Romanos 9

Biibilya Nyēē Tiliil (SPYNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 — ausente —
1 Ayu i Keriso wabinamaim tur anababatun ao, men abifufuwenamih. Anayabin dogorou naniyan atatatam Anun Kakafiyin ebibasit ayu abisa ao.
2 — ausente —
2 Ayu dogorou wanawanan yababan awan karatan, naatu baiyufarir isan abiwa’an men ekakaram.
3 — ausente —
3 Anayabin ayu au sabuw, biyau finimu turin naatu au rara anababatun, i wabihimaim mi’itube God tao rarafu. Naatu Keriso’one hita’afuru’umu atatit nabin,
4 Kiyey ꞉Yēyiin biikaab Isrāyēēl kuyēk biikyii anku icheek ꞉chēē kikas kāāmuukēywēēkaab Yēyiin. Kiyēchiin *kiirootyeet āk icheek kunyil, kōōkoochi kiruutēk āk mākuutēk kurubta keey *Kōōtaab Yēyiin ānkukuurtoochi icheek kule mākōōbēruur.
4 saise Israel sabuw yawas hitab, God natunatunamih hitamatar: ana marakaw, ana obaibasit, ana obaiyunen tur hitab, kwafiren anababatun, naatu ana omatanen isah tirerereb.
5 Inkētē ꞉icheek kiyēē kiyēchi ꞉Yēyiin mbo kuukaanyii, ānku kōyiitēnyi ꞉nyēē chōōnēē *꞉Kāārārookiintēēt nyoo bo kāāmuukēy. Kusilākoy ꞉Yēyiin ākookoy, kuwuuyiit nyooto.
5 Nati sabuw hai a’agir kwafe’en i Hebrew big ana kik owe’owen, imaim gin tanay boro tanan Keriso ana tufuw ana’an tanatit. God akisinamo sawar etei ana bonawiyenayan tanabora’ara’ah wanatowan wanatowan. Amen.
6 Mānāānyōōr ꞉Yuutayeek wōlēē wōō bērurto nyoo kikiikukuurtoochi ꞉Yēyiin kōōtaab Abraam. Ara ibooru ꞉yooto kule mānāāyityiin ꞉kiyoo kikuurtooy ꞉Yēyiin? Acha, māwuu nyoo kuuyu mānāāyēēlchi ꞉Yuutayeek tukul komostaab Yēyiin.
6 Baise God ana omatanen i men ta baifuwenamih, mar etei i yabih temamatar. Iti ao anayabin Israel sabuw etei hai tufuw ana’an i Israelane hitufuw, baise etei’imak boro men hinan Israel sabuw hinamataramih.
7 Ānkoo kukwoonēē ꞉Yuutayeek kōōtaab Abraam, manaarub inee kubooyiit man. Mwooyē ꞉siruutēk kule, “Isaka nyēē makuroobta siintaaryeeng'uung'.”
7 Na’atube Abraham ana rara’ane hitutufuw men etei Abraham natunatunamih. Bukamaim God iti na’atube eo hikirum inu’in kwaso’ob. “O natu Isaac ana rara’ane iti omatanen abit boro i hinab.”
8 Ibooru ꞉yooto kule mēēbērē biiko choo kwoonēē siintaaryeetaab Abraam ꞉chēē lōkōkaab Yēyiin, nteenee choo iyēnchinē kiyēē kiikukuurtoochi ꞉Yēyiin ꞉chēē /kiiyiitē kuu lōkōkaab Abraam chēbo man.
8 Tur iti na’atube ana kubuna kwananowar, God natunatun i men Abraham ana rara’amaim hitutufuw akisih ebowabowamih. Baise sabuw iyab omatanenane hitutufuw God natunatun i nati sabuw.
9 Kikuurto ꞉Yēyiin kule, “+Māāyēēwu ām bēsyēēt nyēē wuu nyi kēnyiinoo, nto yooto kuboonto ꞉Saara wēēriit.”
9 Anayabin God Abraham iti na’atube eomatan, Veya ayai’iya’imaim boro ana matabir naatu Sarah boro nataub kek orot nayai.
10 Mā yooto baateey, nteenee king'alaalee mbo Yēyiin lōkōkaab Rebeeka choo ki kwaan ku Isaka.
10 Men nati akisin baise kwana’itin, Rebecca auman toub kek kikif ya, tamah ta’imon ata’agir Isaac.
11 — ausente —
11 Anakubuna gewas kwananowar, kek kikif wanawanahimaim kek ta bai ana kok abisa yayakitifuw isan, naatu Rebecca iu, “Kek ain boro tain isan nabow.” Kek i men hitufuw,
12 — ausente —
12 naatu men sawar ta gewasin o kakafin hisinafumih, baise i ana yayakitifuwen tafanamaim bat ta rubin. Men i hai bowabowamaim ta rubinimih, en.
13 Kuu yoo siraat kule, “Kyaacham Yāākōbō ankaatay Esaawu.”
13 Bukamaim hikirum inu’in kwaso’ob, “Jacob i ayu abiyabuw, baise Esau i ayu abifa’ifai.”
14 Ibooru ꞉yooto kule ‑mēēyyoong'unēē ꞉Yēyiin manta? Māwuu nyoo.
14 God isan boro mi’itube tanao? I bowabow kakafin orot? Aiyabin anababatun!
15 Kimwoochi ꞉Yēyiin *Muusa kule: “+Maariiree choo āmāchē ariiree.”
15 Anayabin Moses isan eo, “Ayu orot babin yait ta anarurubin i boro anakabibir.”
16 Kunyi, riirēē ꞉Yēyiin biiko choo chāmē ām mooyēēnyii mēēbērē kaakwaam ꞉bichoo booryo ake tukul.
16 Isan imih sawar etei i men it sabuw takokok o tabowabowamaim emamatar, baise sabuw iyab God ana kokomaim ekakabibirih.
17 Kimwoochi ꞉Yēyiin bāytooyiintēētaab Miisir kule, “Kyāāmutuung' ākoy yu sāāboorunēē kāāmuukēywēēkyuu wōlēē imiitē sukung'eet /kyaamtaat kaayneenyuu ām kōōrēēt kumukuul.”
17 Anayabin Buk Atamaninamaim hikirum inu’in, Moses Egypt hai aiwob orot isan eo, “Anayabin iti isan ayu abora’ahi efan yatetoro’ot ayara’ahi. Saise ayu au fair wanawanamaim anayai nabow naatu ayu wabu nara’at tafaram tutufin etei hinanowar.”
18 Kunyoo riirēē ꞉Yēyiin chii nyoo māchē kule kuriiree ānkōōyoomē mēt chiito nyoo māchē kooyaam.
18 Isan imih, God ebiyasisir sabuw iyab baibais tekokok boro nibaisih, baise sabuw iyab dogoroh efofokar boro niwa’an hinafokar.
19 Imuuchē kuteebeenaa ꞉akeenke ām akweek kule, “Ām nee naas sukubērē ꞉Yēyiin kakusta ꞉chii? Ara, ng'oo ꞉nyēē imuuchē kukwiil Yēyiin ām kiyēē māchē?”
19 Kwa orot ta ayu isau boro iti na’atube inao, “Aisimamih God aki ebi’ubari? Yait boro ana kok nakwahir?”
20 Inyiing' ku ng'oo siikētyi Yēyiin ng'ālyoo? ‑Mēēmuuchē ꞉kiy nyēē /kikēēyēyē kuteebee chiito nyoo kiyēyē kule, “Ntēē siiyeyaa kuu nyi?”
20 O i yait, orot maiyow aisim God awan kuyayafutifut? Noukwat men karam boro ana bu’urayan isan nao, ‘Aisim iti na’atube ibu’uru?’
21 Ara mākwoonēē nyoo yēyē tērēēnik yoo māchē kookaas tērēēnik alak miisin nto alak kumeekaas?
21 Orot noukwat bu’irayan i akisin ana kokomaim me ta’imonamaim noukwat boro rou’ab nabu’ir, ta hiyuw ana noukwat, ta veya maiyow baitab isan ana noukwat.
22 Ānkoo kiimuuchē ꞉Yēyiin kōōboor kāāmuukēywēēkyii kōōng'woonchi biiko choo kiikuchoolwookēn choo misyinē /kiikarbuus, kiiruruuny mooyēēnyii kubo bichooto.
22 God ana yaso’ar i kok kwanekwan boro sabuw ti’obaiyih. Iyab hisisinaf kakaf isan tagurusih, saise ana fair imaim hita’itin, baise nati efanin i yatenub wainab bairi hima.
23 Kiyey kuu nyooto sukoomuuch kōōboorchi wōōyinnyii choo kiikukwey kule kuriiree.
23 Iti na’atube sinaf, saise i ana marakaw bonamanamarin ti’obaiyit tata’itin naatu ana sabuw iyab kabibirih bairi ana marakaw faram isan rurubinih auman tataso’ob.
24 Kookootiil Yēyiin kuriireeneech kēēyēku cheechii ānkēēyēku Yuutayeek, nto mā Yuutayeek.
24 Anayabin it sabuw i God ea’afit, men Jew sabuw akisih, baise Ufun Sabuw auman ea’afih.
25 Mwooyē ꞉Yēyiin ām siruutēkaab Oseeya kule, “+Maariiree ‘‑/Mākēēriirēē’ ānkāākuur ‘Mā biikyuu’ kule ‘Biikyuu’.”
25 God ana tur iti na’atube eo Hosea ana Bukamaim kirum.
26 Mwooyē ꞉siruutēchoo bo Oseeya mbo subak kule, “Wōloo /kikēēmwoochinēē kule, ‘‑Mōōyēku biikyuu’ +/mākēēkuur ām wōlooto kule, ‘Akweek lōkōkaab Yēyiin’.”
26 Nati efamaim God eo, “Kwa i men ayu au sabuw.” Baise i boro nao, “Kwa i God ma’ama wanatowanin natunatun.”
27 Mwooyē ꞉siruutēkaab *Isaaya kurubta keey āk Isrāyēēl kule, “Ānkoo makuchaang'iit ꞉Isrāyēēliik kuu ng'aayna ām araarayta, +/makiiraraach chēē ng'ēri, kuuyu
27 Isaiah Israel sabuw isah tur rererebamaim eo, “Kwa Israel sabuw i tor ana dones na’atube, God boro matan ta’amo niyawasih.
28 makooruusta ꞉Yēyiin biiko ām kōōrēēt.”
28 Anayabin, Regah i saise’ewat esisinaf sabuw tafaramamaim tema’am etei boro marta’imon baimakiy nitih nasawar.”
29 Kerkeey yoo kisimkumwooyē ꞉Isaaya kule, “Nto kimānāābākooktoowēēch ꞉Yēyiintēētaab kāāmuukēy kaabkuutek, nto kikērkēyiitu biikaab Sōtōm āk chēbo Komoora chēē /kikiikarbuus.”
29 Marasika iti tur Isaiah eo, “Regah Fairin men agir hai durun ta ebihamiy i, it boro tatan bar merar Sodom naatu Gomorah hairi bi’afiyih na’atube ti’afiyit.”
30 Ara, keemwaay nee naas? /Kookeechamta kule churtootiin ꞉biiko choo mā Yuutayeek kuuyu kiikoosēē keey Mokoryoontēēt, ānkoo kimanaacheeng' churtaayeet.
30 Tur yomanin boro iti na’atube tanao, Ufun Sabuw i men ofafar hinuwih hibai imaim God hai ef mutufurin rouw eorerebamih, baise abisa Keriso isah sisinaf hitumatum imih God hai ef mutufurin rouw eorereb.”
31 Nteenee māchurtootiin ꞉Yuutayeek choo kichēēng'ē /keechamta kule churtootiin kurubē kiruutēk.
31 Baise Israel sabuw ofafar hinuwih hinotanot hai ef i mutufor hirouw hio, baise en, anayabin i ofafar eo’omaim hisisinaf.
32 Kiy nee ꞉nyēē kibur? Kibur nyi manaakookaasee keey Kāārārookiintēēt nteenee kimoong'tēē keey kiyēē yēyē ꞉icheek. Kiinach ‘꞉rwaantaanaa ināchē biich’
32 Ana’an aisim? Ana’an i men baitumatumamaim hibat, baise abisa i hisisinafumaim hibat. Imih a rousukusukunen ana kabayamaim ah rusukun hire.
33 kuu yoo /kikeesir kule, “Okas baa, kyāākoochi rwaanteet nyēē kāānākuut wōliin bo *Sāāyōōn ānku rwaa nyēē ināchē biich, nteenee chiito nyoo keekaasee keey, mēēbērē mākuchus.”
33 Bukamaim hikikirum na’atube,

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Romanos 9, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.