan run tit tur gewasin binan auman remor in.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 8, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.