Marcos 9
FinSTLK2017: Pyhä Raamattu (STLK 2017) (SM_FINSTLK2017) vs AAI
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Hän sanoi heille: "Totisesti minä sanon teille: tässä seisovien joukossa on muutamia, jotka eivät maista kuolemaa, ennen kuin näkevät Jumalan valtakunnan tulleena voimassaan."
1 Jesu sabuw iuwih eo, “Turobe a tur ao’owen kwa afa iti kwama’am boro morobo’e yawas kwanama’am maramaim God ana aiwob fairin boro nanan kwana’itin.”
2 Kuuden päivän kuluttua Jeesus otti mukaansa Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen ja vei heidät erilleen muista korkealle vuorelle, yksinäisyyteen. Hänen muotonsa muuttui heidän edessään.
2 Veya etei six sasawar ufunamaim Peter, James naatu John, Jesu buwih bairi akisihimo hiyen hin oyaw tafantoro’ot hitit. Nati’imaim matah yan hi’itin Jesu ana yumat botabir.
3 Hänen vaatteensa tulivat hohtaviksi, niin kovin valkoisiksi, ettei kukaan vaatteenvalkaisija maan päällä pysty valkaisemaan sellaiseksi.
3 Naatu ana faifuw hina hikwes anababatun, men karam tafaramamaim orot babin ta na’atube tasouwen hitikwes.
4 Heille ilmestyi Elia Mooseksen kanssa, ja nämä keskustelivat Jeesuksen kanssa.
4 Nati’imaim Elijah, Moses hairi hirerereb Jesu bairi hibat hio’o bai’ufununayah nah tounu hi’itih.
5 Pietari alkoi puhua ja sanoi Jeesukselle: "Rabbi, meidän on tässä hyvä olla. Tehkäämme kolme majaa, sinulle yksi, Moosekselle yksi ja Elialle yksi."
5 Peter Jesu isan eo, “Regah aki bairi tanan i gewasin maiyow, aki boro sis tounu ana wowab, ta o isa, ta Moses isan, naatu ta Elijah isan.”
6 Sillä hän ei tiennyt, mitä sanoa, koska he olivat pelästyneet.
6 Nah tounu hai bir ra’at Peter tur erekasiy auman eo kwanekwan.
7 Tuli pilvi, joka peitti heidät varjoonsa, ja pilvestä kuului ääni: "Tämä on minun rakas Poikani, häntä kuulkaa."
7 Naatu sakuk earuw na ana youninamaim tarsumih naatu sakuk wanawanan orot fanan hinowar eo, “Iti i ayu Natu au yabow, tain kwanarub nao kwananowar!”
8 Yhtäkkiä, kun he katsoivat ympärilleen, he eivät enää nähneet ketään muuta kuin Jeesuksen yksin heidän kanssaan.
8 Naatu matah doda iwa’an hibat hibinuwanuw men yait ta hi’itin, baise Jesu akisinamo bairi hibatabat hi’itin.
9 Mutta heidän kulkiessaan alas vuorelta hän kielsi heitä kertomasta kenellekään, mitä olivat nähneet, ennen kuin vasta sitten, kun Ihmisen Poika oli noussut kuolleista.
9 Oyawane hire hinan auman abisa hi’itin isan Jesu tur fokarin maiyow eofafarih eo, “Men yait ta ana tur kwana’owen kwanama’am Orot Natun morobone namisiribo.”
10 He kiinnittivät huomionsa tähän sanaan ja tutkistelivat keskenään, mitä kuolleista nouseminen on.
10 Jesu abistan eo i fanan hibai, baise morobone misir maiye eo anayabin hikasiy taiyuwih hima hibabatiyih.
11 He kysyivät häneltä sanoen: "Kirjanoppineethan sanovat, että Elian pitää tulla ensin?"
11 Imaibo Jesu hibatiy, “Aisim Ofafar bai’obaiyenayah hio Elijah i boro wan nan?”
12 Hän vastasi ja sanoi heille: "Elia tosin tulee ensin ja asettaa kaikki kohdalleen. Mutta kuinka sitten on kirjoitettu Ihmisen Pojasta, että hän on paljon kärsivä ja tuleva halveksituksi?
12 Jesu iyafutih eo, “Kwanaso’ob Elijah i wan Roubininenayan orot aunan i’iyon na sawar etei yabuna, baise aisimamih Bukamaim hikikirum hio, ‘Orot Natun nanan i boro hinakwahir naatu bai’akir gagamin na’in nab.’
13 Mutta minä sanon teille: Elia onkin tullut, ja he tekivät hänelle, mitä tahtoivat, kuten hänestä on kirjoitettu."
13 Baise a tur ao’owen, Elijah i marasika na naatu sabuw hai kokomaim yawas kakafin maiyow isan hisinaf mi’itube Bukamaim eo na’atube.”
14 Kun he tulivat opetuslasten luo, he näkivät paljon kansaa heidän ympärillään ja kirjanoppineita väittelemässä heidän kanssaan.
14 Hire hinan ana bai’ufununayah afa bairi hibita’imon ana veya sabuw hiru’ay hi’a’ar bebera’uh hi’itih. Naatu Ofafar bai’obaiyenayah afa auman hina hibusuruf bairi higam.
15 Heti kun kaikki kansa näki hänet, he hämmästyivät ja riensivät hänen luokseen ja tervehtivät häntä.
15 Sabuw hiru’ay Jesu hi’i’itin ana veya hifofofor men kafaita naatu hinunuw hin hibai ana merar hiyi.
16 Hän kysyi kirjanoppineilta: "Mitä te väittelette heidän kanssaan?"
16 Jesu ana bai’ufununayah ibatiyih, “Abistan isan bairi kwagamigam?”
17 Eräs mies kansanjoukosta vastasi hänelle ja sanoi: "Opettaja, minä toin luoksesi poikani, jossa on mykkä henki.
17 Orot ta kou’ay wanawanan iya’afut eo, “Bai’obaiyenayan ayu au kek abai ana o isa, anayabin afiy kakafin iwanasum awan bofafaren tur men eo’omih.
18 Missä vain se käy hänen kimppuunsa, se riuhtoo häntä, hänestä lähtee vaahto, hän kiristelee hampaitaan, ja hän kuihtuu. Sanoin opetuslapsillesi, että he ajaisivat sen ulos, mutta he eivät kyenneet."
18 Naatu afiy kakafin kaun eyey ana veya ebai erouw me yan ere awan fusifusin ekubar naatu wan eyob takitak tebiwa’an naatu an uman etei’imak tewowofaf. Ayu a bai’ufununayah afiy kakafin nuninamih auwih, baise men karam hitasinaf.”
19 Hän vastasi heille sanoen: "Voi, sinä epäuskoinen sukukunta, kuinka kauan minun täytyy olla teidän luonanne? Kuinka kauan kärsiä teitä? Tuokaa hänet luokseni."
19 Jesu iuwih eo “Kwa iti boun ana sabuw ayu men kwabitutumu, mar boro bai’ab bairi tanama? Ayu boro men manin kwa bairit tanama tanabow? Kek kwabai kwana aitin.”
20 He toivat hänet hänen luokseen. Heti kun hän näki Jeesuksen, kouristi henki häntä, ja hän kaatui maahan, kieriskeli siinä, ja hänestä lähti vaahto.
20 Kek hibai hina Jesu biyan hitit, afiy kakafin nuw Jesu i’itin ana veya kek busuruf an uman duduwar rab naatu me yan re rab firur awan fusifusin kubar.
21 Jeesus kysyi hänen isältään: "Kuinka kauan tätä on ollut hänessä?" Hän sanoi: "Pienestä pitäen.
21 Jesu kek tamah ibatiy, “Iti kek sawow maninaka bai ma?” Tamah iya’afut eo, “Tasiyar ana mareika sawow bai,
22 Monesti se on heittänyt hänet milloin tuleen, milloin veteen, tuhotakseen hänet. Mutta jos jotakin voit, auta meitä ja armahda meitä."
22 matan fufur asabuninamih ebai en wairaf wan eyey naatu harew yan ere’er, baise o baiyawasin isan isa nakakaram na’at basit kwiwanbabanu baibais kwiti.”
23 Jeesus sanoi hänelle: "Jospa voisit uskoa. Kaikki on mahdollista sille, joka uskoo."
23 Jesu iya’afut eo, “Karam, o inabitumatum na’at sawar etei o isa boro hamehameh maiyow hinamatar.”
24 Heti lapsen isä huusi ja sanoi kyynelin: "Minä uskon, auta minua epäuskossani."
24 Kek tamah mar ta’imonamo iya’afut eo, “Ayu abitumatum baise kwibaisu au baitumatum tafan kuya’abar era’at.”
25 Mutta kun Jeesus näki, että kansaa riensi sinne, hän nuhteli saastaista henkeä ja sanoi sille: "Sinä mykkä ja kuuro henki, minä käsken sinua: lähde ulos hänestä, äläkä enää mene häneen."
25 Jesu sabuw i’itih i hina yaten hiyey, imih Jesu afiy kakafin isan tur fokarin maiyow eaf iu, “O afiy tain gugurin awa gugin au’uwi kek biyanamaim kwihamiy kutit naatu men ina’intabir inarun maiye!”
26 Se huusi, kouristi häntä kovasti ja lähti ulos. Hän kävi ikään kuin kuolleeksi, niin että monet sanoivat: "Hän kuoli."
26 Afiy kakafin iwow itarakouw kek busuruf an uman duduwar rab, naatu afiy kakafin rauwatait bihir kek re imamayay in, naatu sabuw hinot i morob hirouw.
27 Mutta Jeesus tarttui hänen käteensä ja nosti hänet ylös, ja hän nousi.
27 Baise Jesu na ofere kek uman bai ibais imisiruw misir.
28 Kun Jeesus oli mennyt huoneeseen, hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä erikseen: "Miksi me emme voineet ajaa sitä ulos?"
28 Nati ufunamaim Jesu bar wanawanan run naatu ana bai’ufununayah wa’iwa’iramaim hibatiy, “Aisim aki afiy kakafin men anun titamih?”
29 Hän sanoi heille: "Tätä lajia ei saa lähtemään ulos muulla kuin rukouksella ja paastolla."
29 Jesu iyafutih eo, “Men abistanamaim boro sawar iti na’atube hinamataramih, baise yoyoban akisinamo.”
30 He lähtivät sieltä ja kulkivat Galilean kautta, mutta hän ei tahtonut, että kukaan saisi tietää sitä.
30 Jesu ana bai’ufununayah bairi nati efan hihamiy, i hibusuruf Galilee wanawanan hiremor hin. Jesu men kok sabuw etei hitaso’ob i menamaim hinan.
31 Sillä hän opetti opetuslapsiaan ja sanoi heille: "Ihmisen Poika annetaan ihmisten käsiin, ja he tappavat hänet, ja kun hänet on tapettu, hän nousee kolmantena päivänä ylös."
31 Anayabin i ana bai’ufnunenayah bi’obaibiyih. Naatu ana bai’obaiyenamaim iuwih eo, “Orot Natun boro hinabonawiy gawan umahimaim hinayai naatu hina’asabun namorob, veya tounu ufunamaim boro namisir maiye.”
32 Mutta he eivät käsittäneet sitä puhetta ja pelkäsivät kysyä häneltä.
32 Bai’ufnunenayah iti tur bi’obaiyih naniyan men hibai naatu baibatiyin isan hibir.
33 He saapuivat Kapernaumiin. Kotiin tultuaan hän kysyi heiltä: "Mistä te tiellä keskustelitte?"
33 Imaibo hina Capernaum hitit, naatu hirun bar wanawanan hima’am Jesu ibatiyih, “Efamaim tanan kwa abisa isan kwagamigam?”
34 Mutta he olivat vaiti, sillä he olivat tiellä keskustelleet toistensa kanssa siitä, kuka oli suurin.
34 Baise fanan men hiya’afutimih, anayabin efamaim hinan i taiyuwih higam yait i orot gagamintoro’ot.
35 Istuuduttuaan hän kutsui ne kaksitoista ja sanoi heille: "Jos joku tahtoo olla ensimmäinen, hänen on oltava kaikista viimeinen ja kaikkien palvelija."
35 Jesu mare ana bai’ufnunenayah nah 12 eafih hina biyan hitit naatu iuwih eo, “Yait wan bai’iyonamih, i taiyuwin boro nan uftoro’ot nabat, sabuw etei’imak isah ni’akir nabow.”
36 Hän otti lapsen, asetti sen heidän keskelleen ja otettuaan sen syliinsä sanoi heille:
36 Naatu kek bai na nahimaim iu bat, uman kek tuwabunamaim rauwabon naatu eo,
37 "Se, joka ottaa luokseen yhden tällaisen lapsen minun nimeeni, ottaa luokseen minut. Se, joka ottaa luokseen minut, ei ota luokseen minua, vaan hänet, joka on minut lähettänyt."
37 “O yait ayu wabu’umaim kek gidigidih inabuwih hai merar inayiy, ayu au merar kuyiy, naatu o yait ayu au merar kuyiy, men ayu akisu au merar kuyiy baise yait ayu iyunu anan auman ana merar kuyiy.”
38 Johannes sanoi hänelle: "Opettaja, me näimme erään, joka ei seuraa meitä, sinun nimessäsi ajavan ulos riivaajia, ja kielsimme häntä, koska hän ei seurannut meitä."
38 John eo, “Bai’obaiyenayan aki orot ta o wabimaim wagabur kakafih nununih ai’itin naatu a’otan, anayabin i men it ata kou’ay orot ta’amih.”
39 Mutta Jeesus sanoi: "Älkää häntä kieltäkö, sillä ei kukaan, joka tekee voimateon minun nimeeni, voi heti sen jälkeen puhua minusta pahaa.
39 Jesu iya’afut eo, “Orot men kwana’otanimih! Orot yait ayu wabu’umaim ina’inan nati na’atube esisinaf boro men karam nati bowabow ufunamaim ayu isau tur kakafih na’omih,
40 Sillä se, joka ei ole meitä vastaan, on meidän puolellamme.
40 anayabin orot babin yait men it isat ibiwosai, nati it nowat.
41 Sillä se, joka antaa teille juodaksenne maljallisen vettä siinä nimessä, että olette Kristuksen omia, totisesti sanon teille: se ei jää palkkaansa vaille.
41 Anababatun a tur o’owen, orot babin yait ayu wabu’umaim o harew it kutomatom anayabin o i ayu nowau, i turobe ana baiyan boro nab.
42 Joka viettelee yhden näistä pienistä, jotka uskovat, sen olisi parempi, että myllynkivi olisi pantu hänen kaulaansa ja hänet olisi heitetty mereen.
42 Naatu ayu au bai’ufununayah hai baitumatum kikimin, orot yait nan hai not nabi’afiy, gewasin nati orot i boro sikan aumor hita’utan taiyan hititaiy tare.
43 Jos sinun kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki. Parempi on sinulle, että käsipuolena menet elämään sisälle kuin että molemmat kädet tallella menet helvettiin, sammumattomaan tuleen,
43 O uma nabonawiy bowabow kakafin inasisinaf na’at, ku’afuw kwisaroun! Uma rounawat ma’ama wanatowanamaim inarur i gewasin, men basit uma rou’abaka itan efan kakafin wairaf wanatowan wan itayen,
44 jossa heidän matonsa ei kuole eikä tuli sammu.
44 motamot hita’ani naatu wairaf wanatowan in etoto’ab ta’arahi.
45 Jos jalkasi viettelee sinua, hakkaa se poikki. Parempi on sinulle, että jalkapuolena menet elämään sisälle, kuin että sinut molemmat jalat tallella heitetään helvettiin,
45 Naatu a nabonawiy bowabow kakafin inasisinaf na’at, ku’afuw kwisaroun! A dubon ma’ama wanatowanamaim inarur i gewasin, men basit a rou’abaka inan efan kakafin,
46 jossa heidän matonsa ei kuole eikä tulensa sammu.
46 motamot hina’aani naatu wairaf wanatowan in etoto’ab na’arahi.
47 Jos sinun silmäsi viettelee sinua, heitä se pois. Parempi on sinulle, että silmäpuolena menet sisälle Jumalan valtakuntaan, kuin että sinut molemmat silmät tallella heitetään helvetin tuleen,
47 Naatu mata nabonawiy bowabow kakafin inasisinaf na’at, kukubai kwisaroun! Mata ta’imon God ana aiwobomaim inarur i gewasin, men basit mata rou’abaka hinisrouni efan kakafinamaim inare,
48 jossa heidän matonsa ei kuole eikä tuli sammu.
48 nati’imaim
49 Sillä jokainen ihminen on tulella suolattava, ja jokainen uhri on suolalla suolattava.
49 Sabuw etei’imak boro wairafamaim na’arahih narusouwih hinan riyabe hinamatar.
50 Suola on hyvä, mutta jos suola käy suolattomaksi, millä sen suolaatte? Olkoon teillä suola itsessänne, ja pitäkää keskenänne rauha."
50 Riy i gewasin baise naniyan nabi’en boro men karam hiniwa’an naniyan namatar maiye, imih kwa i riy wanawanamaim nama, saise taituwa bairi boro tufuwamaim kwanama.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 9, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.