Gênesis 45
FinSTLK2017: Pyhä Raamattu (STLK 2017) (SM_FINSTLK2017) vs NAA
NAA Nova Almeida Atualizada 2017
1 Joosef ei voinut kauemmin hillitä itseään kaikkien niiden nähden, jotka seisoivat hänen ympärillään. Hän huusi: "Antakaa kaikkien mennä pois luotani!" Niin ei ollut ketään paikalla, kun Joosef ilmaisi itsensä veljilleen.
1 Então José, não conseguindo se conter diante de todos os que estavam com ele, gritou: — Saiam todos da minha presença! E ninguém ficou com ele, quando José se deu a conhecer a seus irmãos.
2 Hän purskahti ääneen itkemään, niin että egyptiläiset ja faraon hoviväki kuulivat sen.
2 E levantou a voz em choro, de maneira que os egípcios o ouviam e também a casa de Faraó.
3 Joosef sanoi veljilleen: "Minä olen Joosef. Vieläkö isäni elää?" Mutta hänen veljensä eivät voineet vastata hänelle, niin hämmästyksissään he olivat hänen edessään.
3 E disse a seus irmãos: — Eu sou José. Meu pai ainda está vivo? E seus irmãos não lhe puderam responder, de tão assustados que ficaram diante dele.
4 Joosef sanoi veljilleen: "Tulkaa tänne luokseni." He tulivat. Hän sanoi: "Minä olen Joosef, veljenne, jonka myitte Egyptiin.
4 E José disse aos seus irmãos: — Agora cheguem perto de mim. E eles chegaram. Então ele disse: — Eu sou José, o irmão de vocês, que vocês venderam para o Egito.
5 Mutta älkää nyt olko murheissanne älkääkä pahoitelko sitä, että olette myyneet minut tänne, sillä Jumala on lähettänyt minut edellänne pitääkseen teidät hengissä.
5 Agora, pois, não fiquem tristes nem irritados contra vocês mesmos por terem me vendido para cá, porque foi para a preservação da vida que Deus me enviou adiante de vocês.
6 Kaksi vuotta nälänhätä on nyt ollut maassa, ja vielä on jäljellä viisi vuotta, joina ei kynnetä eikä eloa korjata.
6 Porque já houve dois anos de fome na terra, e ainda restam cinco anos em que não haverá lavoura nem colheita.
7 Jumala lähetti minut edellänne säilyttääkseen teille siemenen maan päällä ja pitääkseen teidät hengissä pelastukseksi monille.
7 Deus me enviou adiante de vocês, para que fosse conservado para vocês um remanescente na terra e para que a vida de vocês fosse salva por meio de um grande livramento.
8 Ette siis te ole lähettäneet minua tänne, vaan Jumala. Hän asetti minut faraon neuvonantajaksi ja koko hänen hovinsa herraksi ja koko Egyptin maan valtiaaksi.
8 Assim, não foram vocês que me enviaram para cá, e sim Deus, que fez de mim como que um pai de Faraó, e senhor de toda a sua casa, e como governador em toda a terra do Egito.
9 Menkää, rientäkää isäni luo ja sanokaa hänelle: 'Näin sanoo poikasi Joosef: Jumala on asettanut minut koko Egyptin herraksi, tule luokseni, älä viivyttele!
9 Voltem depressa para junto de meu pai e digam a ele: “Assim manda dizer o seu filho José: Deus me pôs por senhor em toda a terra do Egito. Venha para junto de mim; não demore.
10 Asetut Goosenin maakuntaan ja olet minua lähellä, sinä, lapsesi ja lastesi lapset, lampaasi, vuohesi ja nautasi, kaikki, mitä sinulla on.
10 O senhor habitará na terra de Gósen e estará perto de mim — o senhor, os seus filhos, os filhos de seus filhos, os seus rebanhos, o seu gado e tudo o que lhe pertence.
11 Elätän sinua siellä – vielä on näet viisi nälkävuotta – niin ettet sinä eikä perheesi eikä kukaan omaisistasi sorru puutteeseen.'
11 Ali eu o sustentarei, porque ainda haverá cinco anos de fome. Do contrário, acabará empobrecendo — o senhor, a sua casa e tudo o que lhe pertence.”
12 Katso, näette omin silmin, ja myös veljeni Benjamin näkee, että suullani teille puhun.
12 José continuou: — Eis que vocês mesmos estão vendo, e meu irmão Benjamim vê também, que sou eu mesmo quem está falando com vocês.
13 Kertokaa siis isällenne kaikesta siitä kunniasta, joka on tullut osakseni Egyptissä, ja kaikesta, mitä olette nähneet, ja rientäkää ja tuokaa isäni tänne."
13 Anunciem a meu pai toda a minha glória no Egito e tudo o que vocês puderam ver. Vão depressa e tragam o meu pai para cá.
14 Hän lankesi veljensä Benjaminin kaulaan ja itki, ja myös Benjamin itki hänen kaulassaan.
14 E, lançando-se ao pescoço de seu irmão Benjamim, chorou. E, abraçado com ele, Benjamim também chorou.
15 Hän suuteli kaikkia veljiään ja itki heidän rinnoillaan. Sen jälkeen hänen veljensä puhelivat hänen kanssaan.
15 José beijou todos os seus irmãos e chorou, abraçado com eles. Depois, os seus irmãos falaram com ele.
16 Kun sanoma siitä, että Joosefin veljet olivat saapuneet, kuului faraon hoviin, se oli faraon ja kaikkien hänen palvelijoidensa mieleen.
16 Fez-se ouvir na casa de Faraó esta notícia: “Chegaram os irmãos de José.” E Faraó e seus oficiais ficaram contentes com a notícia.
17 Farao sanoi Joosefille: "Sano veljillesi: 'Tehkää näin: sälyttäkää kuormat juhtienne selkään ja lähtekää kotiin Kanaanin maahan,
17 Então Faraó disse a José: — Diga aos seus irmãos que façam o seguinte: carreguem os animais e voltem para a terra de Canaã;
18 ottakaa isänne ja perheenne ja tulkaa luokseni, niin annan teille parasta, mitä Egyptissä on, ja syötte maan lihavuudesta.'
18 peguem o pai e as famílias de vocês e venham para junto de mim. Eu lhes darei o melhor da terra do Egito e vocês comerão a fartura da terra.
19 Näin sinun on käskettävä heitä: 'Tehkää näin: ottakaa itsellenne vaunuja Egyptin maasta lapsianne ja vaimojanne varten ja tuokaa isänne ja tulkaa.
19 — Ordene que façam também isto: levem da terra do Egito carretas para trazer os filhinhos e as mulheres de vocês; tragam o pai de vocês e venham.
20 Älkää surko taloustavaroitanne, sillä se, mikä on parasta koko Egyptin maassa, on oleva omaanne.'"
20 Não se preocupem com as suas coisas, porque o melhor de toda a terra do Egito será de vocês.
21 Israelin pojat tekivät niin, ja Joosef antoi heille vaunuja faraon käskyn mukaan sekä evästä matkaa varten.
21 E os filhos de Israel fizeram assim. José lhes deu carretas, conforme a ordem de Faraó; também lhes deu mantimento para a viagem.
22 Hän antoi kullekin heistä juhlapuvun, mutta Benjaminille hän antoi kolmesataa hopeasekeliä sekä viisi juhlapukua.
22 A cada um deles deu roupas novas, mas a Benjamim deu trezentas moedas de prata e cinco roupas novas.
23 Samoin hän lähetti isälleen lahjaksi kymmenen aasia, jotka olivat kuormitetut Egyptin parhaimmilla tavaroilla, ja kymmenen aasintammaa, jotka kantoivat viljaa ja leipää sekä eväitä hänen isälleen matkaa varten.
23 Também enviou a seu pai dez jumentos carregados do melhor do Egito, e dez jumentas carregadas de cereais e pão, e mantimento para a viagem do pai.
24 Hän päästi veljensä menemään ja sanoi heille: "Älkää riidelkö matkalla."
24 E despediu os seus irmãos. Ao partirem, disse-lhes: — Não briguem pelo caminho.
25 He lähtivät Egyptistä ja tulivat isänsä Jaakobin luo Kanaanin maahan.
25 Então partiram do Egito e vieram à terra de Canaã, a Jacó, seu pai,
26 He kertoivat hänelle ja sanoivat: "Joosef on vielä elossa ja on koko Egyptin maan valtias." Mutta hänen sydämensä pysyi kylmänä, sillä hän ei uskonut heitä.
26 e lhe disseram: — José ainda vive e é governador de toda a terra do Egito. Com isto, o coração lhe ficou como sem bater, porque não podia acreditar no que diziam.
27 Niin he kertoivat hänelle kaiken, mitä Joosef oli puhunut heille. Kun hän näki vaunut, jotka Joosef oli lähettänyt häntä tuomaan, elpyi heidän isänsä Jaakobin henki.
27 Mas, quando eles lhe contaram tudo o que José havia falado e quando ele viu as carretas que José havia mandado para levá-lo ao Egito, o espírito de Jacó, o pai deles, reviveu.
28 Israel sanoi: "Nyt on minulla kyllin. Poikani Joosef elää vielä, minä menen häntä katsomaan, ennen kuin kuolen."
28 E Israel disse: — Basta! O meu filho José ainda vive. Irei e o verei antes que eu morra.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Gênesis 45, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.