Rute 1
FinSTLK2017: Pyhä Raamattu (STLK 2017) (SM_FINSTLK2017) vs NTLH
NTLH Nova Tradução na Linguagem de Hoje 2000
1 Siihen aikaan kun tuomarit hallitsivat, maahan tuli nälänhätä. Silloin muuan Juudan Beetlehemin mies lähti sieltä ja asettui vaimonsa ja kahden poikansa kanssa asumaan muukalaisena Mooabin maahan.
1 No tempo em que Israel era governado por juízes, houve uma grande fome naquele país. Por isso um homem de Belém, cidade da região de Judá, foi com a sua mulher e os seus dois filhos morar por algum tempo num país chamado Moabe.
2 Miehen nimi oli Elimelek, hänen vaimonsa nimi Noomi ja hänen kahden poikansa nimet Mahlon ja Kiljon. He olivat efratilaisia Juudan Beetlehemistä. He tulivat Mooabin maahan ja oleskelivat siellä.
2 O nome desse homem era Elimeleque, e o da sua mulher, Noemi. Os dois filhos se chamavam Malom e Quiliom. Essa família era de Efrata, um povoado que ficava perto de Belém de Judá. Eles foram para Moabe e ficaram morando ali.
3 Elimelek, Noomin mies, kuoli, ja Noomi jäi elämään kahden poikansa kanssa.
3 Algum tempo depois, Elimeleque morreu, e Noemi ficou com os dois filhos,
4 Nämä ottivat itselleen mooabilaiset vaimot. Toisen nimi oli Orpa ja toisen nimi Ruut. He asuivat siellä noin kymmenen vuotta.
4 que casaram com moças moabitas. O nome de uma delas era Orfa, e o da outra, Rute. Quando já fazia quase dez anos que estavam morando ali,
5 Sitten myös molemmat, Mahlon ja Kiljon, kuolivat, niin että vaimo jäi yksin jäljelle kahden poikansa ja miehensä kuoltua.
5 Malom e Quiliom também morreram. E Noemi ficou só, sem os filhos e sem o marido.
6 Hän nousi miniöineen palatakseen Mooabin maasta, sillä hän oli kuullut Mooabin maassa, että Herra oli pitänyt kansastaan huolen ja antanut sille leipää.
6 Um dia Noemi soube que o Senhor tinha ajudado o seu povo, dando-lhe boas colheitas. Então ela se aprontou para sair de Moabe com as suas noras.
7 Hän lähti yhdessä molempien miniöidensä kanssa siitä paikasta, jossa oli oleskellut. Heidän tietä käydessään matkalla Juudan maahan
7 Elas saíram a fim de voltar para Judá, mas no caminho
8 Noomi sanoi molemmille miniöilleen: "Menkää, palatkaa kumpikin äitinne kotiin. Herra tehköön teille laupeuden, kuten olette tehneet vainajille ja minulle.
8 Noemi disse às noras: — Voltem para casa e fiquem com as suas mães. Que o
9 Herra suokoon, että saisitte turvan kumpikin miehenne kodissa." Sitten hän suuteli heitä. Mutta he korottivat äänensä ja itkivät
9 O Senhor permita que vocês casem de novo e cada uma tenha o seu lar! Então Noemi se despediu das suas noras com um beijo. Porém elas começaram a chorar alto
10 ja sanoivat hänelle: "Me palaamme kanssasi kansasi luo."
10 e disseram: — Não! Nós não voltaremos. Nós iremos com a senhora e ficaremos com o seu povo.
11 Mutta Noomi vastasi: "Kääntykää takaisin, tyttäreni, miksi lähtisitte kanssani? Voinko minä enää saada poikia miehiksi teille?
11 Mas Noemi respondeu: — Voltem, minhas filhas. Por que querem ir comigo? Vocês acham que eu ainda poderei ter filhos para casarem com vocês?
12 Kääntykää takaisin, tyttäreni, menkää, sillä minä olen liian vanha mennäkseni miehelle. Vaikka ajattelisinkin: 'Minulla on vielä toivoa', ja vaikka vielä tänä yönä tulisin miehelle vaimoksi ja synnyttäisin poikia,
12 Voltem para casa porque já estou muito velha para casar de novo. Pois, ainda que eu tivesse esperança de casar outra vez ou mesmo que casasse esta noite e chegasse a ter filhos,
13 ette kai te kuitenkaan odottaisi, kunnes he kasvaisivat suuriksi, ette kai te kuitenkaan sulkeutuisi huoneeseen ja olisi menemättä miehelle vaimoksi. Ei, tyttäreni. Minä olen hyvin murheissani tähtenne, sillä Herran käsi on koskenut minuun."
13 será que vocês iriam esperar até que eles crescessem para vocês casarem com eles? É claro que não, minhas filhas! O Senhor está contra mim, e isso me deixa muito triste, pois vocês também estão sofrendo.
14 Niin he korottivat vielä äänensä ja itkivät. Silloin Orpa suuteli anoppiaan jäähyväisiksi, mutta Ruut riippui hänessä kiinni.
14 Aí elas começaram a chorar alto outra vez. Então Orfa se despediu da sua sogra com um beijo e voltou para o seu povo. Mas Rute ficou.
15 Noomi sanoi: "Katso, kälysi on kääntynyt takaisin oman kansansa ja jumalansa luo, käänny sinäkin kälysi kanssa."
15 — Veja! — disse Noemi. — A sua cunhada voltou para o seu povo e para os seus deuses. Volte você também para casa com ela.
16 Mutta Ruut vastasi: "Älä vaadi minua jättämään sinua ja kääntymään takaisin, pois luotasi. Sillä mihin sinä menet, sinne minäkin menen, ja missä sinä yövyt, siellä minäkin yövyn. Sinun kansasi on minun kansani, sinun Jumalasi on minun Jumalani.
16 Porém Rute respondeu: — Não me proíba de ir com a senhora, nem me peça para abandoná-la! Onde a senhora for, eu irei; e onde morar, eu também morarei. O seu povo será o meu povo, e o seu Deus será o meu Deus.
17 Missä sinä kuolet, siellä minäkin tahdon kuolla ja tulla sinne haudatuksi. Herra rangaiskoon minua nyt ja vasta, jos muu kuin kuolema erottaa meidät."
17 Onde a senhora morrer, eu morrerei também e ali serei sepultada. Que o Senhor me castigue se qualquer coisa, a não ser a morte, me separar da senhora!
18 Kun Noomi näki, että hän oli lujasti päättänyt seurata häntä, hän ei enää puhunut siitä hänen kanssaan.
18 Como Noemi viu que Rute estava mesmo resolvida a ir com ela, não disse mais nada.
19 Niin he kulkivat molemmat yhdessä, kunnes tulivat Beetlehemiin. Kun he tulivat Beetlehemiin, koko kaupunki joutui liikkeelle heidän tähtensä, ja vaimot sanoivat: "Onko tämä Noomi?"
19 E elas continuaram a viagem até Belém. Quando chegaram lá, toda a cidade ficou agitada por causa delas. E as mulheres perguntavam: — Esta é a Noemi?
20 Mutta hän vastasi heille: "Älkää kutsuko minua Noomiksi, kutsukaa minua Maaraksi, sillä Kaikkivaltias on antanut minulle paljon katkeraa murhetta.
20 Porém ela respondia: — Não me chamem de Noemi, a Feliz. Chamem de Mara , a Amargurada, porque o Deus Todo-Poderoso me deu muita amargura.
21 Rikkaana minä lähdin, mutta tyhjänä Herra antaa minun palata. Miksi siis kutsutte minua Noomiksi, kun Herra on todistanut minua vastaan ja Kaikkivaltias on tuottanut onnettomuutta minulle?"
21 Quando saí daqui, eu tinha tudo, mas o Senhor me fez voltar sem nada. Então, por que me chamar de Feliz, se o Deus Todo-Poderoso me fez sofrer e me deu tanta aflição?
22 Niin Noomi oli palannut miniänsä, mooabilaisen Ruutin, kanssa, joka tuli Mooabin maasta. He olivat saapuneet Beetlehemiin ohranleikkuun alussa.
22 E foi assim que Noemi voltou de Moabe, com Rute, a sua nora moabita. Elas chegaram a Belém quando a colheita de cevada estava começando.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Rute 1, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.