Lucas 6
FinSTLK2017: Pyhä Raamattu (STLK 2017) (SM_FINSTLK2017) vs ARC
ARC Almeida Revista e Corrigida 2009
1 Tapahtui sapattina juhlan jälkeen, että hän kulki viljavainioiden halki, ja hänen opetuslapsensa katkoivat tähkiä, hiersivät niitä käsissään ja söivät.
1 E aconteceu que, num sábado, passou pelas searas, e os seus discípulos iam arrancando espigas e, esfregando-as com as mãos, as comiam.
2 Silloin muutamat fariseuksista sanoivat: "Miksi teette sitä, mitä ei ole lupa tehdä sapatteina?"
2 E alguns dos fariseus lhes disseram: Por que fazeis o que não é lícito fazer nos sábados?
3 Mutta Jeesus vastasi heille ja sanoi: "Ettekö ole lukeneet, mitä Daavid teki, kun hänellä ja niillä, jotka olivat hänen kanssaan, oli nälkä,
3 E Jesus, respondendo-lhes, disse: Nunca lestes o que fez Davi quando teve fome, ele e os que com ele estavam?
4 kuinka hän meni Jumalan huoneeseen, otti näkyleivät, söi ja antoi myös niille, jotka olivat hänen kanssaan, vaikka niitä ei ollut lupa syödä muiden kuin ainoastaan pappien?"
4 Como entrou na Casa de Deus, e tomou os pães da proposição, e os comeu, e deu também aos que estavam com ele, os quais não lhes era lícito comer, senão só aos sacerdotes?
5 Hän sanoi heille: "Ihmisen Poika on sapatinkin herra."
5 E dizia-lhes: O Filho do Homem é senhor até do sábado.
6 Tapahtui, että hän toisena sapattina meni synagogaan ja opetti. Siellä oli mies, jonka oikea käsi oli kuivettunut.
6 E aconteceu também, em outro sábado, que entrou na sinagoga e estava ensinando; e havia ali um homem que tinha a mão direita mirrada.
7 Kirjanoppineet ja fariseukset pitivät häntä silmällä, parantaisiko hän sapattina löytääkseen jonkin aiheen, mistä häntä syyttäisivät.
7 E os escribas e fariseus atentavam nele, se o curaria no sábado, para acharem de que o acusar.
8 Mutta hän tiesi heidän ajatuksensa ja sanoi miehelle, jonka käsi oli kuivettunut: "Nouse ja astu esiin." Hän nousi ja astui esiin.
8 Mas ele, conhecendo bem os seus pensamentos, disse ao homem que tinha a mão mirrada: Levanta-te e fica em pé no meio. E, levantando-se ele, ficou em pé.
9 Jeesus sanoi heille: "Minä kysyn teiltä: kumpi on sapattina luvallista: tehdä hyvää vai tehdä pahaa, pelastaa henki vai kadottaa?"
9 Então, Jesus lhes disse: Uma
10 Hän katsoi ympärilleen heihin kaikkiin ja sanoi miehelle: "Ojenna kätesi." Mies teki niin, ja hänen kätensä tuli ennalleen, yhtä terveeksi kuin toinenkin.
10 E, olhando para todos ao redor, disse ao homem: Estende a mão. E ele assim o fez, e a mão lhe foi restituída sã como a outra.
11 Mutta he vimmastuivat kovin ja puhelivat keskenään, mitä tekisivät Jeesukselle.
11 E ficaram cheios de furor, e uns com os outros conferenciavam sobre o que fariam a Jesus.
12 Tapahtui niinä päivinä, että hän lähti vuorelle rukoilemaan, ja hän oli siellä koko yön rukoillen Jumalaa.
12 E aconteceu que, naqueles dias, subiu ao monte a orar e passou a noite em oração a Deus.
13 Päivän tultua hän kutsui luokseen opetuslapsensa ja valitsi heistä kaksitoista, joille hän antoi myös apostolin nimen:
13 E, quando já era dia, chamou a si os seus discípulos, e escolheu doze deles, a quem também deu o nome de apóstolos:
14 Simonin, jolle hän myös antoi nimen Pietari, Andreaan, hänen veljensä, Jaakobin ja Johanneksen, ja Filippoksen, Bartolomeoksen,
14 Simão, ao qual também chamou Pedro, e André, seu irmão; Tiago e João; Filipe e Bartolomeu;
15 Matteuksen, Tuomaan, Jaakobin, Alfeoksen pojan, Simonin, jota kutsuttiin Kiivailijaksi,
15 Mateus e Tomé; Tiago, filho de Alfeu, e Simão, chamado Zelote;
16 Juudan, Jaakobin pojan, sekä Juudas Iskariotin, josta tuli kavaltaja.
16 Judas, filho de Tiago, e Judas Iscariotes, que foi o traidor.
17 Hän astui alas heidän kanssaan ja seisahtui tasaiselle paikalle. Siellä oli suuri joukko hänen opetuslapsiaan ja paljon kansaa koko Juudeasta ja Jerusalemista sekä Tyyron ja Siidonin rannikolta. He olivat saapuneet kuulemaan häntä ja hänen parannettavikseen taudeistaan.
17 E, descendo com eles, parou num lugar plano, e também um grande número de seus discípulos, e grande multidão do povo de toda a Judeia, e de Jerusalém, e da costa marítima de Tiro e de Sidom;
18 Myös ne, jotka olivat saastaisten henkien vaivaamia, tulivat terveiksi.
18 os quais tinham vindo para o ouvir e serem curados das suas enfermidades, como também os atormentados dos espíritos imundos. E eram curados.
19 Kaikki kansa tahtoi päästä koskettamaan häntä, koska hänestä lähti voima, joka paransi kaikki.
19 E toda a multidão procurava tocar-lhe, porque saía dele virtude que curava todos.
20 Hän nosti silmänsä opetuslastensa puoleen ja sanoi: "Autuaita olette te, köyhät, sillä teidän on Jumalan valtakunta.
20 E, levantando ele os olhos para os seus discípulos, dizia:
21 Autuaita te, joilla nyt on nälkä, sillä teidät ravitaan! Autuaita te, jotka nyt itkette, sillä te tulette nauramaan!
21 Bem-aventurados vós, que agora tendes fome, porque sereis fartos.
22 Autuaita olette te, kun ihmiset vihaavat teitä ja erottavat teidät yhteydestään, herjaavat teitä ja pyyhkivät pois teidän nimenne kuin jonkin pahan Ihmisen Pojan tähden.
22 Bem-aventurados sereis quando os homens vos aborrecerem, e quando vos separarem, e vos injuriarem, e rejeitarem o vosso nome como mau, por causa do Filho do Homem.
23 Iloitkaa sinä päivänä, riemusta hyppikää. Sillä, katso, teidän palkkanne on suuri taivaassa. Näin heidän isänsä näet tekivät profeetoille.
23 Folgai nesse dia, exultai, porque é grande o vosso galardão no céu, pois assim faziam os seus pais aos profetas.
24 Mutta voi teitä, te rikkaat, sillä te olette jo saaneet lohdutuksenne!
24 Mas ai de vós, ricos! Porque
25 Voi teitä, jotka nyt olette kylläiset, sillä teillä on oleva nälkä! Voi teitä, jotka nyt nauratte, sillä te saatte murehtia ja itkeä!
25 Ai de vós, os que estais fartos, porque tereis fome!
26 Voi teitä, kun kaikki ihmiset puhuvat teistä hyvää! Sillä niin tekivät heidän isänsä väärille profeetoille.
26 Ai de vós quando todos os homens falarem bem de vós, porque assim faziam seus pais aos falsos profetas!
27 Mutta teille, jotka kuulette, sanon: rakastakaa vihollisianne, tehkää hyvää niille, jotka teitä vihaavat,
27 Mas a vós, que ouvis, digo: Amai a vossos inimigos, fazei bem aos que vos aborrecem,
28 siunatkaa niitä, jotka teitä kiroavat, rukoilkaa niiden edestä, jotka teitä parjaavat.
28 bendizei os que vos maldizem e orai pelos que vos caluniam.
29 Jos joku lyö sinua poskelle, tarjoa hänelle toinenkin, ja jos joku ottaa sinulta viitan, älä kiellä häneltä paitaakaan.
29 Ao que te ferir numa face, oferece-lhe também a outra; e ao que te houver tirado a capa, nem a túnica recuses.
30 Anna jokaiselle, joka sinulta anoo, äläkä vaadi takaisin siltä, joka ottaa omaasi.
30 E dá a qualquer que te pedir; e ao que tomar o
31 Niin kuin tahdotte ihmisten teille tekevän, tehkää tekin heille.
31 E como vós quereis que os homens vos façam, da mesma maneira fazei-lhes vós também.
32 Jos te rakastatte niitä, jotka teitä rakastavat, mitä kiitosta teille siitä tulee? Rakastavathan syntisetkin niitä, jotka heitä rakastavat.
32 E, se amardes aos que vos amam, que recompensa tereis? Também os pecadores amam aos que os amam.
33 Jos teette hyvää niille, jotka tekevät teille hyvää, mitä kiitosta teille siitä tulee? Niinhän syntisetkin tekevät.
33 E, se fizerdes bem aos que vos fazem bem, que recompensa tereis? Também os pecadores fazem o mesmo.
34 Jos lainaatte niille, joilta toivotte saavanne takaisin, mitä kiitosta teille siitä tulee? Syntisetkin lainaavat syntisille saadakseen saman verran takaisin.
34 E, se emprestardes
35 Vaan rakastakaa vihollisianne ja tehkää hyvää ja lainatkaa toivomatta saavanne takaisin; niin teidän palkkanne on oleva suuri, ja te tulette Korkeimman lapsiksi, sillä hän on hyvä kiittämättömille ja pahoille.
35 Amai, pois, a vossos inimigos, e fazei o bem, e emprestai, sem nada esperardes, e será grande o vosso galardão, e sereis filhos do Altíssimo; porque ele é benigno
36 Olkaa armahtavaisia, samoin kuin teidän Isänne on armahtavainen.
36 Sede, pois, misericordiosos, como também vosso Pai é misericordioso.
37 Älkääkä tuomitko, niin ei teitäkään tuomita; älkää kadotustuomiota lausuko, niin ei teillekään kadotustuomiota lausuta. Antakaa anteeksi, niin teillekin anteeksi annetaan.
37 Não julgueis, e não sereis julgados; não condeneis, e não sereis condenados; soltai, e soltar-vos-ão.
38 Antakaa, niin teille annetaan. Hyvä mitta, sullottu, pudistettu ja kukkurainen, annetaan teidän helmaanne; sillä millä mitalla mittaatte, sillä mitataan teille takaisin."
38 Dai, e ser-vos-á dado; boa medida, recalcada, sacudida e transbordando vos darão; porque com a mesma medida com que medirdes também vos medirão de novo.
39 Hän sanoi heille myös vertauksen: "Voiko sokea taluttaa sokeaa? Eivätkö molemmat kaadu kuoppaan?
39 E disse-lhes uma parábola: Pode, porventura, um cego guiar outro cego? Não cairão ambos na cova?
40 Opetuslapsi ei ole opettajaansa parempi. Täysin oppineena jokainen on oleva kuin hänen opettajansa.
40 O discípulo não é superior a seu mestre, mas todo o que for perfeito será como o seu mestre.
41 Kuinka näet rikan, joka on veljesi silmässä, mutta et huomaa parrua omassa silmässäsi?
41 E por que atentas tu no argueiro que está no olho do teu irmão e não reparas na trave que está no teu próprio olho?
42 Kuinka saatat sanoa veljellesi: 'Veljeni, salli, niin otan pois rikan, joka on silmässäsi', sinä, joka et näe parrua omassa silmässäsi? Sinä ulkokullattu, poista ensin parru omasta silmästäsi, sitten näet ottaa pois rikan, joka on veljesi silmässä.
42 Ou como podes dizer a teu irmão: Irmão, deixa-me tirar o argueiro que está no teu olho, não atentando tu mesmo na trave que está no teu olho? Hipócrita, tira primeiro a trave do teu olho e, então, verás bem para tirar o argueiro que está no olho de teu irmão.
43 Sillä ei ole hyvää puuta, joka tekee huonon hedelmän, eikä huonoa puuta, joka tekee hyvän hedelmän,
43 Porque não há boa árvore que dê mau fruto, nem má árvore que dê bom fruto.
44 sillä jokainen puu tunnetaan hedelmästään. Eihän viikunoita koota piikkipensaista, eikä viinirypäleitä korjata orjantappuroista.
44 Porque cada árvore se conhece pelo seu próprio fruto; pois não se colhem figos dos espinheiros, nem se vindimam uvas dos abrolhos.
45 Hyvä ihminen tuo sydämensä hyvän varastosta esiin hyvää, ja paha tuo pahan varastostaan esiin pahaa, sillä sydämen kyllyydestä suu puhuu.
45 O homem bom, do bom tesouro do seu coração, tira o bem, e o homem mau, do mau tesouro do seu coração, tira o mal, porque da abundância do seu coração fala a boca.
46 Miksi te sanotte minulle: 'Herra, Herra!' ettekä tee, mitä sanon?
46 E por que me chamais Senhor, Senhor, e não fazeis o que eu digo?
47 Jokainen, joka tulee minun luokseni ja kuulee sanani ja tekee niiden mukaan – osoitan teille, kenen kaltainen hän on.
47 Qualquer que vem a mim, e ouve as minhas palavras, e as observa, eu vos mostrarei a quem é semelhante.
48 Hän on miehen kaltainen, joka taloa rakentaessaan kaivoi syvään ja laski perustuksen kalliolle. Kun tulva tuli, virta syöksyi taloa vasten, mutta ei voinut sitä horjuttaa, sillä se oli perustettu kalliolle.
48 É semelhante ao homem que edificou uma casa, e cavou, e abriu bem fundo, e pôs os alicerces sobre rocha; e, vindo a enchente, bateu com ímpeto a corrente naquela casa e não a pôde abalar, porque estava fundada sobre rocha.
49 Se taas, joka kuulee eikä tee, on miehen kaltainen, joka rakensi talonsa maan pinnalle ilman perustusta. Virta syöksyi sitä vasten, ja se sortui heti, ja sen talon luhistuminen oli suuri."
49 Mas o que ouve e não pratica é semelhante ao homem que edificou uma casa sobre terra, sem alicerces, na qual bateu com ímpeto a corrente, e logo caiu; e foi grande a ruína daquela casa.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 6, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.