Mateus 12
FinSTLK2017: Pyhä Raamattu (STLK 2017) (SM_FINSTLK2017) vs AAI
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Siihen aikaan Jeesus kulki sapattina viljavainioiden halki, ja hänen opetuslapsillaan oli nälkä, ja he rupesivat poimimaan tähkiä ja syömään.
1 Veya bai’ab na’atube sawar ufunamaim, Jesu Baiyarir Ana Veya sanabey wanawanah remor inan ana bai’ufununayah a himorob, basit sanabey afa hirut hikeb ro’oro’oh hibow hi’aa.
2 Mutta kun fariseukset sen näkivät, he sanoivat hänelle: "Katso, opetuslapsesi tekevät, mitä ei ole lupa tehdä sapattina."
2 Naatu ofafar bai’obaibiyenayah hi’itih basit Jesu hi’u, “A bai’ufununayah ku’itih, abis tisisinaf i ata ofafar te’a’a’stu’utu’ub, anayabin boun i Baiyarir ana veya.
3 Hän sanoi heille: "Ettekö ole lukeneet, mitä Daavid teki, kun hänellä ja hänen tovereillaan oli nälkä,
3 — ausente —
4 kuinka hän meni Jumalan huoneeseen, ja kuinka he söivät näkyleivät, joita ei hänen eikä hänen toveriensa ollut lupa syödä, vaan ainoastaan pappien?
4 — ausente —
5 Tai ettekö ole lukeneet Laista, että papit sapattina pyhäkössä rikkovat sapatin ja ovat kuitenkin syyttömiä?
5 Naatu Moses ana ofafar ta kwaiyab kwa’itin? Baiyarir ana veya firis terun Tafaror Bar teyayabuna men ofafar te’a’astu’ub? En.
6 Mutta sanon teille: tässä on se, joka on enemmän kuin pyhäkkö.
6 Baise boun i a tur ao’owen, sawar gagamin anababatun i na tit, men iti Tafaror Bar na’atube’emih.
7 Mutta jos tietäisitte, mitä tämä on: 'Laupeutta minä tahdon enkä uhria', ette tuomitsisi syyttömiä.
7 Buk Atamaninamaim i iti na’atube eo, ‘Kabeber i akokok men sibor.’ Kwa iti sawar yabin anababatun kwatasoso’ob na’at sabuw gewasih boro men kwatakusairih.
8 Sillä Ihmisen Poika on sapatinkin herra."
8 Anayabin Orot Natun i Baiyarir Tamah anababatun.”
9 Sitten hän lähti sieltä ja tuli heidän synagogaansa.
9 Jesu nati efan itumar na hai Kou’ay Bar ta wananwanan run,
10 Katso, siellä oli mies, jonka käsi oli kuivettunut. Niin he kysyivät häneltä sanoen: "Onko luvallista parantaa sapattina?" nostaakseen syytteen häntä vastaan.
10 orot ta uman murubin ma’ama’amaim, naatu sabuw afa nati’imaim hima’am i ef hinunuwet Jesu gamin uwin isan, imih Jesu hibatiy hio, “It ata ofafaramaim Baiyarir ana veya orot babin boro taniyawas ai en?”
11 Mutta hän sanoi heille: "Kuka teistä on se mies, joka ei, jos hänen ainoa lampaansa putoaa sapattina kuoppaan, tartu siihen ja nosta sitä ylös?
11 Baise Jesu iyafutih eo, “Bo o orot ta a sheep Baiyarir ana veya hub tare’er, boro itatain tayen o itihamiy ta’in tamorob?
12 Kuinka paljon suurempiarvoinen onkaan ihminen kuin lammas! Sen tähden sapattina on lupa tehdä hyvää."
12 Orot ana yawas i ra’at kwanekwan men for na’atube’emih. Isan imih Baiyarir ana veya orot babin tanabibais i men tasisinaf kakaf ofafar ta’a’astu’ubimih.”
13 Sitten hän sanoi miehelle: "Ojenna kätesi!" Ja hän ojensi, ja se tuli entiselleen, terveeksi kuten toinenkin.
13 Imaibo orot uman murubin isan eo, “Uma ku’otofair a’itin.” Naatu orot uman otofair naatu uman igewasin uman rounane na’atube matar.
14 Niin fariseukset lähtivät ulos ja pitivät neuvoa häntä vastaan surmatakseen hänet.
14 Basit Pharisee Jesu hihamiy hitit ufun, rabin morob isan hiyakitifuw.
15 Mutta kun Jeesus huomasi sen, hän väistyi sieltä. Monet seurasivat häntä, ja hän paransi heidät kaikki.
15 Jesu rabinamih hiyayanuw tur nowar naatu efan nati ihamiy sa’ab in, sabuw rou’ay gagamin na’in hi’itin hi’ufunun bairi hinan, iyabowat hisawow hinan etei iyawasih.
16 Hän varoitti vakavasti heitä tuomasta häntä julki,
16 Naatu eo fafarih eo, “Sabuw afa hai tur men kwana’owenamih.
17 jotta kävisi toteen, mikä on puhuttu profeetta Jesajan kautta, joka sanoo:
17 Iti i abisa dinab orot Isaiah ana bukamaim kikirum na iturobe.
18 "Katso, palvelijani, jonka olen valinnut, rakkaani, johon sieluni on mielistynyt; panen Henkeni hänen päälleen, ja hän on julistava oikeutta pakanoille.
18 ‘Iti orot i ayu isau bowamih arubin,
19 Ei hän riitele eikä huuda, ei hänen ääntänsä kuule kukaan kaduilla.
19 I boro men nagam naatu boro men fanan aumetawat niwow;
20 Särjettyä ruokoa hän ei muserra, ja suitsevaa lampunsydäntä hän ei sammuta, kunnes hän saattaa oikeuden voittoon.
20 Sawasaw ririmih hikimow tere’er boro men na’abar faifiyen,
21 Hänen nimeensä pakanat panevat toivonsa."
21 Naatu sabuw etei hai not hai baitumatum i biyanamaim hinayai.’”
22 Silloin tuotiin hänen luokseen riivattu mies, sokea ja mykkä, ja hän paransi hänet, niin että sokea ja mykkä sekä puhui että näki.
22 Imaibo sabuw afa orot ta matan fim naatu demon awan gugin toun bububur ma’am hibai hina Jesu biyan hitit iyawas naatu misir tur eo naatu matan igewasin nuw.
23 Kaikki kansa hämmästyi ja sanoi: "Eiköhän tämä ole Daavidin poika?"
23 Sabuw rau’ay gagamin na’in Jesu abisa iwa’an hi’i’itin hai hikasiy ra’at hio, “Iti orotom David uwan ta?”
24 Mutta kun fariseukset sen kuulivat, he sanoivat: "Tämä ei aja riivaajia ulos kenenkään muun kuin Beelsebulin, riivaajien päämiehen, voimalla."
24 Baise Pharisees hinonowar hio, “Iti orot demon enununih, anayabin demon hai ukwarin wabin Beelzebul fair itin, nati esisinaf.”
25 Mutta hän tiesi heidän ajatuksensa ja sanoi heille: "Jokainen valtakunta, joka riitautuu itsensä kanssa, joutuu autioksi, eikä mikään kaupunki tai talo, joka riitautuu itsensä kanssa, pysy pystyssä.
25 Jesu abisa hinotanot so’ob, naatu uwih eo, “Tafaram ta’imon hinakusib rou’ab namatar hinabiyow boro men manin hiniyowamih, naatu bar meraramaim o ain uf rara’amaim hinakusib hinabiyow hai ma boro hini’afiy.
26 Jos nyt saatana ajaa ulos saatanan, hän on riitautunut itsensä kanssa, kuinka siis hänen valtakuntansa pysyy pystyssä?
26 Imih Demon Ana Aiwob wanawananamaim hinakusib taiyuwih hinabiyow, i ana aiwob wanawanan ana fair boro naririm.
27 Jos minä Beelsebulilla ajan ulos riivaajia, kenellä teidän lapsenne ajavat niitä ulos? Niinpä he tulevat olemaan teidän tuomarinne.
27 Naatu kwa i ayu Beelzebul fair baitu demon nunih kwarouw kwa’o. Bo kwa a bai’ufununayah i yait ana fairamaim demon tenununih? Isan imih kwa taiyuw abai’ufununayah hai sinafumaim ebi’obaiyi God ana baibatiyen i wan kwamara’at.
28 Mutta jos minä Jumalan Hengellä ajan ulos riivaajia, silloin Jumalan valtakunta on tullut teidän luoksenne.
28 Baise ayu i God Anunin Kakafiyin ana fairamaim demon anununih, imih nati ebi’obaiyit mar ana aiwob i na tit kwa wanawananamaim.
29 Tai miten kukaan voi mennä väkevän taloon ja ryöstää hänen tavaransa, ellei hän ensin sido väkevää? Vasta sitten hän ryöstää tyhjäksi hänen talonsa.
29 “Orot fairin ana bar boro men asir hinarun ana sawar hinabainomih, baise wantoro’ot orot hinab hinafatum nabat, imaibo ana sawar hinabainuw.
30 Se, joka ei ole minun kanssani, on minua vastaan; ja joka ei kanssani kokoa, se hajottaa.
30 “Orot yait ayu airi men abita’imon i ayu au wosai, naatu orot yait men ayu ibaisu airi bobaituw abigenamih, nati orot i wasgeyayan.
31 Sen tähden sanon teille: jokainen synti ja pilkka annetaan ihmisille anteeksi, mutta Hengen pilkkaa ei anneta anteeksi.
31 Ana’an nati isan imih a tur ao’owen, bowabow kakafih ta ta naatu bai’ib tur ta ta God boro nanotawiyen, baise orot yait Anun Kakafiyin ni’ib isan tur kakafin na’o, i ana bowabow kakafih boro men nanotawiyimih.
32 Jos joku sanoo sanan Ihmisen Poikaa vastaan, hänelle annetaan anteeksi, mutta jos joku sanoo jotakin Pyhää Henkeä vastaan, hänelle ei anneta anteeksi, ei tässä maailmassa eikä tulevassa.
32 Naatu orot yait Orot Natun isan tur kakafin na’o nabigigim boro ana bowabow kakafin nanotawiyen, baise orot yait God Anun Kakafiyin isan na’o nabi’iyab, i boro tafaramamaim men nanotawiy na’atube maramaim.
33 Joko tehkää puu hyväksi ja sen hedelmä hyväksi, tai tehkää puu huonoksi ja sen hedelmä huonoksi; sillä hedelmästä puu tunnetaan.
33 “A ai inakaif gewas boro ro’on gewasin inab, a ai men inakaif gewas ro’on boro kakafin inab, anayabin ai i boro ro’onamaim ina’inan.
34 Te kyykäärmeitten sikiöt, kuinka saattaisitte puhua hyvää, kun itse olette pahoja? Sillä sydämen kyllyydestä suu puhuu.
34 Kwa i tuwamorob foufuh, dogor wanawanan kakafin ema’am boro mi’itube tur gewasih kwana’o. Anayabin abisa dogor wanawanan ema’am i awamaim etitit.
35 Hyvä ihminen tuo hyvän runsaudesta esille hyvää, ja paha ihminen tuo pahan runsaudesta esille pahaa.
35 Orot gewasin ana bar wanawanan sawar gewasih ya ti’inu’in boro nabow naya taiten, naatu orot kakafin ana bar wanawanan sawar kakafih ya ti’inu’in boro naya taiten.
36 Mutta sanon teille: jokaisesta turhasta sanasta, minkä ihmiset puhuvat, heidän pitää tehdä tili tuomiopäivänä.
36 Imih a tur ao’owen, baibatebat ana maramaim sabuw etei awahimaim tur abisa hi’o boro God ana tur hina’owen aisim nati tur hi’o.
37 Sillä sanoistasi sinut julistetaan vanhurskaaksi, ja sanoistasi sinut tuomitaan syylliseksi."
37 Naatu o taiyuw a tur io’omaim God boro nibatiyi, naatu o taiyuw a turamaim boro naorereb o i gewas o kakaf.”
38 Silloin muutamat kirjanoppineista ja fariseuksista vastasivat hänelle sanoen: "Opettaja, tahdomme nähdä sinulta merkin."
38 Imaibo Pharisee naatu Ofafar bai’obaiyenayah afa himisir hi’o, “Bai’obaiyenayan, aki akokok ina’inan ta iniwa’an ana’itin.”
39 Mutta hän vastasi heille ja sanoi: "Tämä paha ja avion rikkova sukupolvi etsii merkkiä, mutta sille ei anneta muuta merkkiä kuin profeetta Joonan merkki.
39 Baise Jesu iyafut eo, “Kwa iti mar boun nan ana sabuw a fanasair ra’at, ina’inan itinamih kwa’o. Baise ina’inan boro men ta kwana’itinamih, ina’inan ta’imon nati dinab orot Jonah biyanamaim kwa’itinika.
40 Sillä niin kuin Joona oli merieläimen vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, niin myös Ihmisen Poika on oleva maan povessa kolme päivää ja kolme yötä.
40 Jonah siy gagamin tonan yan wanawanan in fai tounu auyit tounu na’atube, Orot Natun boro fai tounu auyit tounu me wanawanan na’in.
41 Niiniven miehet nousevat tuomiolle yhdessä tämän sukupolven kanssa ja tuomitsevat sen kadotukseen, sillä he muuttivat mielensä Joonan saarnan vaikutuksesta, ja katso, tässä on enemmän kuin Joona.
41 Jonah binan Nineveh sabuw hinonowar ufunamaim hai bowabow kakafih hisisinaf etei hihamiyen, imih baibatebat ana veya boro hinamisir kwa kwabiwa’an kakaf isan boro hina’uwi, anayabin binan iti boun abit i men marasika Jonah bibinan na’atube’emih!
42 Etelän kuningatar on heräävä tuomiolle tämän sukupolven kanssa ja tuomitsee sen kadotukseen; sillä hän tuli maan ääristä kuulemaan Salomon viisautta, ja katso, tässä on enemmän kuin Salomo.
42 Na’atube tafaram Sheba hai aiwob babin Solomon ana binan gewasin nowaramih ana tafaram ef yok na’in ihamiy na tur nowar, imih baibatebat ana veya boro namisir, kwabiwa’an kakaf isan na’uwi, anayabin Solomon bibinan i men boun ayu abibinan na’atube’emih!
43 Kun saastainen henki lähtee ihmisestä, se kuljeskelee vedettömiä seutuja ja etsii lepoa eikä löydä.
43 “Demon kakafin orot biyanamaim ema’am tenun etit i boro watu owararinamaim ma baiyarir isan ana efan nanuwet, naatu efan men natitita’ur na’at,
44 Silloin se sanoo: 'Palaan huoneeseeni, josta lähdin.' Kun se tulee, se löytää huoneen tyhjänä ja lakaistuna ja kaunistettuna.
44 i boro na’o, ‘Ayu boro anamatabir maiye au ubar anan.’ Naatu namatabir nan ana bar natitit, ana bar wanawanan i owararin naatu hirereb hiyabuna inu’in boro na’itin.
45 Silloin se menee ja ottaa mukaansa seitsemän muuta henkeä, pahempaa kuin se itse, ja ne tulevat sisään ja asuvat siellä. Sen ihmisen viimeiset tulevat pahemmiksi kuin ensimmäiset. Niin käy myös tälle pahalle sukukunnalle."
45 Imaibo boro namatabir maiye demon kakafih anababatun etei seven nanawiyih bairi hinan nati bar hinasusuw hinama. Naatu nati orot i boro na’af narauwabon men marasika ma’am na’atube’emih. Imih iti sabuw boun hima kakafih tesisinaf boro isah na’atube namatar.”
46 Hänen vielä puhuessaan kansanjoukoille, katso, hänen äitinsä ja veljensä seisoivat ulkona tahtoen puhutella häntä.
46 Jesu eo, sabuw hima hinonowar ana tur baisawarina’e, hinah taitin hina hitit ufun hibat hi’o, “Aki akokok Jesu bairi ana’o.”
47 Joku sanoi hänelle: "Katso, sinun äitisi ja veljesi seisovat ulkona ja tahtovat puhutella sinua."
47 Basit orot ta run Jesu iu, “Hinat taiti hina ufun tebatabat, tekokok bairi kwana’o.”
48 Mutta hän vastasi ja sanoi sille, joka sen hänelle sanoi: "Kuka on äitini, ja keitä ovat veljeni?"
48 Jesu orot iya’afut eo, “Ayu hinai naatu taitu anababatun ana’o inanowar.”
49 Hän ojensi kätensä opetuslastensa puoleen ja sanoi: "Katso, äitini ja veljeni!
49 Imaibo ana bai’ufununayah isah uman fufunih eo, “Ayu hinai naatu taitu i iti tema’am ku’itih.
50 Sillä jokainen, joka tekee taivaallisen Isäni tahdon, on veljeni, sisareni ja äitini."
50 Orot yait ayu Tamai maramaim eo na’atube fanan bai esisinaf i ayu taiu, ayu rubu naatu ayu hinai.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 12, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.