João 5
Gotiki olu kutifi ledami ka kofawa (SNP) vs AAI
1 Minoto aiga ya Yuda wenena foli kamenani naba ma alitito Yesu ya Yelusalemuka idaiye.
1 Veya bai’ab sawar ufunamaim, Jew hai hiyuw aa isan Jesu yen in Jerusalem.
2 Ena Yelusalemu kanu wela ma kuliya Sipisipi Kanuwae, loto nemo kanu anawalo ya nofuna ma nemo kuliya Beteseda anawalo ya kolokalo numuna faifu (5) ya minomo wimo,
2 Jerusalem wanawanan efan wabin For Hirahir sisibinamaim i harew kukuf, naatu ana seboseb etei umatroun hiwowaben Aramek fanahimaim tisusu’ub Betsaida,
3 ayau ya wenena neta kilamo, omuni likami, kiyani bemu imo, ukani ipedimo, muki wenena yau ono minae.
3 nati sebosebomaim sabuw sawusawuwih moumurin maiyow hiya hi’inu’in, matah fim, ah umah kafikafirih, naatu ah umah ririmih hima hikakaif harew tabi’etaw isan.
4 [Ena Wekoladokati enisole makafo kamena ma nofugu ya lumuto no ya olu momoga iye. Olu momoga ito neta kilamo wenena yauti ma komu lumuto noku wito neta kilamila ya olu faka lo edaiye. Yamu wenena muki no ya momoga enaidole, loti kiyaba ae.]
4 Anayabin veya ta ta Regah ana tounamatar boro nara’iy harew kukuf nabenei niyabat rarouw nayen. Naatu sabuw sawow ana yumat ta ta hibow hina ti’inu’in, yait wan nara’iy nakifukif i boro nayawas.
5 Ena we ma neta kilito onomo idami ya melege teti-eiti (38) ya wiye.
5 Orot ta sawow bai ma kwamur etei 38 i nati wanawanahimaim.
6 Wito, Yesukafo wewa ya eyeto kolami, Kamena fana ono minaiye, loto kolito, loga o edeto limo, Kamo faka lenae, loto koli minabe? loumaiye.
6 Jesu nuw orot nati’imaim inu’in itin, naatu so’ob orot sawow nati bai virurumin maiyow, imih orot ibatiy, “O kukokok inayawas?”
7 Loumaito, neta kilami we yakafo eti loto loumami, We kofawe, we makafo no ya momoga agetoma ya noku ya fulo nedenami we ma minámainako, nanimone lumunae, loto o-ofa, ailo-ailote fulo aiga nedeiti lumu-lumu ae, lito
7 Orot iya’afut eo, “Regah, anamaramaim harew iyabat rarouw eyey, men yait ta boro nibaisu nabuwu anara’iy harew kukuf yan. Ayu misir ra’iyemih abiwa’an, sabuw afa i wan hira’iyeka.”
8 Yesukafo eti loto loumami, Kamo nedito kunuka oluto moino, loumaiye.
8 Naatu Jesu orot isan eo, “Kumisir! A ir kunu naatu kuremor kwen.”
9 Loumaito, ayalo ya ukana lalo ito, nedito kunula oluto wiye.
9 Mar ta’imon orot yawas; misir ana ir nu bat remor.
10 yamu Yuda wenena yate wewa neta faka limo we ya eti loti loumamo, Oiya Sabati foliku ama ya nedito kunuka oluto mofu minane? Ya neta lo fukamo neta ane, loumae.
10 Naatu Jew sabuw orot yayawas isan hi’o, “Iti boun i Baiyarir ana veya, ata ofafar men ebibasit o a ir ina’abar.”
11 Loumato, amokafo eti loto logimami, Olu faka lo nedami we yakafo, Kunuka oluto moino, loto lonomami ne, logimaiye.
11 Baise iya’afutih eo, “Orot yait ayu biyawasu iuwu, ‘Kumisir a ir kunu naatu kubat kuremor.’”
12 Logimaito, amote loga o edeti lamo, Kunuka oluto moino, loto lokomami we ya kema ne? lafa,
12 Imih hibatiy, “Nati orot i yait uwi a ir inu i’abar ibat kureremor?”
13 ido Yesu ya wenena mau naba minagu yau sodoto wito, faka limo we ya kuliya kolámaiye.
13 Orot nati yayawas i men kafa’imo so’ob orot i yait, anayabin sabuw moumurin maiyow nati’imaim hibatabat Jesu sorabon in kasiy.
14 Eti ito, aiga Yesukafo wewama ya felegaga kuliyai numuna nabau olu oloto pito ya eti loto loumami, Ukaga moda lalo otaiye. Yamu kolito ya neta ma keina naba-naba imo neta ya oto dito oloto pi numutenaiye, loto ya mona nosámami kofa melámo, loto loumaiye.
14 Nati ufunamaim Jesu Tafaror Bar wanawanan tita’ur naatu iu, “Kwi’itin, o iyawas. Bowabow kakafih inihamiyen o sawar kakafin anababatun boro biyamaim namatar.”
15 Eti loto loumaito, we yakafo uto Yuda wenena eti loto logimami, Olufe lo nedami wema ya Yesu ya ne, loto logimaiye.
15 Orot nati’imaim tit in, Jew sabuw hai tur eowen i Jesu iyawas.
16 Ena Yesukafo ya Sabati foliku ya lonowa olami yamu ya Yuda wenena yate olu keina mofu edae.
16 Imih hibusuruf Jesu isan turamaim hi’u hi’a’a’afiy, anayabin i Baiyarir ana veya sawar iti na’atube sinaf isan.
17 Eti o minato, Yesukafo eti loto logimami, Menefo yakafo lono kamena-kamena olu minami yamu nanimo yaki olu minowe, loto logimami
17 Jesu isah eo, “Ayu Tamai i mar etei ebowabow, imih ayu auman boro anabow.”
18 yamu amote eti loti kolamo, Yesukafo ya Sabati foli ya olu kopaitami yako minámaiye. E’e, oto dito Goti yamu nanimo Menefo ne, loto aimola ya olu Goti nabamaidana itaiye, loti ya neta lele yamu ofo fulunune, loti koli umumo idae.
18 Ana’an iti isan Jew hisinaftobon ef hinuwet Jesu asabunin isan; men Baiyarir ana ofafar ea’eastu’ub akisin, baise God isan Tamah rouw eo’omaim, iwa’an taiyuwin bai yen in God hairi anafofonin matar.
19 Ena Yesukafo ka eti loto logimami, Ka ona kula logimowe. Goti Nalafo nanimo senemuluneuti kane kito lono olámenamo ne. E’e, Menefokafo lono olaido ya eyeto, ayalo yako ya olu-olu o minowe. Neta-mata muki Menefokafo olaido ya Nalafo namokafo ayalo olu-olu o minowe.
19 Jesu iyafutih eo. “Turobe a tur ao’owen, Orot Natun akisin ana kok men karam nasinaf; baise Tamah abistan sinaf i i’itinimaim boro nasinaf, anayabin Tamah abistan isisinaf na’atube Natun isisinaf.
20 Menefokafo Nalafo namo siyamuluna numuto, lono olu minami lono nilibi fuli lo minaiye. Ido lono ama ko minamo yako minámaiye. E’e, lono naba nilibageto linate eyenawamo ya eleiginagilae.
20 Anayabin Tamah i Natun iyabuw sawar etei esisinaf na’atube Natun i’obaiy imaim esisinaf. Turobe, kwa a baifofofor isan, i boro sawar gagamihika ni’obaiy nasinaf men boun iti na’atube.
21 Menefo yakafo wenena folamo ya olu nedi gedeto, omuni kofawa olu gimami ayaidana oto Nalafo namokafo we ma wena ma omuni kofawa olu giminae, lenamo ya faifa olu giminagolowe.
21 Tamah murumurubih imisiruwih yawas ebitih na’atube, nati ef ta’imon Natun ekok yait yawas baitinamih boro nitin.
22 Ido Menefo ya wenena lifima ka itibito gimámenami ne. Lonowa ya Nalafo namo anelo melami ne.
22 I na’atube Tamah men yait ta ebibatiy, baise baibabatiyen ana fair tutufin etei Natun itin.
23 Etito ya Menefo kuliya olu faka lamo wenena muki ya ayaidana oti Nalafo namo kuline olu faka lo minenagilae. Ma yate Nalafo namo kuline olu faka ádenawamo yate nilifi melami we Menefo ayaidana oti ya kuliya olu faka ádenagilae.
23 Saise sabuw etei Tamah tirurusagiy na’atube, Natun boro hinarusagiy. Imih o yait Natun men kururusagiy, Tamah, i ana baiyonenayan auman men kururusagiy.
24 Namo ka ona kula logimowe. Namo kane koli lunigu meleti ido nilifi melami we koli kikito umamo wenena ya omuni kofawa minowaminowa enawamo mona ya moda olutamo ne. Ido lifima ka itibiti olámenagilae. E’e, fulunawamo mona ya fulititi, oiya amaloti ya kofawa minomo dinagilae.
24 “Turobe a tur ao’owen, o yait ayu au tur inowar naatu menatan ayu iyafaru anan kubitumitum, o i yawas ma’ama wanatowan ibaika, naatu o boro men baibatebat inab, anayabin morobone irabon yawas wanawanan irun.
25 Namo ka ona kula logimowe. Kamena ma enami ya moda fedetaiye. Yalo ya folamo wenena yate Goti Nalafo namo none lebona koliti, omuni kofawa minenagilae.
25 Turobe a tur ao’owen, veya i enan naatu i na titaka, nati ana veya murumurubih boro God Natun fanan hinanowar naatu iyab fanan hinanonowar boro yawas hinab hinama.
26 Menefo omuna kofawa minomo idami mona ya moda mino edami ne. Ido Nalafo namo yaki ayaidana oto omune kofawa minomo idomo mona ya mino kedenaiye, loto monawa nomami ne.
26 Anayabin Tamah taiyuwin i yawas an, imih nati yawas ta’imon Natun itin yawas an matar.
27 Ido We Kulama minonako, wenena lifima ka itibito olu giminane, loto lonomami ne.
27 Naatu i baibabatiyen ana fair Natun itin, anayabin i, i Orot Natun.
28 Ka ya koliti kati ligi-ligi kiyámalo. Kamena melami ya alitageto ya kono melagu ono minamo wenena ya namo none lebona ya koliti
28 “Tur iti ao isan men kwana’ororsa’ir; veya i nati namamataramaim enan, murumurubih etei boro fanan hinanowar,
29 nedinagilae. Neidato, ya wenena mona lalo melamo ya nedinawado ya omuni kofawa minomo dinagilae. Ido wenena mona nosámami melamo ya nedinawado ya lifima ka itibito giminagolowe.
29 hai rahane hinatit, naatu iyab gewasin hisisinaf boro hinamisir yawas hinab, iyab kakafih hinasisinaf boro hinakusairih.”
30 Namo nanimone oune-lune-kaneloti kolito lono olunamo ma minámaiye. E’e, Menefo welalotiko lifimani itibito gimi-gimi o minowe. Nanimo weneloti lono olunae, loto kolámoto nilifi melami we welalotiko olunae, loto kolonako, lifimani itibito gimi-gimi omo ya efe lenagoliye, loto ya liye.
30 “Ayu men karam akisu au kok ana sinaf, baise abisa God iu’uwu’umaim sabuw abibabatiyih, imih ayu au baibatiyen i mutufor, anayabin men ayu au kokomaim asisinaf, baise orot yait ayu iyunu anan i anakok asisinaf.
31 Ido Yesukafo ka ma mene oto limo, Nanimone monane lenamo yakafo kula ámenagoliye.
31 Ayu taiyuwu au sinaf isan ana’o’orereb na’at, au tur i men turobe’emih.
32 Makafo monane lo oloto mele minaiye. Lo oloto melageto ya kulawa enagoliye, loto koli minowe.
32 Baise orot ta ayu isou eo’orereb, i a tur ao’owen i ana orereb ayu isou i turobe.
33 Linate ya wenena Yoni nedo gilifi melato uti loga o edato, ka ona kula lo oloto melaima ne.
33 Kwaso’ob gewasomih kob abarayah John isan kwaiyafarih hinan John i turobe kwa a tur eowen.
34 Nefa, wenena yate monane lo oloto melenawae, loto ádowe. Kawa lomo ya linate kolato Gotikafo olu omudi kenaiye, loto linanimo yamu ya lo minowe.
34 Iti i men kwa orot maiyow isou kwataorereb, baise iti ao saise mi’itube kwa yawas kwatab isan.
35 Yoni ya feiya lamu yaidana oto olu lamena o gedaima ne. Eti ito kamena yalo linate ya lamenala eye lalo meleti minama ne.
35 John i hinow na’atube to’ab marakaw kwa it, naatu mar kikimin kwa ana marakaw isan kwaiyasisir.
36 Nefa, Yonikafo namo monane lo oloto melami ya mulaloko lo oloto piyaiye. Menefokafo lono ka lonomami lono kula olu oloto pi fuli lenane, loto nilifi melaito lomomo ne. Nilifi melami monawa ya lonone yakafo ya olu oloto piyaiye.
36 Baise ayu au orererebayan orot i gagamin, men iti John eo’orereb na’atube. Ayu au orererebayan i abisa Tamai iyunu ana asisinaf i eo’orereb, naatu nati ebi’obaiyi ayu i Tamai iyafaru anasinaf isan, orot ta eo’orereb i John eo’orereb natabir, anayabin iti bowabow ayu Tamai bitu i anisawar, naatu iti bowabowamaim eo’orereb Ayu Tamai iyunu ana i ana bowabow anabow.
37 Ido Menefo nilifi melami yakafo amo yaki monane lo oloto piyami ne. Linate ya aimola welaloti ka kolámamo ne. Ido kola-wela yaki ya ágamo ne.
37 Naatu Tamai iyunu anan i taiyuwin ayu isou eo’orereb. Kwa men kafa’imo fanan kwanowar naatu yumatan kwa’itin.
38 Ido nilifi melaito minomo ya linate koli kikito nomámanako, kala ya seti-muludigu mino gedámaiye.
38 Kwa ana tur men dogor wanawanan run, anayabin menatan ayu iyunu anan i men kwabitumitum.
39 Linate ka mono lufuwau ya katoti ya omudi kofawa minenawamo monawa ya olu oloto pinune, loti koliti ya katae. Eti loti katagu ya lufuwa yakafo ya namo monane lo oloto melaifa, linate koli nomámae.
39 Kwa Buk Atamaninamaim hikikirum kwaiyab kwabinotanot anayabin boro imaim yawas wanatowan kwanab. Nati tur i ayu isou eo,
40 Ido linate namodoka ya ato omudi kofawa olu giminae, loto lofa, linate ya eleka ginaito namodoka ámae.
40 baise men kwakokok kwanan ayu biyau yawas kwanab.
41 Wenena yate namo kuline oto dinawae, loto ádowe.
41 “Ayu men orot babin bora’ara’ahu isan ao’omih.
42 Linate monatina ya koli minowe. Oudi-luti-kati Gotidoka ya minámaiye.
42 baise kwa orot babin a yawas ayu aso’ob, kwa a yabow God isan dogoromaim i men ema’am.
43 E’e, namo Menefo welaloti linate minado lomomo nefa, linate namoki koina wiyámae. Ena minoto we ma aimola kala kiyaido o fedenami ya amoki koina winawae.
43 Ayu Tamai wabinamaim anan kwa men kwabuwu au merar kwayi, baise orot babin ta i taiyuwin wabinamaim nanan boro kwanab ana merar kwanay.
44 Linate ya wenena yate gebotina lenawamo ya lalo kolafa, ido Goti lawoko minami wekafo gebotina lenami mona ya melenune, loti kolámamo wenena ya linate egaidana oti koli kikito umunawamo ne?
44 Kwa taiyuw baifa’i isan a kok gagamin, baise God ta’imonamo ana baifa’en i men kwakokok, imih ayu abisa ao boro kwanitutumu?
45 Ido linate ya amo yakafo Melafo loumageto ligiya lolumunagoliye, loti ya namomu ádalo. Etito minámaiye. Linate Mosesedoka ekeleti minamo nefa, Mosese aimola kala yakafo ligiya logiminami ne.
45 Men kwananot ayu boro Tamai nanamaim ubar kwa bait kwanarouw en, baise Moses kwa a not tutufin imaim kwayai kwama’am boro ubar nabit kwana’itin.
46 Mosesekafo ka lufuwa wiyaigu ya namomu wiyami nenako, linate kala koli kikitamo neko, namoki koli kikito nomagi ne.
46 Moses kwatabitumitum na’at, ayu boro kwatitutumu, anayabin i ayu isou kirum.
47 Nefa, linate Mosese kala lufuwa koli fulitanako, namo kane egaidana oti koli kiki lenawamo ne? loto ya liye.
47 Baise Moses abistan kikirum kwa men kwanabitumatum na’at, boro mi’itube ayu ao kwanitumatum?”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 5, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.