Salmos 35
FinSTLK2017: Pyhä Raamattu (STLK 2017) (SM_FINSTLK2017) vs VC
VC Versão Católica
1 Daavidin virsi. Riitele, Herra, riitaveljiäni vastaan. Sodi niitä vastaan, jotka minua vastaan sotivat.
1 De Davi. Lutai, Senhor, contra os que me atacam; combatei meus adversários.
2 Tempaa pieni kilpi, suuri kilpi ja nouse avukseni.
2 Empunhai o broquel e o escudo, e erguei-vos em meu socorro.
3 Vedä esiin keihäs ja salpaa tie vainoojiltani. Sano sielulleni: "Minä olen pelastuksesi."
3 Brandi a lança e sustai meus perseguidores. Dizei à minha alma: Eu sou a tua salvação.
4 Joutukoot häpeään ja pilkkaan ne, jotka henkeäni väijyvät. Peräytykööt ja punastukoot ne, jotka aikovat minulle pahaa.
4 Sejam confundidos e envergonhados os que odeiam a minha vida, recuem humilhados os que tramam minha desgraça.
5 Olkoot he kuin akanat tuulessa, ja Herran enkeli syösköön heidät maahan.
5 Sejam como a palha levada pelo vento, quando o anjo do Senhor vier acossá-los.
6 Heidän tiensä olkoon pimeä ja liukas, ja Herran enkeli ajakoon heitä takaa.
6 Torne-se tenebroso e escorregadio o seu caminho, quando o anjo do Senhor vier persegui-los,
7 Sillä he ovat syyttä virittäneet verkkonsa eteeni. Syyttä he ovat kaivaneet sielulleni haudan.
7 porquanto sem razão me armaram laços; para me perder, cavaram um fosso sem motivo.
8 Tulkoon hänelle turmio aavistamatta, tarttukoon virittämäänsä verkkoon, langetkoon siihen surmakseen.
8 Venha sobre eles de improviso a ruína; apanhe-os a rede por eles mesmos preparada, caiam eles próprios na cova que abriram.
9 Mutta minun sieluni iloitkoon Herrassa, riemuitkoon hänen avustaan.
9 Então a minha alma exultará no Senhor, e se alegrará pelo seu auxílio.
10 Kaikki luuni sanokoot: "Herra, kuka on vertaisesi, sinun, joka vapahdat kurjan väkevämmästään, kurjan ja köyhän raatelijastaan?"
10 Todas as minhas potências dirão: Senhor, quem é semelhante a vós? Vós que livrais o desvalido do opressor, o mísero e o pobre de quem os despoja.
11 Väärät todistajat astuvat esiin. He kyselevät minulta, mitä en tiedä.
11 Surgiram apaixonadas testemunhas, interrogaram-me sobre faltas que ignoro,
12 He palkitsevat minulle hyvän pahalla. Sieluni on orpo.
12 pagaram-me o bem com o mal. Oh, desolação para a minha alma!
13 Minä puolestani puin päälleni surupuvun, kun he sairastivat. Minä vaivasin itseäni paastolla ja rukoilin pää painuksissa.
13 Contudo, quando eles adoeciam, eu me revestia de saco, extenuava-me em jejuns e rezava.
14 Minä kuljin ikään kuin he olisivat olleet ystäviäni, omia veljiäni. Minä kävin surupuvussa, kumarruksissa kuin äitiään sureva.
14 Andava triste, como se tivesse perdido um amigo, um irmão; abatido, me vergava como quem chora por sua mãe.
15 Mutta he iloitsevat kompastuksestani ja kokoontuvat – kokoontuvat minua vastaan, nuo lyöjät, joita en tunne. He herjaavat herkeämättä,
15 Quando tropecei, eles se reuniram para se alegrar; eles me dilaceraram sem parar.
16 nuo konnat pilkkaavat minua ja kiristelevät minulle hampaitaan.
16 Puseram-me à prova, escarneceram de mim, rangeram os dentes contra mim.
17 Herra, kuinka kauan sinä tätä katselet? Päästä sieluni turmiosta, jota he hankkivat, päästä minun ainokaiseni nuorista leijonista.
17 Senhor, até quando assistireis impassível a este espetáculo? Arrancai desses leões a minha vida, livrai-me a alma de seus rugidos.
18 Kiitän sinua suuressa seurakunnassa, ylistän sinua paljon kansan keskellä.
18 Vou render-vos graças publicamente, eu vos louvarei na presença da multidão.
19 Älkööt ne minusta iloitko, jotka ovat syyttä vihamiehiäni. Älkööt iskekö silmää ne, jotka aiheetta vihaavat minua.
19 Não se regozijem de mim meus pérfidos inimigos, nem tramem com os olhos os que me odeiam sem motivo,
20 Sillä he eivät puhu rauhan puheita, vaan miettivät petoksen sanoja maan hiljaisia vastaan.
20 pois nunca têm palavras de paz: e armam ciladas contra a gente tranqüila da terra,
21 He avaavat suunsa ammolleen minua vastaan ja sanovat: "Kas niin, kas niin! Nyt me sen omin silmin näemme!"
21 escancaram para mim a boca, dizendo: Ah! Ah! Com os nossos olhos, nós o vimos!
22 Sinä, Herra, näet sen, älä ole vaiti! Herra, älä ole minusta kaukana!
22 Vós também, Senhor, vistes! Não guardeis silêncio. Senhor, não vos aparteis de mim.
23 Herää ja nouse, Jumalani ja Herrani, hankkimaan minulle oikeus ja ajamaan asiaani.
23 Acordai e levantai-vos para me defender, ó meu Deus e Senhor meu, em prol de minha causa!
24 Tuomitse minut vanhurskautesi mukaan, Herra, Jumalani, älä salli heidän minusta riemuita.
24 Julgai-me, Senhor, segundo vossa justiça. Ó meu Deus, que não se regozijem à minha custa!
25 Älä salli heidän sanoa sydämessään: "Kas niin! Sitä me halusimmekin." Älä salli heidän sanoa: "Me olemme hänet nielleet."
25 Não pensem em seus corações: Ah, tivemos sorte! Não digam: Nós o devoramos!
26 Hävetkööt ja punastukoot kaikki, jotka onnettomuudestani iloitsevat, saakoot puvukseen häpeän ja pilkan ne, jotka ylvästelevät minua vastaan.
26 Sejam confundidos todos juntos e se envergonhem os que se alegram com meus males, cubram-se de pejo e ignomínia os que se levantam orgulhosamente contra mim.
27 Iloitkoot ja riemuitkoot ne, jotka suovat minulle oikeuteni, ja sanokoot aina: "Ylistetty olkoon Herra, joka tahtoo palvelijansa parasta."
27 Mas exultem e se alegrem os favoráveis à minha causa e digam sem cessar: Glorificado seja o Senhor, que quis a salvação de seu servo!
28 Kieleni julistakoon vanhurskauttasi, kiitostasi kaiken päivää.
28 E a minha língua proclamará vossa justiça, dando-vos perpétuos louvores.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Salmos 35, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.