Atos 7
Biibilya Nyēē Tiliil (SPYNT) vs AAI
1 Nto mii yoo, kuteebee *꞉kibkōrōs nyēē wōō Steefaan kule, “Man ꞉ng'aleechu /kēēmwooyē kurubta keey āk inyiing'?”
1 Imaibo Firis Gagamin Stephen ibatiy, “Tur iti i anababatun o isa teo?”
2 Yooto, kukēt ꞉Steefaan kule, “Mbo araaba āk mbo baaba. Ōyēbchi yiit baa kiyēē āmiitē wāāmwoowook. Kichōōnchi ꞉Yēyiin nyoo tōrōōr baaba Abraam, yoo kitākumiitē Meesobotaamnya kutākutoombo wokuminyē Araan.
2 Stephen iya’afut eo, “Taitu tuwai’inah naatu tamai’inah anao kwananowar! Ata agir Abraham ufibo na Haram imaim ma, baise wan Mesopotamia ma’am ana veya’amaim Marakaw ana God isan irerereb eo. Stephen Ebibinan|alt="Stephen preaching" src="cn01914B.tif" size="col" loc="Act 7.2" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="7.2"
3 Kimwoochi ꞉Yēyiin Abraam kule, ‘Ibakaakte biikwook āk kōōrēēng'uung' 'ānkiiwē ākoy kōōrēēt nyēē +māābooruung'.’
3 ‘A tafaram naatu taituwa inihamiyih inan tafaram ayu ana bi’obaiyi imaim inama.’
4 Kunyoo, kung'eetee ꞉Abraam kōōrēētaab Kaltaayeek ānkuwuuchi *kiriinkēētaab Araan. Yu kāwokume ꞉kwaan, kung'eetee ꞉Abraam kiriinkoonoo bo Araan ānkōōwuuw ꞉Yēyiin kuchō kōōrooniitēnyi ōminyē ꞉akweek.
4 Imih Kaldia tafaram ihamiy naatu na Haram imaim ma. Tamah momorob ufunamaim God nawiy na me tafaram iti bitin boun kwa iti kwama’am.
5 Mēēbērē kirōōbchi ꞉Yēyiin Abraam kiy mbo akeenke ām kōōrooniitēnyi kule kuyēk nyeenyii ānkoo mbo kētiin nyēbo mbar. Nteenee kikuurtoochi ꞉Yēyiin Abraam āk biikyii chēē makookeer inee kule mākuyēk nyeeng'waa ꞉kōōroonooto ānkoo kimānāānyōōr ꞉Abraam leekwa yooto.
5 God men abisa ta Abraham nowanamih itin naatu men kafa’imo me kikimin eafuw nowanamih itin. Baise God eomatan tafaram tutufin etei boro nowanamih nab naatu wawawan uf hinatutufuw boro hinab. Nati ana veya’amaim Abraham i aurin kek en ma’am God eomatan.
6 Kimwoochi ꞉Yēyiin Abraam kule, ‘Makuba ꞉biikaab mooyēēng'uung' bokuminyoot kōōrēētaab biiko alak ānkuyēkunoot motwoor. Mākunyāliil kēnyiisyēk bokolwookik ang'wan.
6 Naatu God iti na’atube eo, ‘O wawaw i boro nah toumanih hai tafaramamaim hinama, nati’imaim boro nah toumanih hai fair babanamaim hinama bowabow fokarin maiyow hinabow, hinarouw hini’a’afiyih kwamur etei 400 na’atube nasawar.’
7 Nteenee +māāng'woonchi biiko chēē kayey icheek kuyēk motwoor. Nto yityo, mākuwuuwunēē kōōroonooto ānkubokukutung'woo ām yuutēyu.’
7 Baise God iuwih eo, ‘Ayu nati tafaram hinabuwi babahimaim kwanama kwanabowabow boro baimakiy anitih. Nati ufunamaim boro tafaram kwanihamiy kwanatit efan iti’imaim ayu kwanakwafiru.
8 Nto mii yoo, kōōkoochi ꞉Yēyiin Abraam kiirootyeetaab *kāāmurootāniisyēēt. Yooto kunyōōr Abraam wērinyii Isaka. /Kiimuraatan wēēroo kutinyē bēsyōōsyēk sisiit kuchakee /kākēēsich. Nto mii yoo, chokunyōōr ꞉Isaka Yāākōbō. Kichokusich ꞉nkinee Yāākōbō mbo kuuko taman āk āyēēng'.
8 Imaibo God ar afu’afuw ana obaibasit Abraham itin ina’inanen na’atube kaif. Imih Abraham natun Isaac tufuw fur ta’imon sasawar ufunamaim ana ar kanabin e’afuw. Nati ufunamaim Isaac natun Jacob ana ar kanabin e’afuw naatu Jacob natunatun 12 it uwatanah wabih gagamin auman hai ar kanabih e’afuw.
9 Kiituuyiityi mbo ꞉kuuko chuut Yōōsēēf moo. Yooto, kwooltoochi kōōrēētaab Miisir wokuyēk motwooriin. Nteenee kiyēētyēēchi ꞉Yēyiin Yōōsēēf kumii wōlooto
9 Baise uwatanah wabih gagamin Joseph isan hibobowen akir wairafin na’atube hitih hitubun hibai hin Egypt imaim ma. Baise God i mar etei biyanamaim ma’am.
10 ām wuuyin ake tukul nyēē kinyōōr. Kiikoochi mbo subak ng'oomnānēēt ankuyey bāytooyiintēētaab Miisir kung'ērēkyi Yōōsēēf kut kuyey inee kubayta kōōroonooto ānkōōyyoonkyi kiy ake tukul ām kanyii.
10 Naatu ana yababan ta ta wanawanamaim bibais. Veya ta Joseph Egypt hai aiwob nanamaim titit ana veya aiwob orot Joseph i’itin yan bai naatu ana kakaf isan ma, anayabin God ukwar rerekab Joseph itin. Imih aiwob orot Joseph bai ana gawanamih yai, naatu aiwob ana bar gagamin wanawanan auman kaifin isan ana fair itin.” Joseph Egypt sabuw ebobonawiyih|alt="Joseph as ruler" src="cn01917b.tif" size="col" loc="Act 7.10" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="7.10"
11 Nto mii yoo nanyuun, kuchō ꞉kēmēwuut Miisir kumukuul nyēē wōō miisin ākoy mbo kwoochi kōōrēētaab Kanaan. Kilal ꞉kēmēwuunoo biiko nyēē ‑/mākyoomu. Kimāmii wōlēē kiimuuchē kunyoorta mbo kuuko kiyēē kaam.
11 “Nati ana veya’amaim baimar kakafin na, Egypt naatu Canaan tafaram wanawanan yababan gagamin na’in matar, naatu it uwatanah bayumih hi’akir.
12 Yu kawokukas ꞉Yāākōbō kule kimiitē ꞉āmiik Miisir kōōyookto kāābkōōnyoo chuut kuba wōlooto nyēbo taay.
12 Egyptamaim bay ma’am ana tur Jacob nonowar ana veya uwatanah hai nanawan wantoro’ot imaim hin.
13 Ām baanta nyēbo āyēēng', kōōboorchi keey ꞉Yōōsēēf murēchuutēchu. Yooto, kōōnkēt *꞉Faraawo biikaab mbo Yōōsēēf.
13 Hai nanawan bairou’abin ana veya Joseph taiyuwin botait irerereb tuwahinah hai tur eowen, naatu Pharaoh nati’imaim Joseph ana nibur isah so’ob.
14 Yu kāākuyēyākiis ꞉ng'aleechu, kōōyookto ꞉Yōōsēēf /bokēēkuurchi kwaan āk biikaab kōōng'waa tukul. Kiyitē ꞉kayaa tukul biiko tāmānwookik tisab āk muut.
14 Nati ufunamaim Joseph tamah Jacob isan, naatu tamah ana nibur isah tur iyafar, nah etei 75 na’atube.
15 Yooto, kuwēēto ꞉Yāākōbō kāābkōōnyoo tukul Miisir. Kiminy ꞉icheek wōlooto ākoy kubēk ꞉biiko tukul choo kibo taay.
15 Imaibo Jacob rena Egypt tit, nati’imaim i natunatun bairi himorob, it uwatanah.
16 Ānkoo kuwuu nyooto, /kikeeketita bōōrwēkwaa ām lētuunoo /ānkubokiitōōr wōlēē bo kochonkeet nyēē kikiikusimkwaalee ꞉Abraam wērikaab Amoor ām Syēkēm ām laatitaab beesaanik.
16 Naatu biyah i hibow himatabir maiye tafaram wabin Shekem rahamaim hiya, nati me i Abraham orot Hamor natunatun biyahine tubun.
17 Yu kimii kuriiku ꞉bēsyōōsyēk, kootyiich ꞉Yēyiin kuu yoo kikiikukuurtoochi Abraam, kuyēk ꞉biikyoo sērē ām Miisir.
17 “God ana omatanen Abraham eo’omatan na baiturobe isan ana veya na kabom, naatu ata sabuw Egypt hima’am busuruf ra’at tafaram awan karatan.
18 Yooto, kubāytooyiis ꞉chiito ake nyēē kimēēnkētē kiy ake tukul kurubta keey ākoo Yōōsēēf.
18 Imaibo aiwob orot ta Joseph men susu’ub i busuruf Egypt isan i’aiwob.
19 Kwoowēsyi ꞉bāytooyiintoonoo biikyoo ankoonyaliil. Kimāchē kule kumētooy ꞉biiko lēēkōōk chēē /kātākiibuutu sukubēk.
19 Ata a’agir ifufuwih, biyababan kakafin anababatun itih, eokikinih hai kek sosof hisrouwen hi’in himorob.
20 /Kikēēsichē *Muusa ām bēsyōōsyēchooto ānkiibēruuroot ām wōlēē mii ꞉Yēyiin. /Kikeebayee kang'waa kō ām ārook sōmōk.
20 “Nati ana veya’amaim Moses tufuw, kek ana itinin gewasin maiyow. Baremaim hinah tamah hibunwa’ir ma sumar etei tounu na’atube sawar.
21 Yu /kabokiichuuw kuchō saang' /kēēmāchē /kēēmēto, kunam ꞉chēēbtaab Faraawo Muusa ankuyey kuyēk lakwanyii.
21 Imaibo barene hibotait titit ana veya, Pharaoh natun babitai natunamih bai ituw ra’at yen orot matar.
22 /Kikiineet Muusa ng'oomnān ake tukul ām Miisir kuyem. Kikōrōōm ꞉Muusa ām wōlēē king'ālooltooy āk wōlēē kiyēytooy yiisyēēnyii.
22 Egypt ana ukwar rerekab etei Moses hi’obaiy so’ob, naatu ana tur ana sinafumaim eo sisinaf etei i fairih.
23 Yu kiboonto ꞉Muusa kēnyiisyēk artam koosoot kuruutoochi biikyii bo Isrāyēēl.
23 “Moses ana kwamur etei 40 na’atube baib ana maramaim ana not bogaigiwas tit ana sabuw Israel inananawanih.
24 Yooto, kukas chiinyii ake nyēē kimii kōōnyāliilē ꞉chiitaab Miisir. Kuwo ꞉Muusa bakeenke ankubakach chiichoo kibo Miisir kusār chiinyii.
24 Tit inan Egypt orot ta Israel orot boborabirab itin, basit na ibais wasfafar naatu anasa bow Egypt orot rab morob.
25 Kiisōōtē ꞉Muusa kule tōōs kiimuuchē kōōnkēt ꞉biikwaa kule kimii ꞉Yēyiin kuyēyiisyēē inee kootyaakta icheek, nteenee kimēēnkētē ꞉biikyii.
25 Moses not eo, ‘God ana baibais ayu wanawana’umaim esisinaf au sabuw boro hina’itin hinaso’ob, baise men hi’itinimih.’
26 Yu kāyyēēkunēē, kukas ꞉Muusa biikaab Isrāyēēl alak āyēēng' chēē kimii kuboortōōs. Kusyeem kumwoochi kule, ‘Murēchu, nto yu koo-am keey nkosyur ānkōōbooyē mooyēēt akeenke!’
26 Marto Israel orot rou’ab hairi hibiyow itih, basit na fafar naatu iuwih, ‘Kwa airi i ain uf, aisim taiyuw kwabiyow?’
27 Nteenee kuwunukto Muusa ꞉chiito nyēē kikiikulālchi nyiin ānkumwoochi kule, ‘Ng'oo ꞉nyēē katooling' ibayteech? Inyiing' ꞉kētiintēēt?
27 Baise orot ta biwa’an kakafene Moses rukouw eo, ‘O aki bainabatani naatu baibabatiyi isan yait rubini?’
28 Imāchē ibara kuu wōloo 'kwēēbākāktooy Miisiriintēēt?’
28 ‘O kukokok ayu ina’asbunu fai Egypt orot ia’asabun na’atube?’
29 Yu kakas ꞉Muusa ng'aleechaa, kumwēy. Kimwēchi kōōrēētaab Miityaan. Kiibuur wōlooto kut kunyōōr wērikyii āyēēng'.
29 Moses iti tur nonowar ana veya Egypt ihamiy bihir in tafaram wabin Midian imaim ma, nati’imaim touman orot na’atube ma’am natunatun orot rou’ab hitufuw.
30 Yu kāwokukeeyta ꞉kēnyiisyēk artamu, kuchōōnchi *꞉Malayikeetaab Yēyiin Muusa ām suurkwēēnēēt yēē kōōrikitiitēē ꞉maata ām sōntiit ake. Kilēēkitēē ꞉yooto Tulwēētaab Sinaay.
30 Kwamur 40 sasawar ufunamaim oyaw Sinai sisibinamaim arar yan tounamatar Moses isan irerereb wairaf na’atube wa’ab wanawanan to’ab.
31 Nto bērē kukas ꞉Muusa kiyooto, kwaam mēt. Kōōnookyi kule kukas nyēē karaam. Yooto, kukas kuutiitaab Yēyiin nyēē kimii kukuuru
31 Moses iti wairaf to’ab i’itin ana veya ana kasiy ra’at, naatu itinbunai isan na biyubin auman Regah fanan nowar;
32 kule, ‘Anii ꞉Yēyiintēētaab mbo kuukoong', Yēyiintēētaab Abraam, Isaka ākoo Yāākōbō.’ Kibootan ꞉Muusa ām muyātēēt kut manaamach takukas yooto subak.
32 ‘Ayu i o uwatanah hai God, Abraham ana God, Isaac, naatu Jacob.’ Moses yan wanawanan birubir fafar an uman hioror naatu men karam boro tanuw ta’itin.
33 Yooto, kumwoochi ꞉Yēyiin Muusa kule, ‘Irēēku kwēyōōnik, kuuyu imiitē iyyoonyēē yēē tiliil.
33 Imaibo Regah eo, ‘A ana sumasum kubosair anayabin iti kamar i kakafiyin yan kubatabat.
34 Kaakas kubooyiit man wōlēē /kēēmii /kiitiing'tooy biikyuu ām Miisir āk wōlēē mii kōōtēēytooy. Kāārēku ꞉anii chaatyaakte kunyi, āmiitē wāāyooktiing' ākoy Miisir.’
34 Ayu au sabuw Egypt imaim bai’akir kakafin maiyow hibaib aitih, naatu hitef hirererey anowar, imih rufamih botaitih isan are ana. O kuna aiyafari kumatabir maiye au Egypt.’
35 Ki Muusa nyiitēnyi ꞉nyooto /kikēētāyē /kēēmwoochinē kule, ‘Ng'oo nyēē kākōōning' kāāmuukēywēēkaab bāytooyiisyēēt āk chēbo kētiisyēēt?’ Inee mbo subak ꞉nyooto kiiyooktooy ꞉Yēyiin wokubayta ānkusār biikaab Isrāyēēl. Kikwēryootē Muusa ꞉Malayikeetaab Yēyiin nyoo kichōōnchinē ām yoo kibo sōntiinoo.
35 “Moses i orot ta’imon Israel sabuw hikwahir hiu, ‘O yait rubini aki bainabatani naatu baibatiyi isan?’ Nati orot ta’imon sabuw bainabatanih naatu rufamih botaitih isan God taiyuwin ana tounamatar iyafar na wa’ab toto’abamaim irerereb Moses fair itin.
36 Kikwēryoon ꞉Muusa bichoo kung'ēētyēē Miisir kukaakuyey ng'al chēbo kwōng'uut ām wōlooto āk yoo kibo Araarayta nyēē Arraa āk mbo ām kēnyiisyēk artam choo kimii ꞉biikyoo suurkwēēn.
36 Sabuw nawiyih Egypt hihamiy hitit, naatu ina’inan men hi’i’itah efa’efanin Egyptamaim, Red Sea imaim, naatu kwamur 40 arar yanamaim iwa’an hi’itah.
37 Ki Muusa ꞉nyiitēnyi nyoo kimwoochinē biikaab Isrāyēēl kule, ‘Mākukōōnook ꞉Yēyiin *wōōrkooyoontēēt nyēē wuu anii kuchōōnēē wōlēē miitē ꞉biikwook.’
37 “Iti orot Moses i boun Israel sabuw hai tur eowen, ‘God boro dinab orot kwa wanawananamaim a orot ta niyafar nan, ayu biyafaru na’atube.’
38 Kiboonto keey ꞉Muusa āk biikyoo ām wōlooto bo kōōr nyēē suurkwēēn. Kiboonto keey mbo kuuko ākoo mbo Malayikeetaab Yēyiin nyoo king'āloolchinē inee ām yoo kibo Tulwēētaab Sinaay. Kinyōōr yooto ꞉Muusa ng'al chēbo soboon chēē kirōōbwēēch.
38 Iti orot Moses Israel sabuw bairi kou’ay hibai arar yanamaim hibat naatu ata a’agir bairi Sinai oyawemaim tounamatar tur yawasin bai re itin naatu ya’abun it isat rena.
39 Nteenee kichuunnyēē mbo ꞉kuuko ng'aleekaab Muusa ankookaykaay kooyeey Miisir. Kitay ꞉icheek Muusa
39 Baise it ata a’agir fanan men hibosiyasiyar, naatu fanan hikwahir hikokok i mi’itube hitamatabir maiye hitan Egypt hitatit.
40 ānkumwoochi *Āārōn kule, ‘So, kāwokwaam ꞉nee Muusa nyi kiirēētoonunēēnēēch Miisir? Kunyoo, chēēyēwēēch āynātēēt nyēē sukōōrēētootēēch.’
40 Imih Aaron hiu, ‘Aki akokok god ta kusinaf au nai i’iyon ebonawiyi. Moses Egyptane nawiyi atitit men aso’ob abisa isan matar.’
41 Yooto yēē sukuyey ꞉bichooto kiito nyēē kerkeey mooyta. Kiyibu tukuuk chēē /kibokēēsooytooy ānkuyēyē sookwoonuutēk ānkung'ērēkyinē kiyēē kiyēyēē āwunnyēkwaa.
41 Nati ana veya’amaim aibat ta cow natun ana yumatabe hibu’ur. Naatu sibor hibow hina sawar i umahimaim hisinaf mamatar ana sibor hiyai naatu ana hiyuw hibow hiyasisir.
42 Yooto, kōōtuukyi ꞉Yēyiin batay kukutunkyinē icheek asiista, araaweet ākoo kookeelik. Tooku ꞉yuutēyu ām yoo /kikeesir ām kitaabuutaab *wōōrkooyik kule,
42 Baise God mafutih, naatu mar ana sawar kwafirih isan ibasit. Dinab orot hai Bukamaim hikikirum na iturobe,
43 Acha! Kyoong'eet, okalab kēryēētaab *Moolek
43 Kwa i god Moloch ana sis kwa’abar kwareremor,
44 Kiboonto mbo ꞉kuuko *Kēryēētaab Yēyiin ām wōlooto bo suurkwēēn. Kikiyey ꞉Muusa kēryoonoo kuu wōlēē kimwooytoochi ꞉Yēyiin āk wōlēē kikiikōōboorchinto.
44 “Ata a’agir God ana sis arar yanamaim hiyai hima’am i God ana itinin nati’imaim bairi hima’am. Nati sis i God mi’itube Moses iu bi’obaiy na’atube naatu God yayakitifuw na’atube hiwowab.
45 Yu kābokunyōōr mbo ꞉kuuko kēryoonoo, kukwaanta kōōntōōchinē ꞉Chooswa. Kikwaanta kēryoonooto yu kibokunāmē kōōrēētaab biiko choo kikwētē ꞉Yēyiin kukāsē mbo ꞉kuuko. Kiibuur ꞉kēryoonoo kuu nyooto ākoy bēsyōōsyēk choo kichokubāytooyiisyē *꞉Tāwuti
45 Nati ufunamaim, ata a’agir sis tamahinah biyahine nan hibai hi’abar Joshua babanamaim bonawiyih bairi hirun sabuw afa hai tafaram God nunih hititit i hai tafaram hibai. Naatu nati sis i ma’am David ana veya’amaim tit.
46 nyoo king'ērēkyi ꞉Yēyiin. Kimwooy ꞉Tāwuti kule mākuyēytoochi ꞉inee Yēyiintēētaab Yāākōbō wōlēē mākuminy.
46 David ana baibais gagamin na’in God biyanane bai, imih ifefeyan bar tawowab. Jacob ana God isan
47 Nteenee ki Sōlōmōōn nyēē kichokutēēkyi Yēyiin Kōōto.
47 baise iti bar i Solomon wowab.
48 Ānkoo kuwuu nyooto, mēēbērē minyē ꞉Yēyiin koorin chēē tēēchē ꞉biiko. Kuu yoo mwooyē *꞉wōōrkooyoontēētaab Yēyiin kule,
48 “Baise Auyomtoro’ot ana God i men orot bar tewowowabimaim ema’ama’amih, dinab orot eo kikirum na’atube.
49 ‘Mwooyē ꞉Yēyiin kule:
49 ‘Mar i ayu au urama’ama,
50 Mā anii ꞉nyēē kyāāyēyē tukuuchu tukul?’
50 Sawar iti kwanotanot men ayu asinaf himatar?’
51 Kunyoo ii, wuuyēch sōō mētēwookwook nyēē tyaa nyēē ‑mōōkāsē ng'al! Okerkeeye mbo kuukoong' ꞉akweek chu ōkwiilē Tāmirmiryēētaab Yēyiin kwaak.
51 “Kwa i dogor fokarih naatu dogor wanawanan gugumin naatu tain gugurih God ana tur men kwanonowar! Kwa i a’a’agir ah kwabat, mar etei Anun Kakafiyin kwarurukouw!
52 Mii *꞉wōōrkooyoontēētaab Yēyiin nyēē mānāāwus mbo ꞉kuukoong'? Kibakach mbo choo king'ōōrē kule mākuchō ꞉Chii nyēē Churtaat. Ānkoo mbo raat kuu nyiitēnyi koochaamte ankoobakach ꞉akweek Nyooto Churtaat.
52 Kwa a’agir dinab orot marasika hima’am etei hirouw hi’a’akirih, nati dinab oro’orot i marasika iti orot gewasin nan isan hikurereb. Baise kwa uwatanah hirouw himorob, naatu boun kwa iti orot gewasin nan baban kwao kwarab morob.
53 Kyōōnyōōru kiruutēkaab Yēyiin kubununēē malayikaanikyii, āmēēbērē ōrubē!”
53 Kwa i God ana ofafar tounamatar hiyafar re’er kwabai, baise men kwabobosiyasiyar!”
54 Yu kabokukas ꞉bichoo ng'aleechaa kimwoochinē ꞉Steefaan, kunyēērchi ankunyiy mooriik nyēē kāng'woonchi.
54 Kaniser hima Stephen eo hinonowar yah so’ar gagamat bufutih hikarmusiyan himisir
55 /Kiinyiityi Steefaan Tāmirmiryēētaab Yēyiin ankukas barak. Kukas lēbkēēyyēētaab Yēyiin ankukas Yēēsu nyēē kimii kēēyyoonyēē āwutaab taay nyēbo Yēyiin.
55 Baise Stephen God Anun Kakafiyin biyan etei karatan batabat au mar nuwra’at God ana marakaw itin naatu Jesu sisibin asukwafune batabat itin.
56 Kumwooy ꞉Steefaan kule, “Okas baa, kaakuyaatakay ꞉wōliin bo barak. Miitē *꞉Wēritaab Chii kēēyyoonyēē āwutaab taay nyēbo Yēyiin.”
56 Basit eo, “Kwanuw ra’at! Ayu mar ana etawan botawiy Orot Natun God ana asukwafune bat ai’itin!”
57 Yooto, kuker ꞉bichoo yiitiikwaa kukatay ng'aleekaab Steefaan ānkubōlchi barak miisin. Kutuchinē ꞉bichooto tukul Steefaan
57 Fanah aumetawat hiwow tainih higibud, imaibo etei au ta’imon hinunuw hibai
58 /ānkiichuutootē ākoy kiriing' saang'. Kiirēēk ꞉bichoo kāāliikoonikwaa ānkōōtōōrchi āybēēryoontēēt ake nyēē /kikēēkuurēē Sāwulō kuriib. Nto yityo, kutoow kuwiiree Steefaan rwoontōōk.
58 hitain hitit bar merar gagamin ufunane hitaiy re kabayamaim hirab, orot iyab baifuwenamaim sif hirurubon, hai faifuw nati orot boubun wabin Saul anamaim hiya.
59 Kitas taay ꞉bichoo kuwiir Steefaan nto yityo, kusaay ꞉Steefaan kule, “Mokoryoontēēt Yēēsu, itaach tāmirmiryēēnyuu.”
59 Kabayamaim hibat hirabirab auman Stephen Regah isan ifefeyan eo “Regah Jesu ayubu kubai!”
60 Kikutuny ānkukuurchi barak kule, “Mokoryoontēēt, ‑'meenaamte bichu ng'ōōki!” Kubēkunēē ꞉ng'aleechaa kuutiinyii kung'ētē.
60 Sun yowen fanan aumetawat erererey auman i wow eo, “Regah abisa ayu isou tisisinaf hai
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 7, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.