Marcos 10
FinSTLK2017: Pyhä Raamattu (STLK 2017) (SM_FINSTLK2017) vs AAI
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Hän nousi sieltä ja tuli Juudean alueelle kulkien Jordanin toista puolta. Jälleen kokoontui paljon kansaa hänen luokseen, ja tapansa mukaan hän taas opetti heitä.
1 Jesu nati efan ihamiy harew Jordan rabon rewan rounane Judea wanawananamaim tit. Ibanak maiye sabuw rou’ay gagamin maiyow hiru’ay naatu Jesu ana yawas mar etei esisinaf na’atube ma i’obaibiyih.
2 Fariseuksia tuli hänen luokseen, ja kiusaten häntä he kysyivät häneltä, oliko miehen lupa hylätä vaimonsa.
2 Pharisee afa hina Jesu biyan hitit naatu hisinaftobon hitikubibiruw isan hibatiy hi’o, “Ku’o anowar ai ofafar eo i karam orot aawan boro nakwahir?”
3 Hän vastasi ja sanoi heille: "Mitä Mooses on teille säätänyt?"
3 Jesu ibatiyih eo, “Moses ana ofafaramaim mi’itube eobaiyuni?”
4 He sanoivat: "Mooses salli kirjoittaa erokirjan ja hylätä vaimon."
4 Hiya’afut hi’o, “Aki Moses ibasit orot aawan kwahirin isan boro kwahikwahiren ana fef nakirum babin nitin nab auman nan.”
5 Jeesus sanoi heille: "Teidän sydämenne kovuuden tähden hän kirjoitti teille tämän säädöksen.
5 Baise Jesu iya’afutih eo, “Moses iti ofafar kirum, anayabin kwa obai’obaiyen tur nowar isan dogor i fokar kwanekwan.
6 Mutta luomakunnan alusta Jumala 'on luonut heidät mieheksi ja naiseksi.
6 Baise aneika mar tafaram mamatar ana veya God ‘Orot babin hairi sinafen himatar.’
7 Sen tähden mies luopukoon isästään ja äidistään ja liittyköön vaimoonsa.
7 ‘Ana an nati isan orot boro hinah tamah nihamiyih naatu i boro aawan hairi hinita’imon.
8 Ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi.' Niin he eivät enää ole kaksi, vaan yksi liha.
8 Naatu rou’ab boro nan biyah ta’imon namatar.’ Imih i boro men biyah rou’ab baise biyah ta’imon.
9 Sitä, minkä siis Jumala on yhdistänyt, älköön ihminen erottako."
9 Isan imih orot babin hairi God bita’imonih men yait ta natarbounih.”
10 Sisällä opetuslapset taas kysyivät häneltä tätä asiaa.
10 Imaibo himatabir hin bar hititit ana veya Jesu ana bai’ufununayah hibatiy, “Iti tur anayabin i abisa?”
11 Hän sanoi heille: "Se, joka hylkää vaimonsa ja nai toisen, tekee huorin häntä vastaan.
11 Hai tur eowen eo, “Orot yait ta a wan nakwahir nare babin ta nabaib ana moser i takweb.
12 Jos vaimo hylkää miehensä ja menee naimisiin toisen kanssa, hän tekee huorin."
12 Na’atube babin yait aawan nakwahir, nare orot ta nabaib ana moser i takweb.”
13 He toivat hänen luokseen lapsia, että hän koskisi heihin, mutta opetuslapset nuhtelivat tuojia.
13 Sabuw afa kek gidigidih hibow Jesu butubunih isan hinan, ana bai’ufununayah sabuw hikwararih hiotanih.
14 Mutta kun Jeesus sen näki, hän närkästyi ja sanoi heille: "Sallikaa lasten tulla minun tyköni, älkääkä estäkö heitä, sillä sellaisten on Jumalan valtakunta.
14 Baise Jesu iti i’itin ana veya men iyasisir, naatu ana bai’ufununayah isah eo, “Kek gidigidih kwaihamiyih tena isou men kwanarufutih, anayabin God ana aiwob i kek gidigidih iti na’atube i nowah.
15 Totisesti sanon teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa kuin lapsi, se ei tule sinne sisälle."
15 Anababatun a tur ao’owen, o yait God ana aiwobomaim runamih, inayare ana itinin kek gidigidih inamamatar boro inarun.”
16 Hän otti heitä syliinsä, pani kätensä heidän päälleen ja siunasi heitä.
16 Imaibo Jesu kek gidigidih buwih uman tafah yara’aten naatu igegewasinih.
17 Hänen sieltä tielle mennessään juoksi muuan hänen luokseen, polvistui hänen eteensä ja kysyi häneltä: "Hyvä opettaja, mitä minun pitää tehdä, että iankaikkisen elämän perisin?"
17 Jesu misir busuruf inan auman, orot ta nunuw na Jesu nanamaim tit sun yowen, ibatiy, “Bai’obaiyenayan gewas, abisa ana sinaf boro yawas wanatowan nowau’umih namatar?”
18 Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Miksi sanot minua hyväksi? Kukaan ei ole hyvä paitsi Jumala yksin.
18 Jesu iya’afut eo, “Aisimamih ayu gewasu irouw ku’o? God akisinamo i gewasin men yait ta.
19 Käskyt sinä tiedät: 'Älä tee huorin', 'älä tapa', 'älä varasta', 'älä sano väärää todistusta', 'älä anasta toiselta', 'kunnioita isääsi ja äitiäsi.'"
19 Ofafar o iso’ob. ‘Men asabunuwen isa nama, men turanah a’aawah ufuh inan, men inabain, men inakutabitabir, men inifufuwen, hinat tamat inabosiyasiyarih.’”
20 Mutta hän vastasi ja sanoi hänelle: "Opettaja, niitä kaikkia olen noudattanut nuoruudestani asti."
20 Orot eo, “Bai’obaiyenayan, ayu kek kikimu ana veya iti ofafar etei’imak abosiyasiyar.”
21 Jeesus katsoi häneen, rakasti häntä ja sanoi hänelle: "Yksi sinulta puuttuu: mene, myy kaikki, mitä sinulla on, ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaassa, ja tule ja seuraa minua ristiä kantaen."
21 Jesu mutufor nuw orot itin naatu isan yabow auman iu, “Sawar ta’imonamo men isinaf. Inan a sawar etei sabuw hinatobon, kabay inab gagaganiy sabuw initih naatu o inan ayu i ni’ufnunu, saise maramaim o boro guguw wairafi inama.”
22 Mutta hän synkistyi siitä puheesta ja meni pois murheellisena, sillä hänellä oli paljon omaisuutta.
22 Orot iti tur nonowar anamaramaim gubamin hurir naatu ereyababan auman in anayabin orot i guguw wairafin.
23 Jeesus katsoi ympärilleen ja sanoi opetuslapsilleen: "Kuinka vaikea onkaan niiden, joilla on omaisuutta, tulla Jumalan valtakuntaan!"
23 Imaibo Jesu tatabir ana bai’ufununayah isah eo, “Guguw wairafih God ana aiwob efanamaim run isan i fokar kwanekwan.”
24 Opetuslapset hämmästyivät hänen sanoistaan. Mutta Jeesus alkoi taas puhua ja sanoi heille: "Lapset, kuinka vaikea onkaan niiden, jotka luottavat omaisuuteensa, tulla Jumalan valtakuntaan!
24 Bai’ufununayah iti tur hinonowar hifofofor men kafaita, baise Jesu ibanak eo maiye, “Ayu natunatu, God ana aiwob run isan ana ef i fokar anababatun.
25 Helpompi on kamelin mennä neulansilmästä kuin rikkaan tulla Jumalan valtakuntaan."
25 Sinak ana sou’umaim camel sorabon isan i hamehamen maiyow boro nasorabon, baise orot guguw wairafih God ana aiwobomaim run isan i fokar kwanekwan.”
26 He hämmästyivät yhä enemmän ja sanoivat toisilleen: "Kuka sitten voi pelastua?"
26 Iti tur hinonowar bai’ufununayah hikasiy men kafaita naatu taiyuwih hima hibabatiyih, “Yait boro yawas nab?”
27 Jeesus katsoi heihin ja sanoi: "Ihmisille se on mahdotonta, mutta ei Jumalalle, sillä Jumalalle on kaikki mahdollista."
27 Jesu mutuforomo nuw itih naatu iya’afutih eo, “Sabuw isah iti i fokar, baise God isan i hamehamen maiyow, anayabin sawar etei God boro nasinaf hinamatar.”
28 Pietari rupesi puhumaan sanoen hänelle: "Katso, me olemme luopuneet kaikesta ja seuranneet sinua."
28 Peter Jesu isan eo, “Kwi’itin aki sawar etei aihamiyen naatu o abi’ufnuni.”
29 Jeesus sanoi: "Totisesti sanon teille: ei ole ketään, joka minun tähteni ja evankeliumin tähden on luopunut talosta, veljistä, sisarista, äidistä, isästä, lapsista tai pelloista,
29 Jesu eo, “Anababatun a tur ao’owen, yait ta ana bar, taintuwan, ruburubun, hinah, tamah, natunatun, naatu ana tafaram ihamiyen, na’atube ayu isou naatu tur gewasin isan iti sawar bihamiyen.
30 ja joka ei saisi satakertaisesti: nyt tässä ajassa taloja, veljiä, sisaria, äitejä, lapsia ja peltoja, vainojen keskellä, ja tulevassa maailmassa iankaikkista elämää.
30 Iti boun ana veya i boro ana bar, taintuwan, ruburubun, hinahinah, natunatun naatu ana me etei i boro hundred ta’ita’imon tafan anayababar anitin, bai’akir kakafin auman, yomaninamaim boro yawas wanatowan nab.
31 Mutta monet ensimmäiset tulevat viimeisiksi ja viimeiset ensimmäisiksi."
31 Baise sabuw moumurih maiyow boun wan tibi’iyon boro hini’uf naatu sabuw iyab tibi’uf boro hini’iyon.”
32 He olivat matkalla, menossa ylös Jerusalemiin, ja Jeesus kulki heidän edellään, ja heidät valtasi hämmästys, ja ne, jotka seurasivat, olivat peloissaan. Hän otti taas luokseen ne kaksitoista ja alkoi puhua heille, mitä hänelle oli tapahtuva:
32 Jesu ana bai’ufununayah bairi hitit Jerusalem ana ef hibai naatu Jesu ana bai’ufununayah aunah i’iyon, ana bai’ufununayah ufun hinan hinuw hi’i’itin ana veya hai kasiy ra’at, naatu sabuw iyab hibi’ufunun hai bir ra’at. Jesu ana bai’ufununayah 12 buwih nabinamaim hin naatu busuruf hai tur eowen sawar boro mi’itube hinamamatar isan.
33 "Katso, menemme ylös Jerusalemiin, ja Ihmisen Poika annetaan ylipappien ja kirjanoppineiden käsiin, ja he tuomitsevat hänet kuolemaan ja antavat hänet pakanoiden käsiin.
33 Hai tur eowen eo, “Kwananowar, it i au Jerusalem tayey nati’imaim Orot Natun boro hinabonawiy nan firis hai ukwarih naatu Ofafar bai’obaiyenayah biyah natit. Imaim boro morobomih hinao naatu hinabonawiy nan Eteni Sabuw biyah.
34 He pilkkaavat, sylkevät, ruoskivat häntä ja tappavat hänet, ja kolmen päivän perästä hän nousee ylös."
34 Imaim hini’i’iyab, hinakwaitututur, hinarab, naatu hina’asabun namorob, baise veya tounu ufunamaim i boro nayawas na misir maiye.”
35 Jaakob ja Johannes, Sebedeuksen pojat, menivät hänen luokseen ja sanoivat hänelle: "Opettaja, tahtoisimme, että tekisit meille, mitä sinulta anomme."
35 Zebedee natunatun rou’ab, James naatu John hairi hina Jesu biyan hitit naatu hifefeyan, “Bai’obaiyenayan aki akokok abisa isan anabifefeyani inasinaf.”
36 Mutta hän sanoi heille: "Mitä tahdotte, että teille tekisin?"
36 Jesu ibatiyih, “Bo abistan kwakokok boro isa anasinaf?”
37 Niin he sanoivat hänelle: "Anna meidän istua, toisen oikealla ja toisen vasemmalla puolellasi kirkkaudessasi."
37 Hiya’afut hi’o, “O a aiwob ana bonamanamarinamaim inabi’ukwarin ana veya, aki akokok ina’uwi ta uma a’asukwafune namare ta uma a beyawane namare.”
38 Mutta Jeesus sanoi heille: "Te ette tiedä, mitä anotte. Voitteko juoda sen maljan, jonka minä juon, tai tulla kastetuiksi sillä kasteella, jolla minut kastetaan?"
38 Jesu iyafutih eo, “Kwa men kwaso’ob abistan isan kwabifefeyan? Karam biyababan ana kerowas ana tomatom boro kwanatom? Naatu morob wanawanan anarun ana momorob boro kwanarun?”
39 He sanoivat hänelle: "Voimme." Niin Jeesus sanoi heille: "Sen maljan, jonka minä juon, tosin juotte, ja sillä kasteella, jolla minut kastetaan, kastetaan teidätkin,
39 Hiya’afut hi’o, “Aki karam.” Jesu uwih eo, “Biyababan ana harew i karam boro kwanatom naatu morob wanawanan boro kwanarun.
40 mutta minun oikealla tai vasemmalla puolellani istuminen ei ole minun annettavissani, vaan se annetaan niille, joille se on valmistettu."
40 Baise o ta au asukwafune mare naatu ta au beyawane mare i men karam boro ayu kwa anit. Nati i sabuw iyabowat God isah yayabuna boro nitih.”
41 Kun ne kymmenen sen kuulivat, he alkoivat närkästyä Jaakobiin ja Johannekseen.
41 Bai’ufununayah nah ten iti tur hinonowar yah so’ar, James, John hairi isah.
42 Mutta Jeesus kutsui heidät luokseen ja sanoi heille: "Tiedätte, että ne, joita kansojen ruhtinaiksi katsotaan, herroina niitä hallitsevat, ja että kansojen mahtavat käyttävät valtaansa niitä kohtaan.
42 Basit Jesu etei’imak eafayuwih hina biyan hitit naatu uwih eo, “Eteni Sabuw wanawanahimaim orot hirurubin akisinamo ana fair ema’am boro sabuw nakaifih, naatu i akisinamo ana fairamaim boro nabonawiyih.
43 Mutta näin ei tule olla teillä keskenänne, vaan se, joka teidän keskuudessanne tahtoo tulla suureksi, olkoon palvelijanne,
43 Baise kwa wanawananamaim iti na’atube i men ema’ama, o yait kukokok iti kou’ay wanawanan orot gagam mataramih, o i boro turanah isah ini’akir inabow.
44 ja se, joka teidän keskuudessanne tahtoo olla ensimmäinen, olkoon kaikkien orja.
44 naatu o yait kukokok iti kou’ay wanawanan wan bai’iyonamih, o i boro bai’akirayan inamatar.
45 Sillä ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi monen edestä."
45 Anayabin Orot Natun i men sabuw isan bowamih na; baise sabuw isah nabow ana yawas isah ni’inuw, saise sabuw moumurih natubunih.”
46 He tulivat Jerikoon. Kun hän vaelsi Jerikosta opetuslastensa ja suuren väkijoukon seuraamana, istui sokea kerjäläinen, Bartimeus, Timeuksen poika, tien vieressä.
46 Hina tafaram Jericho hitit, naatu Jesu ana bai’ufununayah bairi nati efan baihamiyinamih sabuw rou’ay gagamin maiyow hiru’ay, naatu orot matan fim fefeyanayan wabin Bartimais, Timias natun ef sisibinamaim ma’am.
47 Kun hän kuuli, että se oli Jeesus Nasaretilainen, hän alkoi huutaa ja sanoa: "Jeesus, Daavidin poika, armahda minua."
47 Jesu Nasaret mowan na inan hi’o nowar. Basit eaf, “Jesu David uwan kwiwanbabanu!”
48 Monet nuhtelivat häntä saadakseen hänet vaikenemaan. Mutta hän huusi vielä enemmän: "Daavidin poika, armahda minua."
48 Sabuw moumurin maiyow orot matan fim hi’u awan fotamih. Baise men karam fanan aumetawat iwow eaf, “David uwan kwiwanbabanu!”
49 Silloin Jeesus pysähtyi ja sanoi: "Kutsukaa hänet tänne." He kutsuivat sokean sanoen hänelle: "Ole turvallisella mielellä, nouse, hän kutsuu sinua."
49 Jesu an kutan naatu eo, “Kwa’af kwa’u ena.” Basit orot matan fim isan hi’af, “Yate inbainub! Kumisir, isa eafa’af.”
50 Hän heitti viittansa päältään, nousi seisomaan ja tuli Jeesuksen luo.
50 Orot duku iwa’an misir ana faifuw tafan bosair yare remor na Jesu biyan tit.
51 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Mitä tahdot, että tekisin sinulle?" Sokea sanoi hänelle: "Rabbuuni, että saisin näköni jälleen."
51 Jesu ibatiy, “Abistan kukokok o isa ana sinaf?” Matan fim iya’afut eo, “Bai’obaibiyenayan ayu akokok matu nigewasin ananuw maiye.”
52 Jeesus sanoi hänelle: "Mene, uskosi on sinut pelastanut." Heti hän sai näkönsä ja seurasi häntä tiellä.
52 Jesu iu eo, “Kwen o abaitumatumamaim iyawasi.” Mar ta’imon matan igewasin nuw naatu busuruf Jesu efamaim inan i’ufunun hairi hin.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 10, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.