Romanos 9
FinSTLK2017: Pyhä Raamattu (STLK 2017) (SM_FINSTLK2017) vs ARA
ARA Almeida Revista e Atualizada 1993
1 Sanon totuuden Kristuksessa, en valehtele – sen todistaa minulle omatuntoni Pyhässä Hengessä –
1 Digo a verdade em Cristo, não minto, testemunhando comigo, no Espírito Santo, a minha própria consciência:
2 että minulla on suuri murhe ja jatkuva kipu sydämessäni.
2 tenho grande tristeza e incessante dor no coração;
3 Sillä minä soisin itse olevani kirottu pois Kristuksesta veljieni hyväksi, jotka ovat sukulaisiani lihan puolesta ja
3 porque eu mesmo desejaria ser anátema, separado de Cristo, por amor de meus irmãos, meus compatriotas, segundo a carne.
4 ovat israelilaisia. Heidän on lapseus, kirkkaus, liitot, lain antaminen, jumalanpalvelus ja lupaukset.
4 São israelitas. Pertence-lhes a adoção e também a glória, as alianças, a legislação, o culto e as promessas;
5 Heidän ovat isät, ja heistä on Kristus lihan puolesta, hän, joka on yli kaiken, Jumala, ylistetty iankaikkisesti, aamen!
5 deles são os patriarcas, e também deles descende o Cristo, segundo a carne, o qual é sobre todos, Deus bendito para todo o sempre. Amém!
6 Mutta ei niin, että Jumalan sana olisi harhaan mennyt. Sillä eivät kaikki ne, jotka ovat Israelista, ole Israel,
6 E não pensemos que a palavra de Deus haja falhado, porque nem todos os de Israel são, de fato, israelitas;
7 eivät kaikki ole lapsia sen tähden, että ovat Aabrahamin siementä, vaan: "Iisakista kutsutaan sinulle siemen."
7 nem por serem descendentes de Abraão são todos seus filhos; mas: Em Isaque será chamada a tua descendência.
8 Se on: eivät ne, jotka lihan puolesta ovat lapsia, ole Jumalan lapsia, vaan lupauksen lapset, ne luetaan siemeneksi.
8 Isto é, estes filhos de Deus não são propriamente os da carne, mas devem ser considerados como descendência os filhos da promessa.
9 Sillä lupauksen sana oli tämä: "Minä palaan tähän aikaan, ja silloin Saaralla on poika."
9 Porque a palavra da promessa é esta: Por esse tempo, virei, e Sara terá um filho.
10 Eikä ainoastaan näin ollut hänellä, vaan samoin Rebekallakin, joka oli tullut raskaaksi yhdestä, meidän isästämme Iisakista.
10 E não ela somente, mas também Rebeca, ao conceber de um só, Isaque, nosso pai.
11 Ennen kuin kaksoset olivat syntyneetkään ja ennen kuin olivat tehneet mitään, hyvää tai pahaa, niin – että Jumalan valinnan mukainen edeltävä päätös pysyisi, ei tekojen tähden, vaan kutsujan tähden –
11 E ainda não eram os gêmeos nascidos, nem tinham praticado o bem ou o mal (para que o propósito de Deus, quanto à eleição, prevalecesse, não por obras, mas por aquele que chama),
12 sanottiin hänelle: "Vanhempi on palveleva nuorempaa",
12 já fora dito a ela: O mais velho será servo do mais moço.
13 niin kuin on kirjoitettu: "Jaakobia minä rakastin, mutta Eesauta minä vihasin."
13 Como está escrito: Amei Jacó, porém me aborreci de Esaú.
14 Mitä siis sanomme? Ei kaiketi Jumalassa ole vääryyttä? Ei ikinä!
14 Que diremos, pois? Há injustiça da parte de Deus? De modo nenhum!
15 Sillä Moosekselle hän sanoo: "Olen armollinen, kenelle olen armollinen, ja armahdan, ketä armahdan."
15 Pois ele diz a Moisés: Terei misericórdia de quem me aprouver ter misericórdia e compadecer-me-ei de quem me aprouver ter compaixão.
16 Se ei siis riipu siitä, joka tahtoo, eikä siitä, joka juoksee, vaan Jumalasta, joka on armollinen.
16 Assim, pois, não depende de quem quer ou de quem corre, mas de usar Deus a sua misericórdia.
17 Sillä Raamattu sanoo faraolle: "Juuri sitä varten nostin sinut esiin, että näyttäisin sinussa voimani ja että nimeäni julistettaisiin kaikessa maassa."
17 Porque a Escritura diz a Faraó: Para isto mesmo te levantei, para mostrar em ti o meu poder e para que o meu nome seja anunciado por toda a terra.
18 Hän on siis armollinen, kenelle tahtoo, ja paaduttaa, kenet tahtoo.
18 Logo, tem ele misericórdia de quem quer e também endurece a quem lhe apraz.
19 Sinä kaiketi sanot minulle: "Miksi hän sitten vielä syyttää? Sillä kuka voi vastustaa hänen tahtoaan?"
19 Tu, porém, me dirás: De que se queixa ele ainda? Pois quem jamais resistiu à sua vontade?
20 Tosiaan, ihminen, mikä sinä olet väittelemään Jumalaa vastaan? Ei kaiketi saviastia sano valajalleen: "Miksi minusta tällaisen teit?"
20 Quem és tu, ó homem, para discutires com Deus?! Porventura, pode o objeto perguntar a quem o fez: Por que me fizeste assim?
21 Vai eikö savenvalajalla ole valta tehdä samasta saviseoksesta toinen astia jaloa, toinen halpaa käyttöä varten?
21 Ou não tem o oleiro direito sobre a massa, para do mesmo barro fazer um vaso para honra e outro, para desonra?
22 Mutta entä jos Jumala – vaikka tahtookin näyttää vihansa ja tehdä tiettäväksi voimansa – on suurella pitkämielisyydellä kärsinyt vihan astioita, jotka olivat valmiita hävitettäviksi,
22 Que diremos, pois, se Deus, querendo mostrar a sua ira e dar a conhecer o seu poder, suportou com muita longanimidade os vasos de ira, preparados para a perdição,
23 ja on tehnyt sen saattaakseen kirkkautensa runsauden tiettäväksi laupeuden astioille, jotka hän on valmistanut edeltä kirkkauteen?
23 a fim de que também desse a conhecer as riquezas da sua glória em vasos de misericórdia, que para glória preparou de antemão,
24 Sellaisiksi hän on kutsunut meidätkin, ei ainoastaan juutalaisista, vaan myös pakanoista,
24 os quais somos nós, a quem também chamou, não só dentre os judeus, mas também dentre os gentios?
25 niin kuin hän myös Hoosean kirjassa sanoo: "Minä olen kutsuva kansakseni sen, joka ei ollut minun kansani, ja rakkaakseni sen, joka ei ollut minun rakkaani.
25 Assim como também diz em Oseias: Chamarei povo meu ao que não era meu povo; e amada, à que não era amada;
26 On tapahtuva, että siinä paikassa, jossa heille on sanottu: 'Te ette ole minun kansani', siinä heitä kutsutaan elävän Jumalan lapsiksi."
26 e no lugar em que se lhes disse: Vós não sois meu povo, ali mesmo serão chamados filhos do Deus vivo.
27 Mutta Jesaja huudahtaa Israelista: "Vaikka Israelin lapsia olisi määrältään kuin meren hiekkaa, pelastuu heistä vain jäännös.
27 Mas, relativamente a Israel, dele clama Isaías: Ainda que o número dos filhos de Israel seja como a areia do mar, o remanescente é que será salvo.
28 Sillä sanansa Herra on toteuttava maan päällä vanhurskaudessa lopullisesti ja äkkiä."
28 Porque o Senhor cumprirá a sua palavra sobre a terra, cabalmente e em breve;
29 Kuten Jesaja on myös ennustanut: "Ellei Herra Sebaot olisi jättänyt meille siementä, meidän olisi käynyt kuin Sodoman, ja olisimme Gomorran kaltaisia."
29 como Isaías já disse: Se o Senhor dos Exércitos não nos tivesse deixado descendência, ter-nos-íamos tornado como Sodoma e semelhantes a Gomorra.
30 Mitä me siis sanomme? Että pakanat, jotka eivät tavoitelleet vanhurskautta, ottivat vastaan vanhurskauden, mutta sen vanhurskauden, joka tulee uskosta,
30 Que diremos, pois? Que os gentios, que não buscavam a justificação, vieram a alcançá-la, todavia, a que decorre da fé;
31 mutta Israel, joka tavoitteli vanhurskauden lakia, ei vanhurskauden lakia saavuttanut.
31 e Israel, que buscava a lei de justiça, não chegou a atingir essa lei.
32 Minkä tähden? Sen tähden, ettei se tapahtunut uskosta, vaan ikään kuin lain teoista, sillä he loukkaantuivat loukkauskiveen,
32 Por quê? Porque não decorreu da fé, e sim como que das obras. Tropeçaram na pedra de tropeço,
33 niin kuin on kirjoitettu: "Katso, panen Siioniin loukkauskiven ja kompastuksen kallion, eikä kukaan, joka häneen uskoo, joudu häpeään."
33 como está escrito: Eis que ponho em Sião uma pedra de tropeço e rocha de escândalo, e aquele que nela crê não será confundido.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Romanos 9, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.