Marcos 6

Biibilya Nyēē Tiliil (SPYNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Nto lētuunoo, kung'eetee ꞉Yēēsu yooto ākoo rubiikyii ankooyeey Nāāsārēēt wōloo kinērēē.
1 Jesu efan nati ihamiy matabir maiye ana bai’ufununayah hitur bairi hina ana bar ana merar hitit.
2 Yu ki bēsyēētaab *Sabaato, kuwo *kōōtaab saayeet ānkōōnēētiis. Kiilat ꞉biiko tukul chēē kiyēbchi yiit ng'aleechaa ānkulē, “Kinyoorta ānō ꞉chiichi ng'aleechu? Ng'oomnān nee ꞉nyēē /kikiikoochi chiichi? Kāāmuukēy nee ꞉chēē boonto ꞉inee sukuyēyē ng'al chēbo kwōng'uut?
2 Baiyarir ana veya Kou’ay Baremaim busuruf sabuw i’obaibiyih, naatu sabuw moumurih ana tur hinonowar i hifofofor naatu hio, “Iti orot menamaim kirum so’ob? Naatu not rerekab yait itin ina’inanen fokarih esisinaf?
3 Ntēē kiinkētē chiichi! Mā kāātoong'iintēēt wēēroo bo Maaryaa? Mbo ng'eetaabkaamet oob ꞉Yāākōbō, Yōōsē, Yuuta ākoo Simōōni? Mā mbo cheebkaamet chu kēēboontē keey ām yu?” Kunyoo, kitay ꞉bichoo ng'aleekaab Yēēsu.
3 Iti orot i bar wowabayan. Mary natun taitin James, Joseph, Judas naatu Simon, ruburubun baibitar iti’imaim bairit tama’am?” Iti na’atube hio naatu hikwahir.
4 Kumwoochi ꞉Yēēsu kule, “/Kēēkoonyitē *wōōrkooyoontēētaab Yēyiin, nteenee ‑/mākēēkoonyitēē saang'nyii āmākoonyitē ꞉tilyōōnuutēkyii ākoo mbo biikaab kōōng'waa.”
4 Naatu Jesu hai tur eowen bar merar afa’amaim dinab orot i tekakakafiy, baise orot taiyuwin ana bar merar, ana sabuw, ana rara men tekakakafiy.
5 — ausente —
5 Naatu ana bar meraramaim ina’inan men ta sinaf, sawusawuwih bai’abamo biyah botobonen hiyawas.
6 — ausente —
6 Sabuw men hibitumatum isan Jesu ifofofor men kafai ta.
7 Nto mii bēsyēēt ake, kukuur ꞉Yēēsu rubiichoo ki taman āk āyēēng' kumāchē kōōyookto kubeetaatee āyēēng' āyēēng', bokwaamtaat ng'ālyoontēētaab Yēyiin. Kumanaaba, kumwoochi ꞉Yēēsu kule, “Kāākōōnook kāāmuukēywēēk ōbēbēētē tāmirmirook chēē miyootēch kung'ēētyēē biiko.”
7 Ana bai’ufununayah nah 12 eafih hina hitit afiy kakafih nunih isan fair itih naatu orot rouru’ab iyafarih hitit.
8 — ausente —
8 Naatu iuwih, “Remor kwanabubusuruf a tu akisin kwanab, men sawar ta, men rafiy, men hafoy, naatu men kabay ta kwanab naiw a kikiramaim kwanarobere.
9 — ausente —
9 A baibiyon kwaniyoun, baise biya baibiyon men bairou’abin kwanab.”
10 Yoo kataachaak ꞉chiito ake ām kanyii, ōbuur kayaata ākoy ōng'ēētyēē saang'aata.
10 Naatu iuwih, “Bar merar menatan kwarur imaim kwanama kwanabow nanan a veya nab imaibo nati bar merar kwanihamiy.
11 Nto yoo koobe saang'ta ake amataachaak ꞉biiko ankutay kukas kiyēē ōmwooyē, olelekte tēērtit ām kwēyōōnikwook kōōboorchi kule tākōōbuurto ng'ōōkisng'waa, nto yityo, ōbēēchi keey.”
11 Naatu efan menamaim a merar men hinay hinabubuwi, o fana men hinanonowar kwana’orarafih kwanana’ufut tafaram kwanihamiy kwanan, nati i hai baimatnuwen!”
12 Kibokwoomchinoot ꞉rubiichoo biiko kuweeksee miyootyēēt.
12 Basit hitit hin bowabow kakafihine dogor baikitabiren isan hibinan.
13 Kiibēbēēto tāmirmirook chēē miyootēch chēē chaang', ankooyiilee mwaayta biiko chēē chaang' choo kimnyoontōōs ānkōōsoob.
13 Wagabur moumurih maiyow hinunih hitit naatu sawusawuwih moumurih na’in biyah raiy hirarouw etei hiyawas.
14 King'alaalee ꞉biiko chēē chaang' Yēēsu kut kuyityi Bāytooyiintēēt *Ērōōtē ꞉ng'aleechaa. Kimwooyē ꞉biiko alake kule, “Kaakung'eetee ꞉Bātisāniintēēt Yoowaana meet, suku inee ꞉nyi mii kuyēyē ng'aleechu /kiilātē tukul.”
14 Jesu wabin ra’at aiwob orot Herod nowar, anayabin sabuw afa hio’o Iti i John Baptist morobone misir maiye, imih biyanamaim fair ma ina’inanen ta ta sinaf temamatar.
15 Kulē ꞉alake, “Acha! Wōōrkooyoontēēt *Eliiya ꞉nyi nyēē kāākōōyēēw.” Nto alak kumwooyē kule, “Wōōrkooyoontēētaab Yēyiin ꞉nyi nyēē kerkeey āk *wōōrkooyik choo kibo kēny.”
15 Afa hio, “Iti i Elijah. Afa ibanak hio’o, ‘Iti i marasika dinab orot ta na tit.’”
16 Yu kakas ꞉Ērōōtē kuu nyooto, kumwooy kule, “Ākoo kookung'eetee ꞉Yoowaana meet, chiichoo kyāāchwēntooy mētit!”
16 Baise Herod nonowar ana maramaim eo, “John sikan abuburu’um i morobone misir maiye?”
17 — ausente —
17 Anayabin Herod taiyuwin iuwih John hifatum hibai hin dibur baremaim hiyaru’uy. Iti sisinaf ana’an i Herod tain Philip aawan bi’awan isan.
18 — ausente —
18 Anayabin Herod tain aawan bi’aawan isan John gam tur fokarin maiyow eo, “O i ofafar iastu’ub yawas kakafin kusisinaf.”
19 Kiwēch ꞉Erootyaa Yoowaana kut kumach mbo kule /keebakach nteenee kimēēmuuchāktōōs.
19 Imih Herodias yan so’ar kok kwanekwan boro John ta’asabun, baise ef men ta ma boro tasinaf.
20 Kiiywēyē ꞉Ērōōtē Yoowaana, kuuyu ki chii ꞉Yoowaana nyēbo man, ānki churtaat. Ānkoo kiiyiimē mēt Ērōōtē ꞉ng'aleekaab Yoowaana, kitākuyēbchinē yiit kiyēē kimwooyē.
20 Baise Herod i John isan birubir anayabin i so’ob John i orot kakafiyin, ana yawas mutufurin imih tatafafar, John binan Herod nonowar ana not i’afiy baise Herod ana kok i John tabinan i tanowar.
21 Nto mii bēsyēēt ake, kunyākyi Erootyaa ꞉bārooyinto. Kiyey ꞉Ērōōtē saakweet nyēē king'ērēkyinēē bēsyēēt nyēē /kikēēsichēē. Kikuur ꞉Ērōōtē biikyii chēē wōōyēch. Kikuur mbo kāāntōōyikaab lukēētaab booryēēt ākoo biiko alak chēē kitookunootiin ām Kalilaaya.
21 Basit veya gewasin ta Herod tutufuw ana veya baiyasisir isan hiyuw bogaigiwas, ana sabuw nukwanukwarih, baiyowayah nukwanukwarih, naatu Galilee wanawanan sabuw gagamih etei e’af ayuwih.
22 — ausente —
22 Nati’imaim Herodias natun babitai na run benaben Herod ana nanawan sabuw hiru’ay hima’am etei hiyasisir men kikimin ta.
23 — ausente —
23 Naatu babitai isan eobaifaro eo, “Abisa isan inifefeyan au aiwob turin auman boro anit.”
24 Yu kakas ꞉chēēboo kuu nyoo, kuwo wōlēē mii ꞉kaamet ankuteebee kule, “Moomo, waamwaayte /kēētuwēnēēnoo nee?” Kukētyi ꞉kaamet kule, “/Kēēkōōning' mētitaab Bātisāniintēēt Yoowaana.”
24 Babitai in hinah ibatiy, “Ayu boro abisa isan anifefeyan?” Hinah iya’afut iu, “John Baptist ukwarin!”
25 Kooyeey ꞉chēēbi areet akeenke wōlēē mii ꞉Ērōōtē ānkumwooy kule, “Āmāchē ikōōnoo mētitaab Yoowaana /kēēyibunēē kibseesweet areet akeenke!”
25 Babitai matan kabiy in aiwob biyan tit ifefeyan eo, “Ayu akokok John Baptist ukwarin tew yan inayai iti boun inab inan initu.”
26 Kuteryekta ꞉mukuulēytaab Ērōōtē. Nteenee kuuyu kikiikoowaal keey ām taayeetaab tāyēēkyii, kuchāmchiin.
26 Aiwob orot yababan gagamin bai, baise men karam sabuw matahamaim babitai isan eo’obaifaro ta’astu’ub.
27 Kōōyookto ꞉Ērōōtē riibiintēēnyii kuwo wōloo /kikeekerta Yoowaana wokuchwen kaatit ānkuyib mētit.
27 Mar ta’imonamo tur iyafar sika afu’afuw orot iyun in John dibur baremaim ma’am sikan buru’um.
28 Kuyibunēē ꞉nyoo mētoo kibseesweet ānkōōkoochi chēēbi. Kunam ꞉chēēboo ānkuyibchi kaamet.
28 Naatu ukwarin tew yan iwan bai na babitai itin imaibo bai in hinah itin.
29 Yu kakas ꞉rubiikaab Yoowaana kule kaakume, bokumuy.
29 John ana bai’ufununayah tur hinonowar ana veya hina biyan hibai hin rahamaim hiyai.
30 Yu kēēyēēw ꞉lēbkēēyichoo ki taman āk āyēēng' choo kiiyooktooy ꞉Yēēsu, kumwoochi inee kiyēē kibokuyey āk nyēē kiineet.
30 Tur Abarayah himatabir hina Jesu biyan hitit mi’itube hibowabow naatu sabuw hibi’obaiyih ana tur hi’owen.
31 Yooto tukul kiiliichinē keey biiko chēē chaang' Yēēsu kut kimāmii ꞉bārooyinto nyēē kyoomiisyēē āk rubiikyii. Kumwoochi rubiikyii kule, “Keebe wōlēē mālēēkitēē ꞉chii, subōōmuuny kisich.”
31 Naatu Jesu iuwih eo, “Tarabon tan efan sira’utubinamaim mar kafai taniyarir. Anayabin sabuw moumurih Jesu isan hirun hititit, ana bai’ufununayah bay men karam boro hitaa.
32 Kung'ēētyo ankubeetee mwēēnkēēng'waa kutākyinē keey wōlēē kimālēēkitēē ꞉chii.
32 Imih akisihimo wa afe’en hisra’at hin efan ana sira’utubinamaim hitit.
33 Nto yu kakas ꞉biiko kuwēētii ꞉Yēēsu, kulabat koosaab sakaramteetaab tōōliilēēt kwoolāk taay. Kumii ꞉bichoo kubēētii, kutuuytōōs ākoo biiko alak chēē kiminyē kiriinkōōsyēk choo kimurē ꞉icheek. Kulumchinē ꞉nkicheek baanaa.
33 Baise hinan sabuw moumurih na’in hi’itih hi’inanih, naatu hai bar hai merar hihamiyen aunah hi’iyon hina hima isan hikakaif na run,
34 Nto yu kāwokuyit ꞉Yēēsu ākoo rubiikyii komosta nyi kimāchē bokōōmuunyēē, kurēkunēē mwēēng'. Bērē kukas ꞉Yēēsu bichoo kēēruruuch keey kumii kukānyiisyē, kuriiree, kuuyu kikerkeey kēēchiir chēē māboonto ākiin. Kooneet bichooto ng'aleek chēē chaang'.
34 wa’ane bisure auman sabuw kou’ay gagamin hima’am itih iyababan, anayabin iti sabuw i sheep na’atube aurih nabatanenayan en, naatu busuruf sawar moumurih na’in i’obaibiyih.
35 Kumii kwiimēnē ꞉kōōrēēt, kubēēchi Yēēsu ꞉rubiikyii, ānkumwoochi kule, “Nto yu kāākwiimēn, ānkēēmiitē suurkwēēn.
35 Veya ra’iy birabirab auman, ana bai’ufununayah hina biyan hitit hio, “Iti efan i yok na’in naatu veya i sawar,
36 Mwoochi bichu kuroot bokucheeng'aat kiyēē kaal sukwaam.”
36 sabuw kwiyafarih ten bar merar afa iti yubinamaim naatu masaw baremaim bay hinatobon hinaa.”
37 Kukētyi ꞉Yēēsu kule, “Ōkoochi ꞉akweek kiyēē kaam.” Kuwēēkyi ꞉rubiikyii kule, “Imwooyē kule bokyaal mukaatiinek chēē yēmē bichu tukul? Chaang' ꞉beesaanik choo miisin!”
37 Baise Jesu iyafutih eo, “Kwa a efanamaim abisa ema’am i kwaitih te’aan.” Naatu hiya’afut hio, “Bay nati na’atube i boro sumar etei eight orot ta’imon ana baiyan ana fofonin tanatobon sabuw tanituwih.”
38 Kuteebee ꞉Yēēsu kule, “Ata mukaatiinek chēē ōboontē? Obe bookas.” Bērē bokukas ꞉rubiichoo, kunyōōr mukaatiinek muut āk *burburiinēk āyēēng' baateey.
38 Jesu ibatiyih, “Kwa rafiy fafar bai’ab isa tema’am? Kwan kwa’itin.” Hin hiso’ob hina ana tur hi’owen rafiy fafar etei five naatu siy rou’ab.
39 Kumwoochi ꞉Yēēsu rubiikyii kumwoochi biiko kutetaatee keey lukōōsyēk ānkutēbēē ng'wēny yēbo saatyeet.
39 Imaibo Jesu eo, “Sabuw kwa’uwih matan, matan fotan gewasin yan timarir.”
40 Kutetaatee keey konom konom ām tētuutēk bokol.
40 Naatu sabuw hi’uwih matan, matan fotan gewasin yan himarir, afa 100 na’atube afa 50 na’atube.
41 Kunam ꞉Yēēsu mukaatiinechaa ki muut ākoo burburiinēk āyēēng', kukas barak, ānkubirchi Yēyiin kōōnkōy. Nto yityo, kubcheyaabchey mukaatiinechaa ānkōōkoochi rubiikyii kōōkoochinoot biiko. Kubcheyaabchey nkicheek burburiinēchoo āyēēng' ānkōōkoochi biiko.
41 Jesu rafiy five naatu siy rou’ab auman bow au mar nuw ra’at God ana merar yi imseseben ana bai’ufununayah itih hibow sabuw hifaramih.
42 Kyoomiis ꞉biiko tukul kut kubiyoong'iis.
42 Sabuw etei nati bay hi’aa hai fofonin bai.
43 Nto mii yoo, kōōruruuch ꞉rubiik kaatuukanik koonyiit kērēboonik taman āk āyēēng'.
43 Ana bai’ufununayah rafiy rebarebah, naatu siy turih sabuw hi’aa hibow sakasak etei 12 hiwan foten.
44 Biiko chēē kyaam āmiichu ku ꞉murēnik kisyēērōōk muut.
44 Oro’orot bay hi’aa i etei 5,000.
45 Yu keewaany ꞉rubiik kōōruruuch kaatuukanik, kumwoochi ꞉Yēēsu kulaany mwēēnkēēt koonto Beetsaayta, kutākōō-āmiisē ꞉inee biiko.
45 Mar ta’imonamo Jesu ana bai’ufununayah iuwih wa hisra’at au Bethsaida wan iyafarih hirabon naatu i baise ma sabuw itubabarih hai ubar hin.
46 Yu kaakuba ꞉biiko, kuwo ꞉Yēēsu lekem ankuwokusaay Yēyiin.
46 Sabuw itubarih hinan ufunamaim yoyobanamih yen in oyaw wan tit.
47 Kutuuyiitu ꞉kōōrēēt, kitākumii ꞉mwēēnkēēt baan, nteenee kimii ꞉Yēēsu nkit lekem.
47 Birabirab auman wa re in kuyowen naatu Jesu akisinamo i me yanamaim ma.
48 Kiwusē ꞉yoomeet nyēē nyikiis kuchōōnēē taay. Kiinkētē ꞉Yēēsu kule kimii kāwuuyiityi rubiikyii kukwaany bēēko. Nto yu kāng'ēēyēn ꞉kōōrēēt, kuwēēsyētēē bēēko barak kutākyi keey rubiik.
48 Ana bai’ufununayah i’itih i hiboy hibi’akir, anayabin yourabad nahine bababin, mar tot auman Jesu tit riy yan bat remor in biyah tit tanatabirihimih.
49 Kukaakuriik ꞉Yēēsu, kukas ꞉rubiik. Yooto kulē, “Chii ēē, nto āyiin?”
49 Baise hinuw harew yan bat remor nan hi’itin ana veya wagabur mowan ta hirouw hitar koukuw.
50 Kumuuyo ꞉tukul. Yooto, bakeenke kumwoochi ꞉Yēēsu rubiichoo kule, “‑Mōōmuuyē! Ōkāng'u! Nto yu anii nyoo.”
50 Anayabin Jesu iti na’atube sinaf hi’itin i hibir men kikimin ta, baise Jesu matan kabiy iuwih eo, “Ya hinakwat! Men kwanabirumih! Ayu anan.”
51 Kulaany ꞉nkinee mwēēnkēēt. Yu kalaany, kuteeman ꞉yoomeet. Kiilat ꞉rubiik miisin,
51 Naatu wa afe’en yen nuwarob eafuw ana bai’ufununayah hifofofor men kafaita.
52 kōōboor kule ānkoo kikiikukas ꞉icheek bāyiisyoonoo bo biiko kisyēērōōk muut, manaakoomuuch kubēēr Yēēsu, ng'ālyoo nyēē tookunoot kule kiwuuyēch ꞉mētēwookwaa.
52 Anayabin rafiy bimasib ana kirikirifot men hiso’ob, baise dogorohine i fokar.
53 Kumii ꞉Yēēsu ākoo rubiikyii mwēēnkēēt, kutākyi keey Keneesareet. Yu kayit wōlooto, /kiiyyoong'to mwēēnkēēt /ankeerat simeenaata.
53 Naatu harew hirabon tafaram Genesaret imaim hirun hai wa hirouw,
54 Yu kārēkunēē mwēēnkoonoo, kōōnkēt ꞉biikaab kōōroonooto Yēēsu areet akeenke.
54 wa’ane hitit hirara’iy ana veya sabuw Jesu hi’itin hi’inan.
55 Kulabataatee kōōroonooto tukul kumwaaytaat kule kāākuchō ꞉Yēēsu. Yu kakas ꞉biiko ng'aleechu, /keekalabaan biiko choo kimnyoontōōs ām tiirboosyek kukwa wōlēē kimii ꞉Yēēsu.
55 Naatu nati tafaram wanawanan sabuw himatkabikabiy hinunuw sawusawuwih emo’em hiwan hi’abar Jesu ana tur hinonowar imaim hi’abar hin.
56 /Kikiimut choo kimnyoontōōs kukwa sōkōōniinēk ām soong'wēchoo āk kiriinkōōsyēchoo kiwēēsyētēē ꞉Yēēsu. Kisaay ꞉biiko Yēēsu kutiiny ꞉bichoo kimnyoontōōs *maaseek chēbo kotootookaab sireenyii sukusobcho. Kisob ꞉chii ake tukul nyēē kitiiny maaseechaa.
56 Bar merar kikimin o gagamin, naatu masaw bar imaim inan ana tur hinonowar, sawusawuwih hibow hitit ahar efanamaim hiya hifefeyan hai kok i mi’itube ana waifuw yomaninawat hitabutubun. Naatu sabuw etei Jesu hibubutubun iyawasih.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 6, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.