Jó 24
FinSTLK2017: Pyhä Raamattu (STLK 2017) (SM_FINSTLK2017) vs ARC
ARC Almeida Revista e Corrigida 2009
1 "Senkö tähden Kaikkivaltias ei ole varannut tuomion aikoja, ja miksi ne, jotka hänet tuntevat, eivät saa nähdä hänen päiviään?
1 Visto que do Todo-Poderoso se não encobriram os tempos, por que não veem os seus dias os que o conhecem?
2 He siirtävät rajoja, ryöstävät laumoja ja laskevat ne laitumelle.
2 Há os que até os limites removem; roubam os rebanhos e os apascentam.
3 Orpojen aasin he vievät ja ottavat lesken lehmän pantiksi.
3 Levam o jumento do órfão; tomam em penhor o boi da viúva.
4 He työntävät tieltä köyhät, kaikkien maan kurjien täytyy piileskellä.
4 Desviam do caminho os necessitados; e os miseráveis da terra juntos se escondem.
5 Katso, nämä ovat kuin villiaasit erämaassa: lähtevät työhönsä saalista etsien, aro on heidän ja heidän lastensa leipä.
5 Eis que, como jumentos monteses no deserto, saem à sua obra, madrugando para a presa; o campo raso dá mantimento a eles e aos seus filhos.
6 Kedolta he korjaavat rehuviljaa ruuakseen, ja poimivat jumalattoman viinitarhasta.
6 No campo, segam o seu pasto e vindimam a vinha do ímpio.
7 Alastomina, ilman vaatteita, he viettävät yönsä, eikä heillä ole peittoa kylmässä.
7 Ao nu fazem passar a noite sem roupa, não tendo ele coberta contra o frio.
8 He ovat likomärkiä vuorilla vuotavasta sateesta, ja vailla suojaa he syleilevät kalliota.
8 Pelas correntes das montanhas são molhados e, não tendo refúgio, abraçam-se com as rochas.
9 Äidin rinnoilta riistetään orpo, ja köyhältä otetaan pantti.
9 Ao orfãozinho arrancam do peito e aceitam o penhor do pobre.
10 He kuljeskelevat alastomina, ilman vaatteita, ja nälkäisinä he kantavat lyhteitä.
10 Fazem com que os nus vão sem veste e aos famintos tiram as espigas.
11 Jumalattomien tarhoissa he pusertavat öljyä ja polkevat viinikuurnaa ja ovat itse janoissaan.
11 Dentro dos seus muros fazem o azeite; pisam os lagares e ainda têm sede.
12 Kaupungista kuuluu miesten voihkina, ja haavoitettujen sielu huutaa, mutta Jumala ei ota pois heidän taakkaansa.
12 Desde as cidades gemem os homens, e a alma dos feridos clama; e, contudo, Deus lho não imputa como loucura.
13 Nuo ovat valon vihaajia, eivät tunne sen teitä eivätkä palaa sen poluille.
13 Eles estão entre os que se opõem à luz; não conhecem os seus caminhos e não permanecem nas suas veredas.
14 Ennen päivän valkenemista nousee murhaaja, tappaa kurjan ja köyhän ja on yöllä kuin varas.
14 De madrugada se levanta o homicida, mata o pobre e necessitado e de noite é como o ladrão.
15 Avionrikkojan silmä tähyilee hämärää ja sanoo: 'Yksikään silmä ei minua näe', ja hän peittää kasvonsa.
15 Assim como os olhos do adúltero aguardam o crepúsculo, dizendo: Não me verá olho nenhum, e oculta o rosto,
16 He murtautuvat pimeässä taloihin, päivällä he sulkeutuvat sisään tahtomatta tietää valosta.
16 nas trevas minam as casas que de dia assinalaram; não conhecem a luz.
17 Sillä kuoleman varjo on heille kaikille aamun vertainen, koska he tuntevat kuoleman varjon kauhut." –
17 Porque a manhã, para todos eles, é como sombra de morte; porque, sendo conhecidos, sentem os pavores da sombra da morte.
18 "Hän kiitää pois vetten viemänä. Kirottu on hänen peltopalstansa maassa. Hän ei enää käänny viinitarhojen tielle.
18 São ligeiros sobre a face das águas; maldita é a sua porção sobre a terra; não voltam pelo caminho das vinhas.
19 Kuivuus ja kuumuus ahmaisevat lumiveden, samoin helvetti ne, jotka syntiä tekevät.
19 A secura e o calor desfazem as águas da neve; assim desfará a sepultura aos que pecaram.
20 Äidin kohtu unohtaa hänet, madot syövät hänet herkkunaan. Häntä ei enää muisteta, ja vääryys murskataan kuin puu.
20 A madre se esquecerá deles, os vermes os comerão gostosamente; nunca mais haverá lembrança deles, e a iniquidade se quebrará como a árvore.
21 Hän ryösti hedelmättömältä, joka ei synnytä, eikä hän tehnyt hyvää leskelle." –
21 Afligem a estéril que não dá à luz e à viúva não fazem bem;
22 "Hän vetää mahtavia voimallaan. Kun hän nousee, kukaan ei ole varma hengestään.
22 até aos poderosos arrastam com a sua força; se eles se levantam, não há vida segura.
23 Hän antaa heidän olla turvassa, ja heillä on vahva tuki, ja hänen silmänsä valvovat heidän teitään.
23 Se Deus lhes dá descanso, estribam-se nisso; seus olhos, porém, estão nos caminhos deles.
24 He ovat kohonneet korkealle vain vähäksi aikaa eikä heitä sitten enää ole. Heidät painetaan alas ja heidät korjataan pois kuten kaikki muutkin. He lakastuvat kuin tähkä.
24 Por um pouco se alçam e logo desaparecem; são abatidos, encerrados como todos os outros e cortados como as pontas das espigas.
25 Eikö niin? Kuka osoittaa minut valehtelijaksi ja saattaa sanani tyhjiksi?"
25 Se agora não é assim, quem me desmentirá e desfará as minhas razões?
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Jó 24, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.