Atos 13

Biibilya Nyēē Tiliil (SPYNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Kimii ām kaniseetaab Antyookya ꞉biiko chēē *wōōrkooyik āk kāānēētik. Bichooto ku: Barnaaba, Simiyōōn nyēē /kikēēkuurē ām kaayneet ake kule Kibtuuy, Lukiiyō nyēbo kōōrēētaab Kurēēn, Māānāyēēn nyoo kinērē ākoo *Ērōōtē Antibaas, nto ake ku Sāwulō.
1 Ekaleisia Antioch wanawananamaim orot afa i dinab oro’orot naatu afa i bai’obaiyenayah, naatu orot wabih i iti: Barnabas, Simeon, wabin ta i Niger, Lucius Sairini matuwan, Manaen, Herod hairi bay ta’imon hi’aan hirara’at naatu Saul.
2 Nto mii bēsyēēt ake, kumii ꞉bichooto tukul kusiltooy Yēyiin ānkukirē kwoomiis, kumwooy ꞉Tāmirmiryēētaab Yēyiin kubununēē wōōrkooyoontēēt ake kule, “Ōtāboonwoo Barnaaba āk Sāwulō kubo yiisyēēt nyēē !kāākwēchi icheek.”
2 Veya ta hiyohar Regah hikwakwafir wanawanan, Anun Kakafiyin iuwih eo, “Barnabas, Saul hairi kwayasairih ayu isou, anayabin bowabow ta isan a’afih hinabowamih.”
3 Kunyoo, kumii ꞉bichoo kukirē kwoomiis ānkusooyē, kutiinyēē Barnaaba āk Sāwulō āwunnyēk ānkōōyookto.Ruutooytaab taay nyēbo Bāwulō|src="Sabaot Paul1.tif" size="col" ref="Yēyuutēk 13:3"
3 Naatu hiyohar hiyoyoyoban ufunamaim, umah tafah hiyara’aten fair hitih imaibo hiyafarih hitit hin.
4 Yu kāākōōyookto ꞉Tāmirmiryēētaab Yēyiin mbo Barnaaba, kuba ākoy Selewukyaa. Kibeetee mwēēnkēēt ām wōlooto ākoy kuyit Kubrō.
4 Barnabas Saul hairi Anun Kakafiyin ana bonawiyenamaim hina Seleucia hitit naatu wa hibai hirabon hin Cyprus imaim hitit |alt="map" src="PAULJR1.tif" size="col" ref="Acts 13.4"
5 Yu kayit *kiriinkēēt ake nyēē /kikēēkuurēē Salaami ām Kubrō, kwaamtaat ng'ālyoontēētaab Yēyiin ām kooriikaab saayeet bo Yuutayeek. Kiboontootē keey Yoowaana nyoo kiyēētyēēchinootē icheek.
5 Naatu hina Salamis hititit ana maramain Jew hai Kou’ay baremaim God ana tur hibinan, John Mark i iti bowabow wanawananamaim baibaisih isan hibai bairi hin.
6 Kibeesyetaatee ꞉icheek komosaata bo Kubrō tukul ākoy yēēt ake yēē /kikēēkuurēē Bāāfō. Kinyoorta wōlooto chēēbsookēyoontēēt ake nyēē ki Yuutāyiin nyēē /kikēēkuurēē Araab Yēēsu. Kiyibē keey ꞉chiichoo kule *wōōrkooyoo.
6 Nuw ana fofonin na’atube hiremor hin au waraunane bar merar wabin Pafos hitit, nati’imaim Jew orot kwerayan ma’am koun hiyen, wabin Bar-Jesus, iti i orot taiyuwin isan dinab orot erouw eo’o.
7 Kiyēētyēēchinē ꞉chiichi bāytooyiintēētaab yēēmoonooto nyēē /kikēēkuurēē Sērkiiyō Bāwulō. Ki ng'oom ꞉bāytooyiintoonoo miisin. Kimwaayta /bokēēkuurchi Barnaaba āk Sāwulō kuuyu kimāchē kule kuyēbchi yiit ng'ālyoontēētaab Yēyiin.
7 Naatu iti orot i gawan orot wabin Sergius Paulus ana of ta. Sergius i orot not wairafin, nati nuw ana gawan orot. Barnabas, Saul hairi e’af hina nanamaim hitit God ana tur nowar isan ifefeyanih.
8 Kaayneetaab chēēbsookēyoontoonoo nyēbo Kirikiik ku Elimaas. Kikwiil ꞉Elimaas Barnaaba āk Sāwulō ankusyeem kumaas kāāsōōtēywēēkaab bāytooyiintoonoo simēēyēnchi ng'aleekwaa.
8 Baise kwerayan wabin Elimas (wabin Greekamain) eotanih men kok gawan orot tur tanowar baitumatum tab.
9 /Kikiinyiityi Sāwulō (nyoo /kibokēēkuur lētuunoo kule Bāwulō) Tāmirmiryēētaab Yēyiin, ānkōōrōōtoot Elimaas.
9 Imaibo Saul wabin ta Paul, Anun Kakafiyin iwanasum ma’am mutufor nuw kwerayan orot itinkikin
10 Yooto, kumwoochi kule, “Ibooyē ꞉inyiing' Kibrōkōsyoontēēt! Iyēku buunyoo ām wōlēē mii ꞉kiy ake tukul nyēbo manta! Ibērbēēriisyē 'ankiicham imoosē biiko. Ām nee yu 'kiicham i-ābuchē ng'ālyoontēētaab Yēyiin?
10 naatu eo, “O i Demon natun! Sawar gewasih etei hai rakit wairafin i o. O i baifuwen kakafih yumatah ta ta biya awan karatan, o i mar etei Regah ana turobe kubotabiren baifuwen temamatar!
11 Makoorabaachiing' ꞉kāāmuukēywēēkaab Yēyiin ikor.” Ām areet akeenke, kuker chiichoo ꞉chēēbkēēruut āk mēēnānēēt. Kutorobēnoot kule nto nyōōr chii nyēē kanam āwut sukōōrēētoot.
11 Imih Regah uman boun boro tafamaim nare mata nifim naatu marakaw boro mar kafai men ina’itin.”
12 Yooto, kōōyēnchi ꞉bāytooyiintoonoo Yēyiin, yu kawokukas kiyēē kiyeyakay ām wōlēē mii ꞉chēēbsookēyoontēēt. Kiilat miisin ām kāāmuukēywēēk kurubta keey āk Mokoryoontēēt.
12 Gawan orot abisa matar i’itin i itumatum, anayabin Regah ana bai’obaiyen tur nonowar i ifofofor men kafaita.
13 Nto mii yoo, kuwēētēē ꞉Bāwulō mwēēnkēēt kung'eetee Bāāfō kuboontootē keey chōōrōōnuutēkyii ankuba ākoy Beerka ām yēēmēētaab Bamfulyaa. Kibakaaktee icheek ꞉Yoowaana yooto ankooyeey Yēērusālēēm.
13 Paul ana ofonah bairi Pafos imaim wa hibai hirabon hina Perga hitit tafaram Pamfilia wanawanan. John Mark nati’imaim ihamiyih, naatu matabir maiye in Jerusalem tit.
14 Yu kāng'ēētyēē ꞉icheek Beerka, kuba ākoy Antyookya ām yēēmēētaab Bisiitya. Nto mii yēē ki bēsyēētaab *Sabaato, kōōwut ꞉icheek *kōōtaab saayeet nyēbo Yuutayeek ānkōōbuur ng'wēny.
14 Baise Barnabas Paul hairi hikofan maiye hin Pisidia Antioch hitit tafaram Pisidia wanawanan. Naatu Baiyarir Ana Veya Kou’ay Bar hirun himare.
15 Yooto, /keesuman ng'aleek kukwaanee ꞉kitaabuunekaab Muusa āk chēbo *wōōrkooyikaab Yēyiin. Nto mii yoo, kumwoochi ꞉biiko chēē kiiyyoonkyinē kōyooto bo saayeet chiito ake wokuteebee Bāwulō āk Barnaaba, yoo mii ꞉ng'ālyoo nyēē māchē ꞉icheek kōōkiimēē biiko.
15 Buk Atamaninamaim Moses ana ofafar kikirum naatu dinab hai buk hibiyab ufunamaim. Kou’ay Bar ana ukwarih isah tur hiyafar hio, “Taitu kwa aur koufair tur ta nama’am na’at aki akokok iti sabuw kwanao hinanowar.”
16 Yooto, kung'eet ꞉Bāwulō ānkōōtōrōōr āwut. Nto yityo, kumwoochi kule, “Biikyoo bo *Isrāyēēl āk akweek Kirikiik choo ōyēnchinē Yēyiin, oyeb yiit.
16 Paul misir umanamaim rutanih naatu busuruf eo, “Israel orot baibin naatu kwa Ufun Sabuw iyab iti’imaim kwama God kwakwafir, anao kwananowar!
17 Kikwey ꞉Yēyiintēētaab Isrāyēēl mbo kuuko ankuyey kuyēk sērē yoo kitākumii Miisir ankoong'eetee wōlooto ām kāāmuukēywēēkyii.
17 Israel Sabuw ata God uwatanah rubinih naatu nah toumanih na’atube Egypt hima’am ana veya iwa’an wabih ra’at, naatu ana fairamaim nawiyih hitit.
18 Kimuytoochi ng'aleekaab bichoo kumii suurkwēēnēēt ām kēnyiisyēk chēē kimāchē kuyitē artam.
18 Naatu arar yanamaim kwamur etei 40 na’atube ba’afuwih bairi hima.
19 Kiikarbuus ꞉Yēyiin bōrōryōōsyēk tisab chēē kiminyē Kanaan ānkurōōbchi biikyii kōōroonooto.
19 Tafaram seven Canaan wanawanan gurusih naatu me bai ana sabuw nowahimih itih.
20 Kiyib ꞉ng'aleechaa tukul kēnyiisyēk chēē yitē bokolwookik ang'wan āk konom. Yu kāwokukeeyta ꞉yoo, kukōōn ꞉Yēyiin kubāytooyiis ꞉kiirwookik. Kibāytooyiis ꞉ake kōōkēērē ꞉ake ākoy bēsyēēt nyēē kichokubāytooyiisyē *꞉wōōrkooyoontēēt Sāmwēēl.
20 Sawar iti himamatar i kwamur etei 450 na’atube wanawananamaim himatar.
21 Kimākyi keey ꞉biiko bāytooyiintēēt nyēē nyeeng'waa. Yooto, /kiikoochi bichooto Sāwulō araab Kiis nyoo kichōōnēē kōōtaab Beenchamiin. Kibāytooyiis ꞉Sāwulō kēnyiisyēk artam.
21 Naatu sabuw aiwob isan hifefeyan, God Saul bai itih orot Kish natun, Benjamin wawawan, Saul i’aiwob ma kwamur etei 40 na’atube.
22 Yu /kābokiinēm Sāwulō ām bāytooyiisyēēt, kookeeree ꞉Yēyiin *Tāwuti. King'alaalee ꞉Yēyiin Tāwuti nyēē karaam kumwooyē kule, ‘Kaakwey Tāwuti araab Yēēsē, kuuyu chii nyēē chāmē ꞉mooyēēnyuu. Makuyey kiy ake tukul kuu wōlēē āmāktooy.’
22 Naatu God Saul bobosair ufunamaim David bai Saul efanin yai. God iti na’atube eo, ‘David o Jesse natun, orot o na’atube isa i ayu au yasisir gagamin na’in, ayu abisa sinafumih akokok etei boro i nasinaf.’
23 Kiyey ꞉Yēyiin kurutunēē *꞉Kāārārookiintēēt kōōtaab Tāwuti sukooraraach Isrāyēēl kuu yoo kikiikukuurtoowēēch. Nyooto ku Yēēsu.
23 Ana’omatanen eo na’atube, orot David ana rara’ane Israel Sabuw hai baiyawasinayan God bai na.
24 Kisimkwoomchi ꞉Yoowaana biikaab Isrāyēēl kutēē yēē tēē, kumānāāchō ꞉Yēēsu, kule kuweek ꞉tukul ām miyootyēēt /ankeebatisan.
24 Jesu nanamaim John mat na bowabow kakafih baihamiyen dogor baikitabiren bapataito bain isan busuruf eorerereb Israel sabuw tutufin etei isah.
25 Nto kumiitē ꞉Yoowaana kōōwoong'tooy yiisyēēnyii, kumwoochi biiko kule, ‘Ōsōōtē ꞉akweek kule anii ku ng'oo? Mā ꞉anii Kāārārookiintoonoo, nteenee, mii kuchōōnii ꞉nyēē ‑māāyēmē mbo ārēēkyi kwēyōōnik.’
25 Naatu John ana bowabow bisawar auman sabuw iuwih eo, ‘Kwa anot ayu isou mi’itube kwanotanot? Kwanotanot ayu’uban i nati orot? En, baise orot ta ayu ufu’umaim enan, ayu men karam boro ana kwafure an ana sumasum anarufam.’
26 Mbo ng'eetaabiya, kēēyibwook ꞉acheek lōkōōywēchu bo kaararaacheet akweek keseniisyekaab Abraam āk choo mā Yuutayeek choo ōywēyē Yēyiin.
26 Taitu, Abraham ana niburune kwana warar kwatatain, naatu kwa Ufun Sabuw iyab God kwabiruw kwakakafiy, it isat yawas ana tur i hiyafar na tit.
27 Manaachamta ꞉biikaab Yēērusālēēm āk bāytooyikwaa kule *Kāārārookiintēēt ꞉Yēēsu, yooto kōōtiilchi meet. Nteenee kiityiich ꞉yuutēyu ng'aleekaab *wōōrkooyikaab Yēyiin choo /kikēēsumānē *Sabaato ake tukul.
27 Anayabin Jerusalem bar merar sabuw hai ukwarih bairi Jesu ana bowabow men hi’inan, naatu dinab oro’orot hai tur mar etei Baiyarir Ana Veya hibiyab men naniyan hibaib, imih abisa hisisinaf i tur hio inu’in na iturobe.
28 Ānkoo kimāmii ꞉lēēlis nyēē kiimuuchē kuyey /kiitiilchi Yēēsu meet, kiikiimchi ꞉bichoo *Bilaato kule kubakach Yēēsu.
28 Basit morob isan ana ef men hitita’ur, Pilate asabunin morob isan hifefeyan naatu easabun morob.
29 Yu keewaany ꞉icheek kuyeyee Yēēsu kiy ake tukul kuu wōloo kimwooytooy ꞉siruutēk, /bokiirēēkunēē kēētoo /kikēēwuuytoochinē /ānkubokiitōōr kochong'.
29 Bukamaim abisa i isan eo na’atube hikirum inu’in hisisinaf ufunamaim, onaf afe’enane hibai hire hub wanawanan hiyai.
30 Nteenee koong'eetee ꞉Yēyiin Yēēsu meet.
30 Baise morobone God bora’ah misir maiye.
31 Kikas ꞉biiko ām bēsyōōsyēk chēē chaang' ꞉choo kibēēsyētootē tukul kung'eetee Kalilaaya ākoy Yēērusālēēm. Bichooto ꞉chēē mii kumwoochinē biiko kurubta keey āk inee.
31 Naatu veya moumurih na’in sabuw iyab Galilee’ine hi’ufunun bairi hina Jerusalem hititit isah irerereb, naatu nati sabuw i boun hitit sabuw afa isah sif tirurubon.
32 — ausente —
32 Naatu iti tur gewasin i abisa God ata’a’agir eo’omatanih abai kwa isa anan.
33 — ausente —
33 Iti tur i bai it isat ebiturobe, it i ata’a’agir natunatuh, Jesu morobone mimisiramaim. Psalm bairu’abin eo na’atube,
34 Nto kurubta keey āk ng'eeteetaab meet bo Yēēsu nyēē mākoy kunun ꞉bōōrnyii, mwooyē ꞉Yēyiin kule,
34 Naatu ana’an aisim God morobone bora’ah maiye mimisir, naatu boro men nihamiy maiye na’in namasamih. Nati isan ana tur iti na’atube eo,
35 Mwooyē mbo ꞉siruutēk ām yēēt ake subak kule,
35 Buk efan ta’ane eo maiye,
36 Kunyoo, yu keewaany ꞉Tāwuti kuyey kiyēē kimākyinē ꞉Yēyiin ām bēsyōōsyēkyii, kume. Yooto /kēēmuchi wōloo /kikēēmuchi mbo kuukaanyii. Kinunchi ꞉bōōrnyii wōlooto.
36 Anayabin David ana veya’amaim God ana kok bow bisawar ufunamaim morob uwahinah sisibihimaim hiyai mas i’akir
37 Nteenee manaanun ꞉bōōrtaab nyoo kiing'eetee ꞉Yēyiin meet.
37 Baise orot yait God morobone iyawas mimisir i men mas i’akir.
38 — ausente —
38 Isan imih taitu kwananowar, iti orot Jesu wabinamaim bowabow kakafih notawiyen isan ana tur i ao’orerereb,
39 — ausente —
39 iti Jesu wabinamaim sabuw iyab tibitumatum hai bowabow kakafihine i rufamih titit anayabin Moses ana ofafaramaim boro men karam narufami.
40 Ōriib keey ām kiyēē kiikung'oor *꞉wōōrkooyikaab Yēyiin sukung'eet māyēyākiis ꞉ng'aleechaa ām wōlēē ōmiitē. /Kikēēmwooy kule,
40 Imih kwanakaifi gewas, saise abisa dinab hio men isa hinamatar.
41 ‘Okaste baa, ꞉akweek choo ōmōōntooyiisyē.
41 ‘Okwanekwaneyah Kwana’itin!
42 Yu kimii ꞉Bāwulō ākoo Barnaaba kung'ēētyēē *kōōtaab saayeet, /kēēmwoochi kule, “Tookwaa *Sabaato nyi chōōnii, bōō-āmwēēch ng'aleechu.”
42 Paul, Banabas hairi Kou’ay Bar hibihamiy auman sabuw hifefeyanih fur ta Baiyarir ana veya’amaim iban hitan maiye iti sawar isah hitidudur hitanowar.
43 Kiiyēnchi ꞉Yuutayeek chēē chaang' āk Kirikiik Yēēsu ankurub mbo Bāwulō. Kiirwookyinoot ꞉Bāwulō āk Barnaaba bichoo kōōkiimchinē kōōkēnēē keey chamateetaab Yēyiin.
43 Kou’ay Bar ana rou’ay hibihamiy ufunamaim, Jew sabuw maumurih na’in naatu sabuw iyab Jew hai kwafiren ana kakafemaim hima’am, Paul Barnabas hibi’ufununih koufair hitih God ana manaw ana kabeberamaim ma’amih hifefeyanih.
44 Nto yitu ꞉Sabaato nyoo kiikēērē, kōōruruuch keey ꞉biikaab *kiriinkēēt tukul bokuyēbchi yiit ng'ālyoontēētaab Yēyiin.
44 Baiyarir Ana Veya bairou’abin sabuw nati bar merar tutufin etei Regah ana tur nowaramih hina.
45 Yu kakas ꞉kāāntōōyikaab Yuutayeek kuu nyooto, kōōtuuyiityi moo. Kikwiil kiyēē kimii ꞉Bāwulō kumwooyē.
45 Baise Jew sabuw rou’ay gagamin hi’i’itin ana veya hibobowen naatu baigigimen tur hibow hitit, Paul abisa eo isan hibas.
46 Yooto, kumwoochi ꞉Bāwulō ākoo Barnaaba bichooto ām nyikanateet kule, “Ki nyēēng'woong' akweek ng'ālyoontēētaab Yēyiin. Nteenee kuuyu kootay ꞉akweek ra ānkōōyibē keey kule mānyoolchook *꞉soboontaab kibchuulyo, kēēwēēkyi kāāsōōtēywēēkyoo wōlēē mii ꞉bichu mā Yuutayeek.
46 Imaibo Paul, Barnabas hairi hiofok hio, “God ana tur i wantoro’ot kwa ao kwanowar, baise kwa tur i kwakwahir, taiyuw kwanunutitiy ma’ama wanatowan kwa isa men karam, isan imih abihamiy aki anan Ufun Sabuw isah.
47 Kimwooy ꞉Yēyiin kule,
47 Anayabin Regah ana obaiyunen tur biti iti na’atube eo,
48 Nto bērē kukas ꞉biiko choo kimā Yuutayeek ng'aleechaa kibo Bāwulō, kung'ērēkiis miisin. Kikoonyit ng'ālyoontēētaab Yēyiin ankookaasee keey Yēēsu ꞉tukul choo /kikiikeetool kunyōōr soboontaab kibchuulyo.
48 Ufun Sabuw iti tur hinonowar ana maramaim hiyasisir Regah ana tur hibora’ara’ah. Naatu sabuw moumurih na’in ma’ama wanatowan isan hirubinih hima’am hina baitumatumayah himatar.
49 Kiyestee ꞉ng'ālyoontēētaab Yēyiin yēēmoonooto kumukuul.
49 Naatu Regah ana tur ra’at tasasar tit nati bar merar ana fofonin etei hinowar.
50 Nteenee kiiwuruur ꞉Yuutayeek chēēbyōōsōōkaab Kirikiik chēē kitookunootiin chēē kikiikurub ng'aleekaab Yuutayeek āk booyik chēē kitookunootiin ām kiriinkoonoo. Kiyey ꞉bichoo wōōrōōryēēt kut /keekwetee Bāwulō ākoo Barnaaba yēēmoonooto.
50 Baise Jew hai ukwarih himisir bar merar orot gagamih naatu God ana bowayah baibin gagamih yah hi’ora’ah Paul, Barnabas hairi isah hiwosai, naatu hinunih hitit nati bar merar ufunane hire.
51 Kiitaarta ꞉icheek tēērtit ām kērēēnkōōkwaa sukōōsōōtēē keey ꞉bichoo ānkutākyi keey *kiriinkēēt ake nyēē /kikēēkuurēē Ikonnyaa.
51 Basit Paul Barnabas hairi ah fofob hiru’uh re i hin Ikonium hitit.
52 Nteenee king'ērēkiis ꞉choo kiiyēnchi Kiriistō /ānkiinyiityi Tāmirmiryēētaab Yēyiin.
52 Naatu bai’ufununayah Antioch hima’am yasisir yah awan karatan naatu Anun Kakafiyin iwansumih.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 13, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.