Josué 14
FinSTLK2017: Pyhä Raamattu (STLK 2017) (SM_FINSTLK2017) vs NVI
NVI Nova Versão Internacional
1 Nämä ovat ne alueet, jotka israelilaiset saivat perintöosiksi Kanaanin maassa, ne, jotka pappi Eleasar ja Joosua, Nuunin poika, ja israelilaisten sukukuntien perhekuntien päämiehet jakoivat heille
1 Foram estas as terras que os israelitas receberam por herança em Canaã, e que o sacerdote Eleazar, Josué, filho de Num, e os chefes dos clãs das tribos dos israelitas repartiram entre eles.
2 arvalla perintöosiksi sen käskyn mukaan, jonka Herra oli yhdeksästä ja puolesta sukukunnasta antanut Mooseksen kautta.
2 A divisão da herança foi decidida por sorteio entre as nove tribos e meia, como o Senhor tinha ordenado por meio de Moisés,
3 Sillä Mooses oli antanut kahdelle ja puolelle sukukunnalle perintöosat Jordanin tuolta puolen, mutta leeviläisille hän ei ollut antanut perintöosaa heidän keskeltään.
3 pois Moisés já tinha dado herança às duas tribos e meia a leste do Jordão. Mas aos levitas não dera herança entre os demais.
4 Sillä joosefilaisia oli kaksi sukukuntaa, Manasse ja Efraim. Leeviläisille taas ei annettu osuutta maahan, vaan ainoastaan kaupunkeja heidän asuttavikseen sekä niiden laidunmaat heidän karjaansa ja omaisuuttaan varten.
4 Os filhos de José formaram as duas tribos de Manassés e Efraim. Os levitas não receberam porção alguma da terra; receberam apenas cidades onde viver, com pastagens para os seus rebanhos.
5 Niin kuin Herra oli Moosesta käskenyt, niin israelilaiset tekivät ja jakoivat maan.
5 Os israelitas dividiram a terra conforme o Senhor tinha ordenado a Moisés.
6 Silloin juudalaiset astuivat Joosuan eteen Gilgalissa, ja kenissiläinen Kaaleb, Jefunnen poika, sanoi hänelle: "Sinä tunnet sanan, jonka Herra puhui Jumalan miehelle Moosekselle minusta ja sinusta Kaades-Barneassa.
6 Os homens de Judá vieram a Josué em Gilgal, e Calebe, filho do quenezeu Jefoné, lhe disse: "Você sabe o que o Senhor disse a Moisés, homem de Deus, em Cades-Barnéia, sobre mim e sobre você.
7 Minä olin neljänkymmenen vuoden vanha, kun Herran palvelija Mooses lähetti minut Kaades-Barneasta vakoilemaan maata, ja minä annoin hänelle tietoja parhaan ymmärrykseni mukaan.
7 Eu tinha quarenta anos quando Moisés, servo do Senhor, enviou-me de Cades-Barnéia para espionar a terra. Eu lhe dei um relatório digno de confiança,
8 Mutta veljeni, jotka olivat käyneet siellä kanssani, saivat kansan sydämen raukeamaan, kun minä seurasin uskollisesti Herraa, Jumalaani.
8 mas os meus irmãos israelitas que foram comigo fizeram o povo desanimar-se de medo. Eu, porém, fui inteiramente fiel ao Senhor, ao meu Deus.
9 Sinä päivänä Mooses vannoi sanoen: 'Totisesti, se maa, johon sinä olet jalkasi astunut, on tuleva sinulle ja sinun lapsillesi perintöosaksi ikiaikoihin asti, koska olet uskollisesti seurannut Herraa, minun Jumalaani.'
9 Por isso naquele dia Moisés me jurou: ‘Certamente a terra em que você pisou será uma herança perpétua para você e para os seus descendentes, porquanto você foi inteiramente fiel ao Senhor, ao meu Deus’.
10 Mutta nyt, katso, Herra on antanut minun elää, niin kuin hän oli sanonut, vielä neljäkymmentä viisi vuotta sen jälkeen, kun Herra puhui tämän sanan Moosekselle, Israelin vaeltaessa erämaassa. Katso, minä olen nyt kahdeksankymmenen viiden vuoden vanha
10 "Pois bem, o Senhor manteve-me vivo, como prometeu. E foi há quarenta e cinco anos que ele disse isso a Moisés, quando Israel caminhava pelo deserto. Por isso aqui estou hoje, com oitenta e cinco anos de idade!
11 ja olen vielä tänä päivänä yhtä voimakas, kuin olin sinä päivänä, jona Mooses minut lähetti. Niin kuin voimani oli silloin, niin se on vielä nytkin: minä kykenen sotimaan, lähtemään ja tulemaan.
11 Ainda estou tão forte como no dia em que Moisés me enviou; tenho agora tanto vigor para ir à guerra como naquela época.
12 Anna minulle siis tämä vuoristo, josta Herra sinä päivänä puhui. Sinähän kuulit sinä päivänä, että siellä asuu anakilaisia ja että siellä on suuria, varustettuja kaupunkeja. Ehkä Herra on kanssani, ja karkotan heidät, kuten Herra on puhunut."
12 Dê-me, pois, a região montanhosa que naquela ocasião o Senhor me prometeu. Na época, você ficou sabendo que os enaquins lá viviam com suas cidades grandes e fortificadas; mas, se o Senhor estiver comigo, eu os expulsarei de lá, como ele prometeu".
13 Silloin Joosua siunasi Kaalebin, Jefunnen pojan, ja antoi hänelle perintöosaksi Hebronin.
13 Então Josué abençoou Calebe, filho de Jefoné, e lhe deu Hebrom por herança.
14 Hebron tuli kenissiläisen Kaalebin, Jefunnen pojan, perintöosaksi, kuten se on tänäkin päivänä, sen tähden että hän oli uskollisesti seurannut Herraa, Israelin Jumalaa.
14 Por isso, até hoje, Hebrom pertence aos descendentes de Calebe, filho do quenezeu Jefoné, pois ele foi inteiramente fiel ao Senhor, ao Deus de Israel.
15 Mutta Hebronin nimi oli muinoin Kirjat-Arba, Arban mukaan, joka oli mahtavin mies anakilaisten joukossa, kun maa oli päässyt sodasta rauhaan.
15 Hebrom era chamada Quiriate-Arba, em homenagem a Arba, o maior dos enaquins. E a terra teve descanso da guerra.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Josué 14, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.