Lucas 19
FinSTLK2017: Pyhä Raamattu (STLK 2017) (SM_FINSTLK2017) vs AAI
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Hän tuli Jerikon kaupunkiin ja kulki sen läpi.
1 Jesu na Jericho tit naatu nati bar merar wanawanan remor inan,
2 Katso, siellä oli mies, nimeltä Sakkeus. Hän oli publikaanien esimies ja rikas.
2 basit nati’imaim orot totobuyoy wairafin wabin Zakias, kabay o’onayah hai orot ukwarin ma’am tit.
3 Hän yritti nähdä Jeesusta, kuka hän oli, mutta ei voinut kansalta, sillä hän oli pienikokoinen.
3 Kok kwanekwan Jesu ana yumat ta’itin, baise i orot kabumin sabuw rou’ay gagamin na’in nan hisumisum i men karam boro Jesu ta’itin.
4 Hän juoksi edelle ja nousi viikunapuuhun nähdäkseen hänet, sillä Jeesus oli kulkemassa siitä ohi.
4 Naatu sabuw aunah i’iyon nunuw in ai sycamore afe’en yen mare ma Jesu nan ta’itinimih, anayabin Jesu ef nati’iwat inan.
5 Tultuaan sille paikalle Jeesus katsoi ylös ja sanoi hänelle: "Sakkeus, tule nopeasti alas, sillä tänään minun pitää tulla kotiisi."
5 Baise Jesu na nati ai anamaim titit ana veya an kutan bat, naatu ai afe’en nuw ra’at eo, “Zakias saise kura’iy, anayabin ayu akokok boun o abaremaim airit tanama.” Jesus Zachaeus ai afe’en ma’am isan eafa’af ra’at|alt="Jesus talking to Zachaeus in tree" src="CN01776B.TIF" size="col" loc="Luk 19.5" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="19.5"
6 Hän tuli nopeasti alas ja otti hänet vastaan iloiten.
6 Zakias matan kabiy kayam rena haw tit, kawasa auman Jesu ana merar yi
7 Sen nähdessään kaikki nurisivat sanoen: "Syntisen miehen luo hän meni majailemaan."
7 Sabuw etei’imak hi’i’itin men hiyasisir naatu higam hio, “Iti orot i bowabow kakafin wairafin ana nanawan orotomih matar hairi tenan ana bar.”
8 Mutta Sakkeus pysähtyi ja sanoi Herralle: "Katso, Herra, puolet omaisuudestani annan köyhille, ja jos joltakulta olen jotakin petoksella ottanut, annan nelinkertaisesti takaisin."
8 Zakias misir eo, “Regah ayu i boro au sawar founafoun ana kuru’um turin yababan wairafih anitih, naatu sabuw iyab aifufuwih hai sawar abowabow boro hai sawar tafanamaim matah kwakwafe’en auman anaya’abar anitih.”
9 Jeesus sanoi hänestä: "Tänään on pelastus tullut tälle huoneelle, koska hänkin on Aabrahamin poika;
9 Jesu misir Zakias iu, “Boun iti baremaim God ana yawas natit orot ebiyawasi, anayabin iti orot auman i Abraham uwan ta.
10 sillä Ihmisen Poika on tullut etsimään ja pelastamaan sitä, mikä on kadonnut."
10 Orot Natun i sabuw iyab hikasiy tema’am nuwihih bow naatu baiyawasih isan na.”
11 Heidän tätä kuunnellessaan hän puhui vielä vertauksen, koska hän oli lähellä Jerusalemia, ja he luulivat, että Jumalan valtakunta ilmestyy aivan pian.
11 Jesu na Jerusalem tit biyubin auman, sabuw abisa Jesu eo hinowar hinan hinotanot i God ana aiwob iti boro’omo tatit ana naniyanabe, baise Jesu i kofan maiye oroubonamaim iuwih eo,
12 Hän sanoi näin: "Eräs jalosukuinen mies lähti matkalle kaukaiseen maahan ottaakseen itselleen kuninkuuden ja sitten palatakseen.
12 “Ana veya ta orot gagamin tafaram ta’amaim roubinin aiwob baitin, imaibo matabir maiye isan in tafaram ta ef yok na’in imaim tit.
13 Hän kutsui luokseen kymmenen palvelijaansa, antoi heille kymmenen miinaa ja sanoi heille: 'Asioikaa näillä, kunnes tulen.'
13 Baise na isan bobobunabuna ana veya, ana akirwairafih etei 10 e’af hina gold taita’imon faramih naatu iuwih. ‘Kabay iti abit kwanab, imaim kwanama kwanabowabow ayu ana matabir.’
14 Mutta hänen kansalaisensa vihasivat häntä ja lähettivät lähettiläät hänen jälkeensä sanomaan: 'Emme tahdo häntä kuninkaaksemme.'
14 Baise i taiyuwin ana tafaram sabuw hifa’ifai naatu men hikok nati orot ti’aiwob, imih sabuw hiyafarih hin hitit hio, ‘Aki men akokok iti orot aki isai ni’aiwob.’
15 Tapahtui, kun hän oli palannut takaisin ja ottanut kuninkuuden, että hän kutsui eteensä ne palvelijat, joille hän oli antanut hopearahat tietääkseen, mitä kukin oli asioimisellaan ansainnut.
15 Baise nati orot aiwob hitin naatu matabir na ana bar tit. Imaibo ana akirwairafih iyab kabay bitih hina hitit ibatiyih, kok taso’ob, kabay itih hibowabow baibi’ab tafan hiya’abar hibow.
16 Ensimmäinen tuli esiin ja sanoi: 'Herra, sinun miinasi on tuottanut kymmenen miinaa.'
16 Orot ta wan run eo, “Regah ayu au kabay itu ama abowabow tafan i ten hiya’abar abai.’
17 Hän sanoi hänelle: 'Hyvä on, sinä hyvä palvelija; koska olet ollut uskollinen vähimmässä, olkoon sinulla valta hallita kymmentä kaupunkia.'
17 Ana regah eo, ‘O i bowayan orot gewas, au bowabow kikimin abit ikaif gewas, imih bar merar etei ten abit inakaifen.’
18 Tuli toinen ja sanoi: 'Herra, sinun miinasi on tuottanut viisi miinaa.'
18 Orot bairou’abin run eo, ‘Regah ayu kabay itu ama abowabow tafan etei five aya’abar abai.’
19 Niin hän sanoi tällekin: 'Hallitse sinä viittä kaupunkia.'
19 Naatu ana orot ukwarin iyasisir eo, ‘O i bar merar etei five abit inakaifen.’
20 Sitten tuli eräs toinen ja sanoi: 'Herra, katso, tässä on sinun miinasi, jota olen säilyttänyt liinassa.
20 Naatu orot baitounin run eo, ‘Regah a kabay ibitu i abai an koukufet wanawanan asum ai boun inu’in iti abai ana abit maiye.
21 Sillä pelkäsin sinua, koska olet ankara mies: sinä otat, mitä et ole talteen pannut, ja korjaat satoa siitä, mitä et ole kylvänyt.'
21 Ayu o isa abir, anayabin o a tur fokarin, turanah arih o aribe asir kubowabow kwanekwan, naatu turanah hai masaw o kubobobe asir kufafour kwanekwan.’
22 Hän sanoi hänelle: 'Oman sanasi mukaan sinut tuomitsen, sinä paha palvelija. Sinä tiesit minut ankaraksi mieheksi, joka otan, mitä en ole talteen pannut, ja korjaan satoa siitä, mitä en ole kylvänyt.
22 Regah misir iu, ‘O i bowayan orot kakaf nokonokow! Nati a tur i’o’omaim boro natatabir nafatumi! O iso’ob ayu i au tur fokarin, sabuw hai sawar abowabow kwanekwan, naatu hai masaw ayu abobobe afafour.
23 Miksi et siis antanut hopearahaani rahanvaihtajan pöytään, että tultuani olisin saanut sen korkoineen?'
23 Gewasin au kabay banikamaim itayai tabowabow amatabir anan saise tafan hitaya’abar atab.’
24 Hän sanoi vieressä seisoville: 'Ottakaa miina häneltä pois ja antakaa sille, jolla on kymmenen miinaa.'
24 Naatu tatabir sabuw nati’imaim hibatabat iuwih, ‘Iti orot uman kabay gold kwabosair kwabai kwan akir wairafin kabay etei ten bowabow i kwaitin.
25 – He sanoivat hänelle: 'Herra, hänellä on jo kymmenen miinaa.' –
25 Baise hitatabir hio, ‘Regah nati orot i ana kabay etei ten bowaka.’
26 'Minä sanon teille: jokaiselle, jolla on, annetaan, mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, mikä hänellä on.
26 Iyafutih eo, ‘A tur ao’owen, sabuw iyab umah i’e’etaw sawar moumurih tebowabow boro tafan hinaya’abar nab, baise sabuw iyab umah nutanub tema’am aurin boro sawar en, naatu abisa kikimin nati biyahimaim tema’am boro hinabosairen.
27 Mutta viholliseni, jotka eivät tahtoneet minua kuninkaakseen, tuokaa tänne ja teurastakaa edessäni.'"
27 Naatu boun i akokok sabuw iyab ayu bai’aiwob isan men hikokok kwabow kwana iti nou’umaim kwarouw temorob.”
28 Tämän sanottuaan hän kulki edellä vaeltaen ylös Jerusalemiin.
28 Iti na’at eo ufunamaim sabuw au nah i’iyon, wan au Jerusalem yen in.
29 Tapahtui, kun hän tuli lähelle Beetfagea ja Betaniaa, sille vuorelle, jonka nimenä on Öljymäki, että hän lähetti kaksi opetuslastaan
29 Yen na tafaram Bethage naatu Bethany hairi sisibihimaim tit, Olive Oyaw an, basit ana bai’ufununayah orot rou’ab eobaimanih naatu wan iyafarih
30 sanoen: "Menkää edessä olevaan kylään, sinne tullessanne löydätte sidottuna varsan, jonka selässä ei ole vielä istunut yksikään ihminen. Päästäkää se ja tuokaa.
30 eo, “Kwanan bar merar ta nati namaim kwanatit naatu kwanarur auman donkey boubun hi’utan ebatabat boro kwana’itih, nati donkey i men yait ta bai afe’en yen remoramih. Kwana rufam kwanab kwan iti kwanatit.
31 Jos joku kysyy teiltä: 'Miksi päästätte sen?' sanokaa näin: 'Herra tarvitsee sitä.'"
31 Naatu orot ta nati’imaim na’iti nibatiy nao, ‘Aisim kwarurufam?’ ana tur kwana’owen, ‘Ai Regah ekokok.’”
32 Lähetetyt menivät ja havaitsivat niin olevan, kuin hän oli heille sanonut.
32 Orot hairi hiremor hin, sawar abisa Jesu eo na’atube etei isah himatar.
33 Heidän päästäessään varsaa sen omistajat sanoivat heille: "Miksi päästätte varsan?"
33 Hina hitit donkey boubun hirurufam, ana matuwan itih naatu ibatiyih, “Aisim au donkey kwarurufam?”
34 He sanoivat: "Herra tarvitsee sitä."
34 Hiya’afut hio, “Ai Regah ekokok.”
35 He veivät sen Jeesuksen luo ja heittivät viittansa varsan selkään ja asettivat Jeesuksen niiden päälle.
35 Basit ihamiyih hirufam hibai hin Jesu biyan hitit, naatu hai biya baibiyon tafah hibosaisiren donkey tafan hiyabar uman hibai yen tafan mare.
36 Hänen kulkiessaan kansa levitti viittansa tielle.
36 Sabuw hai faifuw tafah hibosaisiren ef yan hiyabar tafanamaim remor in.
37 Kun hän jo oli lähellä laskeutuen Öljymäeltä, koko opetuslasten joukko alkoi iloiten kiittää Jumalaa suurella äänellä kaikista voimallisista teoista, jotka he olivat nähneet,
37 Na Jerusalem tit biyubin auman, ef ta Olive Oyaw na’at re inan i awanamaim hitit naatu ana bai’ufununayah sabuw moumurih na’in Jesu ina’inan iwa’an hi’itah isan fanah sib God ana merar hiyi hibora’ara’ah hio.
38 sanoen: "Siunattu olkoon hän, joka tulee, Kuningas Herran nimessä. Rauha taivaassa ja kunnia korkeuksissa!"
38 “God ata aiwob nigegewasin, Regah wabinamaim nan, tufuw maramaim nama naatu God auyomtoro’ot isan fair nama!”
39 Muutamat fariseukset kansanjoukosta sanoivat hänelle: "Opettaja, nuhtele opetuslapsiasi."
39 Pharisee afa nati rou’ay wanawanamaim Jesu hiu, “Bai’obaiyenayah, a bai’ufununayah kukwararih awah tefot.”
40 Mutta hän vastasi ja sanoi: "Sanon teille: jos nämä olisivat vaiti, kivet huutaisivat."
40 Baise Jesu iyafutih eo, “I ana’uwih awah nafot, kabay iti ti’inu’in boro fanah nasib God hinabora’ara’ah.”
41 Kun hän tuli lähemmäksi ja näki kaupungin, hän itki sitä
41 Jesu na Jerusalem tit iyubin nuw bar hiwowab batabat i’itin ana veya ana yababan ra’at rerey eo,
42 ja sanoi: "Jospa tietäisit sinäkin tänä päivänä, mitä rauhaasi kuuluu! Mutta nyt se on silmiltäsi salattu.
42 “Tufuwamaim ma isan ana ef iti boun enan akisin itaso’ob. Baise boro men ina’itin, anayabin mata hibofafar.
43 Sillä sinulle tulevat ne päivät, jolloin sinun vihollisesi sinut saartavat vallilla ja piirittävät sinut ja ahdistavat sinua joka puolelta;
43 Mar boro enan a rakit sabuw boro roun roun hina’ar bebera’uh a ef hinarufut, run tit isan boro nafokar,
44 ja he kukistavat sinut maan tasalle ja lapsesi, jotka sinussa ovat, eivätkä jätä sinuun kiveä kiven päälle, sen tähden ettet tuntenut tilintekosi aikaa."
44 hinabat hinayuw hinarab, hinagurus, natunatun wanawanamaim tema’am etei boro hinarouw hinamorob. kabay iti etei boro hinarab hinagurus nasawar, boro men ta hinihamiy ana efanamaim na’inumih, anayabin God ana sabuw baiyawasihimih nan o men i’inanimih!”
45 Hän meni pyhäkköön ja rupesi ajamaan myyjiä ja ostajia ulos
45 Jesu na Tafaror Bar wanawanan run, ana was efanamaim sabuw sawar hiya hima hitotobon itih naatu nunih ufun hitit.
46 ja sanoi heille: "Kirjoitettu on: 'Minun huoneeni on oleva rukoushuone', mutta te olette tehneet siitä ryövärien luolan."
46 Iuwih eo, “Buk Atamaninamaim God iti na’atube eo hikirum, ‘Ayu au Bar i yoyoban ana bar, baise kwa kwabai kwabotabir na bainowan hai wawa’ir watu matar!’”
47 Hän opetti joka päivä pyhäkössä. Mutta ylipapit ja kirjanoppineet sekä kansan ensimmäiset etsivät, miten saisivat hänet surmatuksi,
47 Nati’imaim Jesu mar etei Tafaror Baremaim ma sabuw i’obaibiyih. Baise firis ukwarih, Ofafar Bai’obaiyenayah, naatu sabuw hai ukwarih hikok kwanekwan i mi’itube hitarab temorob.
48 mutta eivät keksineet, mitä tekisivät, sillä kaikki kansa riippui hänessä ja kuunteli häntä.
48 Baise ef hinunuwet men ta hitita’urimih, anayabin sabuw etei’imak i Jesu ana tur akisin hinonowar naatu men hikok boro tur ta hitasa’ir.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 19, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.