1 Miksi pakanat pauhaavat ja kansat turhia ajattelevat?
2 Maan kuninkaat nousevat, vallanpitäjät yhdessä neuvottelevat Herraa ja hänen Messiastaan vastaan:
3 "Katkaiskaamme heidän siteensä, heittäkäämme päältämme heidän köytensä."
4 Hän, joka taivaassa asuu, nauraa. Herra pilkkaa heitä.
5 Silloin hän on puhuva heille vihassaan, saattava heidät kiivaudessaan kauhun valtaan:
6 "Minä olen asettanut kuninkaani Siioniin pyhälle vuorelleni."
7 Kerron Herran säädöksen, jonka hän minulle lausui: "Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin.
8 Ano minulta, niin minä annan pakanakansat sinulle perinnöksi ja maan ääret omiksesi.
9 Rautaisella valtikalla sinä heidät muserrat, kuin saviastian sinä särjet heidät."
10 Tulkaa siis järkiinne, kuninkaat, maan tuomarit, ottakaa nuhteesta vaari.
11 Palvelkaa Herraa pelolla ja iloitkaa vavisten.
12 Tervehtikää Poikaa suudelmalla, ettei hän vihastuisi ettekä te hukkuisi tiellänne. Sillä lyhyen ajan jälkeen hänen vihansa syttyy. Autuaat ovat kaikki, jotka häneen turvaavat.