Lucas 20
FinSTLK2017: Pyhä Raamattu (STLK 2017) (SM_FINSTLK2017) vs AAI
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Tapahtui eräänä päivänä, kun hän opetti kansaa pyhäkössä ja julisti evankeliumia, että ylipapit ja kirjanoppineet astuivat yhdessä vanhinten kanssa esiin
1 Veya ta Jesu in Tafaror Bar run ma sabuw i’obaiyih Tur Gewasin binan hima hinonowar, basit firis ukwarih, ofafar bai’obaiyenayah naatu regaregah ai’in bairi hina
2 ja puhuivat hänelle sanoen: "Sano meille, millä valtuudella näitä teet, tai kuka on se, joka on antanut sinulle tämän vallan?"
2 Jesu hibatiy. “Kuo anowar, a fair menane ibai iti bowabow kusisinaf? Naatu iti fair i yait it?”
3 Hän vastasi ja sanoi heille: "Minäkin kysyn teiltä yhtä asiaa. Sanokaa minulle:
3 Jesu iyafutih eo, “Bo ayu’ubo kwa abibatiyi.
4 oliko Johanneksen kaste taivaasta vai ihmisistä?"
4 John fair i menane bai sabuw bapataito itih, God biyanane ai sabuw biyahine? Kwao anowar.”
5 He neuvottelivat keskenään sanoen: "Jos sanomme: 'Taivaasta', hän sanoo: 'Miksi ette siis uskoneet häntä?'
5 Baise sabuw hikasiy taiyuwih hitatabir hima hibabatiyih hio, “Mi’itube tanao? God biyanane tanao, boro nao, ‘Bo aisim John bibinan men kwaitumitum.’
6 Mutta jos sanomme: 'Ihmisistä', kaikki kansa kivittää meidät, sillä se uskoo lujasti, että Johannes oli profeetta."
6 Naatu sabuw biyahine fair bain tana rouw tanao, iti sabuw rau’ay gagamin tema’am boro kabayamaim hinarabit, anayabin etei tibitumatum John i God ana dinab orot ta.”
7 He vastasivat, etteivät tienneet, mistä se oli.
7 Iti na’at hio sawar, basit hiya’afut hio, “Aki men aso’ob John ana fair menane bai.”
8 Jeesus sanoi heille: "Niinpä en minäkään sano teille, millä vallalla näitä teen."
8 Naatu Jesu iuwih eo, “Ayu auman au fair menane abai abowabow boro men anao kwananowar.”
9 Hän rupesi puhumaan kansalle tämän vertauksen: "Mies istutti viinitarhan ja vuokrasi sen viinitarhureille ja matkusti muille maille kauaksi aikaa.
9 Naatu Jesu sabuw oroubonamaim iti na’atube eo, “Ana veya ta orot masaw bow, ana ai grape tanum naatu sabuw masaw bowayah afa tubunih hima hikaif, i ef yok bai nanawanamih in.
10 Mutta satoaikana hän lähetti palvelijan viinitarhurien luo, että he antaisivat tälle osan viinitarhan hedelmistä, mutta viinitarhurit löivät häntä ja lähettivät tyhjänä pois.
10 Naatu grape hiw hi’inu’in hiyamur, basit bairut ana veya natit, orot ana akir wairafin ta iyafar eo, ‘Inan ai ro’oh hibirut ayu au nowau ta inab inan initu ana’aan, baise nan masaw bowayah himisir akirwairafin hibai hirab uman en hiyafar matabir.
11 Hän lähetti vielä toisen palvelijan, mutta hänetkin he pieksivät, häpäisivät ja lähettivät tyhjänä pois.
11 Naatu akir wairafin tabo iyafar maiye na tit, baise masaw bowayah hibai hirab hiu kwanikwaniy naatu hi’i’iyab uman en matabir maiye in.
12 Sen jälkeen hän lähetti vielä kolmannen palvelijan, mutta tätäkin he haavoittivat ja heittivät hänet ulos.
12 Iban maiye ana aki wairafin baitounin iyafar na tit, baise masaw bowayah hibai hirab feher hitin hibai hitit ufun hisaroun re.
13 Viinitarhan isäntä sanoi: 'Mitä teen? Lähetän rakkaan poikani. Häntä he kaiketi kavahtavat.'
13 Imaibo orot masaw matuwan eo, ‘Abisa boro anasinaf? Anotanot ayu natu ta’imon isan abiyabow aniyafar nan, saise i boro hina’itin hinakakafiy.’
14 Mutta kun viinitarhurit näkivät hänet, neuvottelivat he keskenään ja sanoivat: 'Tämä on perillinen; tappakaamme hänet, että perintö tulisi meidän omaksemme.'
14 Baise orot natun iyafar na titit ana veya sabuw masaw bowayah hi’itin taiyuwih himare hiyabuna sawar hio, ‘Iti i masaw matuwan natun enan, gewasin i boro tanarab namorob, saise iti sawar boro it ninowat.’
15 He heittivät hänet ulos viinitarhasta ja tappoivat. Mitä nyt viinitarhan isäntä tekee heille?
15 Basit orot natun hibai hirab masaw ana fur ufunane hitaiy re hi’asabun morob.’” Naatu Jesu sabuw ibatiyih eo, “Iti orot masaw matuwan nanan sabuw masaw bowayah isah boro mi’itube nasinaf?
16 Hän tulee ja tuhoaa nämä viinitarhurit ja antaa viinitarhan muille." Sen kuullessaan he sanoivat: "Pois se!"
16 I boro sabuw nabow narouw hinamorob, naatu masaw i boro nab sabuw afa nitih hinakaif hinama.” Iti na’at eo sabuw hinonowar hio, “Iti na’at i men namatar!”
17 Mutta hän katsoi heihin ja sanoi: "Mitä siis on tämä, mikä on kirjoitettu: 'Se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut kulmakiveksi'?
17 Baise Jesu nuw sabuw itih sawar, basit eo, “Buk Atamaninamaim hikikirum anayabin i kwaso’ob.
18 Jokainen, joka kaatuu siihen kiveen, ruhjoutuu, mutta jonka päälle se kaatuu, sen se murskaa."
18 Imih sabuw iyab iti kabay afe’en hinare nararabih boro hina taweyaweyar, baise iti kabay i tafah nare nararabih boro hinimusumus.
19 Kirjanoppineet ja ylipapit tahtoivat käydä häneen käsiksi sillä hetkellä. Mutta he pelkäsivät kansaa, sillä he ymmärsivät, että hän oli puhunut vertauksen heistä.
19 Ofafar bai’obaiyenayah naatu firis ukwarih hikok Jesu nati ana veya’amaim hitab hitafatum, anayabin ana oroubon eo naniyan hibaib i iuwih, baise sabuw isah hibir.
20 He pitivät häntä silmällä ja lähettivät hänen luokseen hurskaiksi tekeytyneitä urkkijoita saadakseen hänet kiinni jostakin sanasta, niin että voisivat antaa hänet esivallalle ja maaherran valtaan.
20 Imih hin sabuw afa hitobon, hiyafarih ana itinin sabuw gewasih na’atube hina Jesu hibabatiy abitur tao na’at, saise Jew sabuw hitab Roman gawan hititin baimakiy titin isan ana ef hinuwet.
21 He kysyivät häneltä sanoen: "Opettaja, tiedämme, että puhut ja opetat oikein etkä katso henkilöön, vaan opetat Jumalan tietä totuudessa.
21 Basit iti oro’orot hina Jesu hibatiy, “Bai’obaiyenayan aki aso’ob abisa o sabuw kubi’obaiyih i tur anababatun naatu ana efamaim kuo, naatu o i men sabuw ufuhine ku’i’itinimih, baise o i anababatun God ana efamaim sabuw kubi’obaiyih.
22 Onko meidän lupa antaa keisarille veroa vai ei?"
22 Imih kuo anowar, Rome Ana Aiwob isan kabay tabibaiyan i ata ofafar ta’a’astu’ub ai en?”
23 Mutta hän havaitsi heidän kavaluutensa ja sanoi heille: "Miksi kiusaatte minua?
23 Baise Jesu hai baifuwen itin, naatu iuwih eo,
24 Näyttäkää minulle denaari. Kenen kuva ja päällekirjoitus siinä on?" He vastasivat: "Keisarin."
24 “Kabay kwabai kwana kwai’obaiyu aitin.” Naatu kabay hibai hitin basit ibatiyih, “Iti kabay wanawanan i yait ana yumat naatu wabin tema’am?” Hiya’afut hio, “Caesar.”
25 Hän sanoi heille: "Antakaa siis keisarille, mikä keisarin on, ja Jumalalle, mikä Jumalan on."
25 Jesu iuwih eo, “Caesar nowan Caesar kwanitin naatu God nowan God kwanitin.”
26 Eivätkä he kyenneet saamaan häntä hänen puheestaan kiinni kansan edessä ja ihmettelivät hänen vastaustaan ja vaikenivat.
26 Fatumin isan hai tur hibogaigiwas hina hibikubibiruw sabuw nahimaim iyafutih gewas hai kasiy ra’at, naatu men abisa hisinaf.
27 Muutamia saddukeuksia astui esiin, jotka väittävät, ettei ylösnousemusta ole, ja he kysyivät häneltä
27 Nati’imaim Sadducee orot afa morob ufunamaim yawas maiye isan men tibitumatum i hina Jesu hibatiy,
28 sanoen: "Opettaja, Mooses on säätänyt meille: 'Jos joltakulta kuolee veli, jolla on vaimo, mutta ei ole lapsia, niin ottakoon hän veljensä vaimon ja herättäköön siemenen veljelleen.'
28 “Bai’obaiyenayan, Moses ofafar ta aki isai iti na’atube kirum, orot natabin nama’am aurin kek en namorob, kwafur i boro nati tain ni’awan, saise kek hinatufuw orot murubin efanin.
29 Nyt oli seitsemän veljestä. Ensimmäinen otti vaimon ja kuoli lapsettomana.
29 Imih, marasika orot ain uf nah etei seven hima’am, basit orot ain tabin naatu aurin kek en morob.
30 Niin toinen otti sen vaimon,
30 Naatu orot ufunamaim tuwah ana kwafur i’awan, i auman kek en morob.
31 ja sitten kolmas, ja samoin kaikki seitsemän; ja he kuolivat jättämättä lapsia.
31 Naatu orot baitounin kwafur i’awan, kek en morob naatu orot ufi’uf kwafur hibi’awan kek en etei himorob in sawar.
32 Lopulta he kaikki kuolivat ja niin myös vaimo.
32 Basit uftoro’ot kwafur babin morob.
33 Kenelle heistä siis tämä vaimo ylösnousemuksessa tulee vaimoksi? Sillä kaikkien seitsemän vaimona hän oli ollut."
33 Imih morobone hinayawas maiye hinamimisir ana veya, iti babin boro yait ni’awan, anayabin orot ain uf nah seven etei iti babin ta’imon hi’awan?”
34 Jeesus sanoi heille: "Tämän maailmanajan lapset naivat ja menevät miehelle.
34 Jesu iyafutih eo, “Orot babin iti tafaramamaim tema’am ana veya i tetatabin.
35 Mutta ne, jotka on arvollisiksi nähty pääsemään tuohon maailmaan ja ylösnousemukseen kuolleista, eivät nai eivätkä mene miehelle.
35 Baise sabuw iyab gewasih nati efan gewasinamaim ma isan hirurubih naatu morobone misir maiye isan hirurubinih i morobone hinamimisir maiye boro men hinatabin.
36 Sillä he eivät enää voi kuolla, kun ovat enkelien kaltaisia. He ovat Jumalan lapsia, koska ovat ylösnousemuksen lapsia.
36 I boro tounamatar na’atube hinama naatu men hinamorob. Nati sabuw i God natunatun na’atube hinama, anayabin morobone himisir maiye.
37 Mutta että kuolleet nousevat ylös, sen Mooseskin on osoittanut puhuessaan orjantappurapensaasta, kun hän sanoo Herraa Aabrahamin Jumalaksi ja Iisakin Jumalaksi ja Jaakobin Jumalaksi.
37 Moses bebeyan ebi’obaiyit i turobe, morobone boro hinamisir maiye anayabin buk wanawanan wairaf toto’ab isan kirum. Nati’imaim Moses Regah isan eo, ‘O i Abraham ana God, Isaac ana God, naatu Jacob ana God.’
38 Mutta Jumala ei ole kuolleiden, vaan elävien Jumala; sillä kaikki elävät hänelle."
38 Imih iti God i ma’ama wanatowan ana God, men murubih hai Godamih. Sabuw iyab i wanawananamaim tema’am i yawasih.”
39 Muutamat kirjanoppineista vastasivat ja sanoivat: "Opettaja, hyvin sanoit."
39 Ofafar bai’obaiyenayah afa nati’imaim hima hinonowar himisir hio, “Anababatun turamaim iyafutih bai’obaiyenayan!”
40 Eivätkä he enää rohjenneet kysyä häneltä mitään.
40 Nati ufunamaim men yait ta baibat afa bow na Jesu ibatiyimih.
41 Hän sanoi heille: "Kuinka he sanovat, että Kristus on Daavidin poika?
41 Imaibo Jesu ibatiyih eo, “Aisim sabuw teo Roubinenayan orot i boro aiwob orot David ana rara’ane natufuw?
42 Sanoohan Daavid itse Psalmien kirjassa: 'Herra sanoi Herralleni: Istu oikealle puolelleni,
42 Anayabin David akisin iti na’atube eorereb Buk Atamanin wabin Psalm imaim kirum,
43 kunnes panen vihollisesi jalkojesi astinlaudaksi.'
43 Ina ma’am ayu boro a rakit sabuw
44 Daavid siis kutsuu häntä Herraksi. Miten hän on hänen poikansa?"
44 David Roubinenayan orot isan i ana Regah rouw eo, naatu mi’itube’emih Roubinenayan i boro David ana rara’ane nan natufuw?”
45 Kaiken kansan kuullen hän sanoi opetuslapsilleen:
45 Jesu eo sabuw hima hinonowar auman, ana bai’ufununayah iuwih eo,
46 "Kavahtakaa kirjanoppineita, jotka tahtovat kulkea pitkissä viitoissa ja haluavat tervehdyksiä toreilla, etumaisia istuimia synagogissa ja ensimmäisiä sijoja pidoissa,
46 “Mata to niwa’an Ofafar Bai’obaiyenayah hinanan kwanahaiwih, anayabin i hai kok faifuw manih hina’osen hinabat hinaremor, ahar hai efanamaim sabuw hina’itih hai merar hinay hinakakafiyih, naatu Kou’ay Bar wanawanan efan gewasih hinabow hinamare hinama, na’atube hiyuw ana veya efan gewasih hinabow saise sabuw hai merar hinay.
47 noita, jotka syövät leskien talot ja näön vuoksi pitävät pitkiä rukouksia. He saavat sitä kovemman tuomion."
47 Kwafur baibin hai sawar boro asir hinabow kwanekwan, yoyoban manimanih hinayoyoban, nati sabuw hai baimakiy i boro kakafin anababatun hinab.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 20, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.