Gênesis 44
FinSTLK2017: Pyhä Raamattu (STLK 2017) (SM_FINSTLK2017) vs NTLH
NTLH Nova Tradução na Linguagem de Hoje 2000
1 Joosef käski huoneenhaltijaansa sanoen: "Täytä miesten säkit viljalla, niin paljon kuin he voivat kuljettaa, ja pane jokaisen raha hänen säkkinsä suuhun.
1 Depois disso José deu ao administrador da sua casa a seguinte ordem: — Encha de mantimento os sacos que esses homens trouxeram, o quanto puderem carregar, e ponha na boca dos sacos o dinheiro de cada um.
2 Nuorimman säkin suuhun pane minun maljani, tuo hopeamalja, lisäksi hänen viljarahansa." Hän teki, niin kuin Joosef käski.
2 E, na boca do saco de mantimentos que pertence ao irmão mais moço, ponha o meu copo de prata, junto com o dinheiro que ele pagou pelo seu mantimento. O administrador fez tudo como José havia mandado.
3 Aamulla päivän valjetessa miehet saivat aaseineen lähteä matkaan.
3 De manhã bem cedo os irmãos de José saíram de viagem, com os seus jumentos.
4 Kun he olivat ehtineet vähän matkaa kaupungin ulkopuolelle, Joosef sanoi huoneenhaltijalleen: "Nouse ja aja miehiä takaa, ja kun saavutat heidät, sano heille: 'Minkä tähden olette palkinneet hyvän pahalla?
4 Quando eles já tinham saído da cidade, mas ainda não estavam longe, José disse ao seu administrador: — Vá depressa atrás daqueles homens e, quando os alcançar, diga o seguinte: “Por que vocês pagaram o bem com o mal?
5 Eikö tämä ole juuri se, josta isäntäni juo ja jolla hän ennustaa. Te olette tehneet väärin näin menetellessänne.'"
5 Por que roubaram o copo de prata do meu patrão? Ele usa esse copo para beber e para adivinhar as coisas. Vocês cometeram um crime.”
6 Kun hän sitten saavutti heidät, hän sanoi heille nämä sanat.
6 Quando o administrador os alcançou e disse o que José havia ordenado,
7 He vastasivat hänelle: "Minkä tähden herramme sanoo näin? Pois se, että palvelijasi tekisivät niin!
7 eles responderam: — Por que o senhor está falando desse jeito? Nós não seríamos capazes de fazer uma coisa dessas!
8 Katso, rahan, jonka löysimme säkkiemme suusta, me olemme tuoneet takaisin sinulle Kanaanin maasta. Kuinka siis olisimme varastaneet hopeaa tai kultaa herrasi talosta?
8 Nós lhe trouxemos de volta do país de Canaã o dinheiro que encontramos na boca dos sacos de mantimentos de cada um de nós. Então por que iríamos roubar prata ou ouro da casa do seu patrão?
9 Se palvelijoistasi, jolta se löydetään, kuolkoon, ja me muut tulemme herramme orjiksi."
9 Se o senhor encontrar o copo com algum de nós, ele será morto, e nós ficaremos seus escravos.
10 Hän vastasi: "Olkoon niin, kuin olette puhuneet. Se, jolta se löydetään, olkoon orjani. Mutta te muut pääsette vapaiksi."
10 O administrador disse: — Concordo com vocês, mas só aquele com quem estiver o copo é que será meu escravo; os outros poderão ir embora.
11 He laskivat nopeasti säkkinsä maahan, ja jokainen avasi säkkinsä.
11 Então eles puseram depressa os sacos de mantimentos no chão, e cada um abriu o seu.
12 Hän etsi alkaen vanhimmasta ja lopettaen nuorimpaan, ja malja löytyi Benjaminin säkistä.
12 O administrador de José procurou em cada saco de mantimentos, começando pelo do mais velho até o do mais moço; e o copo foi encontrado na boca do saco de mantimentos de Benjamim.
13 Silloin he repäisivät vaatteensa, kuormasivat kukin tavaransa aasinsa selkään ja palasivat kaupunkiin.
13 Então os irmãos rasgaram as suas roupas em sinal de tristeza, colocaram de novo as cargas em cima dos jumentos e voltaram para a cidade.
14 Juuda meni veljineen Joosefin taloon, jossa tämä vielä oli, ja he lankesivat maahan hänen eteensä.
14 Quando Judá e os seus irmãos chegaram à casa de José, ele ainda estava ali. Eles se ajoelharam na frente dele e encostaram o rosto no chão.
15 Joosef sanoi heille: "Mitä olettekaan tehneet! Ettekö tienneet, että minun kaltaiseni mies saa salaisuudet ilmi?"
15 Aí José perguntou: — Por que foi que vocês fizeram isso? Vocês não sabiam que um homem como eu é capaz de adivinhar as coisas?
16 Juuda vastasi: "Mitä sanoisimmekaan herralleni, mitä puhuisimme ja millä puolustautuisimme! Jumala on paljastanut palvelijoittesi syyllisyyden. Katso, me olemme herrani orjat, niin hyvin me muut kuin se, jolta malja löytyi."
16 Judá respondeu: — Senhor, o que podemos falar ou responder? Como podemos provar que somos inocentes? Deus descobriu o nosso pecado. Aqui estamos e somos todos seus escravos, nós e aquele com quem estava o copo.
17 Hän sanoi: "Pois se, että minä tekisin niin! Se, jolta malja löytyi, olkoon orjani, mutta te muut menkää rauhassa kotiin isänne luo."
17 José disse: — De jeito nenhum! Eu nunca faria uma coisa dessas! Só aquele que estava com o meu copo é que será meu escravo. Os outros podem voltar em paz para a casa do pai.
18 Silloin Juuda astui hänen eteensä ja sanoi: "Oi herrani, salli palvelijasi puhua sana herrani kuullen, älköönkä vihasi syttykö palvelijaasi kohtaan, sillä olet kuin itse farao!
18 Então Judá chegou perto de José e disse: — Senhor, me dê licença para lhe falar com franqueza. Não fique aborrecido comigo, pois o senhor é como se fosse o próprio rei.
19 Herrani kysyi palvelijoiltaan sanoen: 'Onko teillä isää tai veljeä?'
19 O senhor perguntou: “Vocês têm pai ou outro irmão?”
20 Me vastasimme herralleni: 'Meillä on kotona vanha isä ja veli, joka on syntynyt hänen vanhoilla päivillään ja on vielä nuori. Mutta tämän veli on kuollut, ja niin hän on jäänyt yksin äidistään, ja hänen isänsä rakastaa häntä.'
20 Nós respondemos assim: “Temos pai, já velho, e um irmão mais moço, que nasceu quando o nosso pai já estava velho. O irmão do rapazinho morreu. Agora ele é o único filho da sua mãe que está vivo, e o seu pai o ama muito.”
21 Sanoit palvelijoillesi: 'Tuokaa hänet tänne luokseni, että silmäni saisivat katsella häntä.'
21 Aí o senhor nos disse para trazer o rapazinho porque desejava vê-lo.
22 Sanoimme herralleni: 'Nuorukainen ei voi jättää isäänsä, sillä jos hän jättäisi isänsä, tämä kuolisi.'
22 Nós respondemos que ele não podia deixar o seu pai, pois, se deixasse, o seu pai morreria.
23 Mutta sinä sanoit palvelijoillesi: 'Jos nuorin veljenne ei tule tänne kanssanne, älkää enää näyttäytykö kasvojeni edessä.'
23 Mas o senhor disse que, se ele não viesse, o senhor não nos receberia.
24 Menimme kotiin palvelijasi, minun isäni, luo ja kerroimme hänelle herrani sanat.
24 — Quando chegamos à nossa casa, contamos ao nosso pai tudo o que o senhor tinha dito.
25 Niin isämme sanoi: 'Menkää jälleen ostamaan meille vähän elintarpeita.'
25 Depois ele nos mandou voltar para comprarmos mais mantimentos.
26 Me sanoimme: 'Emme voi lähteä sinne. Me lähdemme ainoastaan, jos nuorin veljemme seuraa mukanamme, sillä emme voi näyttäytyä sen miehen kasvojen edessä, ellei nuorin veljemme ole mukanamme.'
26 Nós respondemos: “Não podemos ir; não seremos recebidos por aquele homem se o nosso irmão mais moço não for com a gente. Nós só vamos se o nosso irmão mais moço for junto.”
27 Palvelijasi, minun isäni, sanoi meille: 'Tiedättehän itse, että vaimoni synnytti minulle kaksi poikaa.
27 Então o nosso pai disse: “Vocês sabem que a minha mulher Raquel me deu dois filhos.
28 Toinen lähti pois luotani, ja sanoin: Varmaan hänet on raadeltu kuoliaaksi, enkä ole häntä sen jälkeen nähnyt.
28 Um deles já me deixou; eu nunca mais o vi. Deve ter sido despedaçado por animais selvagens.
29 Jos nyt viette minulta tämänkin ja jos onnettomuus kohtaa häntä, saatatte harmaat hapseni vaipumaan tuskalla hautaan.'
29 E, se agora vocês me tirarem este também, e alguma desgraça acontecer com ele, vocês matarão de tristeza este velho.”
30 Jos nyt tulisin kotiin palvelijasi, isäni, luo eikä meillä olisi mukanamme nuorukaista, johon hän on kaikesta sielustaan kiintynyt,
30 — ausente —
31 hän kuolisi nähdessään, ettei nuorukainen ole kanssamme, ja me, palvelijasi, saattaisimme palvelijasi, isämme, harmaat hapset vaipumaan murheella hautaan.
31 — ausente —
32 Sillä palvelijasi on luvannut isälleen vastata nuorukaisesta ja sanonut: 'Jos en tuo häntä takaisin luoksesi, olen syyllinen isäni edessä koko elinaikani.'
32 E tem mais: eu garanti ao meu pai que seria responsável pelo rapaz. Eu disse assim: “Se eu não lhe trouxer o rapaz de volta, serei culpado diante do senhor pelo resto da minha vida.”
33 Jääköön siis palvelijasi herralleni orjaksi nuorukaisen sijaan, ja nuorukainen menköön kotiin veljiensä kanssa.
33 Por isso agora eu peço ao senhor que me deixe ficar aqui como seu escravo em lugar do rapaz. E permita que ele volte com os seus irmãos.
34 Sillä kuinka menen kotiin isäni luo, ellei nuorukainen ole kanssani? En voi nähdä sitä surkeutta, joka tulee isäni osaksi."
34 Como posso voltar para casa se o rapaz não for comigo? Eu não quero ver essa desgraça cair sobre o meu pai.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Gênesis 44, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.